Browsing by Author "Tikkanen, Anna"

Tutkielman aiheena on sopimusten synty sähköisessä toimintaympäristössä. Tutkielmassa käsitellään erityisesti asiantuntijapalvelusopimusten syntymistä sähköisesti. Asiantuntijapalvelusopimuksista esimerkkeinä käytetään asianajotoimeksiantosopimusta ja kiinteistönvälityssopimusta. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten asiantunti-japalvelusopimukset syntyvät verkkoympäristössä, miten vakioehdot liitetään sähköiseen sopimukseen ja miten sopimusten muotovaatimukset voidaan toteuttaa sähköisesti. Sopimusten syntymistä käsitellään oikeustoimilain tarjous-vastaus –mallin avulla. Tarjous-vastaus –mallista voidaan todeta, että se soveltuu hyvin myös sähköisessä muodossa syntyviin sopimuksiin. Sähköinen viestintä osapuolten välillä on usein vuorottaista ja esimerkiksi sähköpostin välityksellä tehdystä sopimuksesta voidaan yleensä erottaa tarjous ja vastaus tahdonilmaisut. Tarjous-vastaus –mallin kohdalla käsitellään esimerkiksi tarjouksen määräaikaa ja määräajan alkamista sekä sitä, millaisia haasteita verkkoympäristö näille asettaa. Lisäksi käsitellään lyhyesti neuvot-telujen tuloksena muotoutuvaa sopimusta. Sopimusten syntymisestä käsitellään myös asiantuntijapalvelusopimuksil-le tyypillisiä ja etämyyntiin liittyviä informointivelvoitteita. Sopimusten syntymisen ohella käsitellään myös vakioehtosopimuksia. Vakioehdoista käsitellään erityisesti vakioeh-tojen liittämistä sopimukseen ja sähköiseen sopimukseen. Lisäksi vakioehtojen kohdalla käsitellään myös ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimusta ja sen toteuttamista sähköisten sopimusten kohdalla. Vakioehtojen liit-tämisessä sähköiseen sopimukseen noudatetaan samoja periaatteita kuin perinteisessä muodossa tehtäviin sopi-muksiin. Menetelmiä vakioehtojen liittämisessä sähköiseen sopimukseen on monia, mutta tärkeää niissä on se, että asiakkaalle annetaan helppokäyttöinen mahdollisuus tutustua ehtoihin. Asiantuntijapalvelusopimusten osalta tarkas-tellaan sitä, millaisia vakioehtoja asianajotoimeksiannoissa ja kiinteistönvälityssopimuksissa käytetään. Lopuksi käsitellään muotovaatimuksia ja niiden toteuttamista sähköisesti. Sopimusvapaudesta seuraa, että sopi-mukset voidaan tehdä myös sähköisesti. Asianajotoimeksiantosopimus on vapaamuotoinen sopimus, joten sen toteuttaminen sähköisesti on ongelmatonta. Kiinteistönvälityssopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti, joten muotovaatimuksista käsitellään kirjallisen muodon ja allekirjoituksen toteuttamista sähköisesti. Lainsäädännöllä on pyritty mahdollistamaan sähköisen muodon käyttö niissä tilanteissa, kun sopimukselta edellytetään lain mukaan kirjallisuutta ja/tai allekirjoitusta. Esimerkiksi kiinteistönvälityssopimusta koskevassa laissa kirjallinen ja sähköinen muoto on rinnastettu toisiinsa. Muotovaatimusten lopuksi käsitellään sähköistä kiinteistön kauppaa esimerkkinä siitä, miten aiemmin perinteisen kirjallisesti, allekirjoitettuna ja kaupanvahvistajan vahvistamana tehtävä sopimus voidaan nyt tehdä täysin sähköisesti.