Browsing by Author "Tiirikainen, Sanna"

Tutkielman lähtökohta Tutkielmassa pyritään selvittämään, käytetäänkö unkarin kielessä prosodisia keinoja fokuksen ilmaisemisessa. Tutkittavina ominaisuuksina ovat perustaajuuden ja vokaalien kestojen vaihtelut eri fokuskonditioissa. Kyseinen aihe valittiin, koska prosodian tutkimus on erittäin tärkeä, mutta vähän huomioitu ala käännöstieteessä. Lisäksi aiempien tutkimusten toisistaan eroavat tulokset vaativat aiheen jatkokäsittelyä. Kimmokkeena tutkielmalle toimivat samasta aiheesta, mutta suomen kielestä tehdyt tutkimukset. Näkökulmana kautta tutkielman onkin unkarin ja suomen prosodisten piirteiden vertailu. Aineisto ja menetelmät Aineistona on 10 unkarinkielisen koehenkilön ääneen lukemia SVO-rakenteisia lauseita, jotka esiintyvät neljässä eri fokuskonditiossa, jotka ovat 1) laaja fokus, 2) kapea fokus subjektilla, 3) kapea fokus verbillä sekä 4) fokus sekä subjektilla että verbillä. Lausetyyppejä on yhdeksän, joiden kunkin subjekti ja verbi ovat kaksitavuisia. Kaikkiaan tutkittavia lauseita on 1074. Äänitykseen on käytetty PsychoPy-alustalla luotua interaktiivista ohjelmaa. Äänitettyjen lauseiden subjektit ja verbit on segmentoitu Praat-ohjelmalla tavuiksi ja tavujen ydinvokaaleiksi. Tutkimuksessa datana on Praatin ProsodyPro-skriptillä erotellut eri tavujen maksimiperustaajuudet ja eri ydinvokaalien kestot. Fokuksen vaikutusta perustaajuuksiin ja vokaalikestoihin tarkastellaan tilastollisesti sekamallin avulla. Tulokset Tutkimuksessa havaitaan, että fokuskonditio vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksimiperustaajuus muuttuu subjektin ensimmäisen ja toisen tavun välillä. Subjektin ollessa fokuksessa perustaajuus laskee erityisen jyrkästi verrattuna muihin fokuskonditioihin. Muut perustaajuuteen liittyvät löydökset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, mutta niissäkin on havaittavissa trendejä. Fokuksen vaikutus subjektin ensimmäisen tavun sekä verbin molempien tavujen kestoon on tilastollisesti merkitsevä: kukin tavu on pidempi kyseisen sanan ollessa fokusoituna kuin laajassa fokuksessa ja toisaalta tavut ovat lyhyempiä, jos fokuksessa on lauseen toinen tutkittava sana. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmin suomesta saadut tulokset sekä jotkin aiemmin unkarista saadut tulokset. Jatkotutkimuksissa olisi perusteltua tehdä myös havaintokokeita sekä käsitellä kontrastiivista fokusta. Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi tekstistä puheeseen ja puheesta tekstiin -kääntimissä ja ylipäätään kielen mallinnuksessa sekä kielenopetuksessa. Prosodian tiedostaminen on tärkeää myös esimerkiksi tulkille.