Browsing by Author "Tikkanen, Emmi"
Now showing items 1-2 of 2
-
Tikkanen, Emmi (2017)Tutkimus käsittelee kulttuurienvälistä kompetenssia ja sen merkitystä lukion saksan kielen opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan kulttuurienvälisen kompetenssin toteutumista saksan uusissa oppikirjoissa sekä lukion oppitunnilla saksanopettajien näkökulmasta. Työn teoriaosuudessa avataan ensin kulttuurin ja kulttuurienvälisen kompetenssin käsitteitä. Kulttuurienvälisen kompetenssin osa-alueet kulttuuritietous, asenteet, taito tulkita kulttuureja ja suhteuttaa niitä toisiinsa, taito hankkia uutta tietoa kulttuureista ja toimia vuorovaikutuksessa sekä kriittinen kulttuuritietoisuus esitellään Michael Byramin mallista käsin. Kulttuurienvälistä kompetenssia tarkastellaan myös Eurooppalaisessa viitekehyksessä sekä lukion vuosien 2003 ja 2015 opetussuunnitelmien perusteissa, joiden vertailu osoittaa kulttuurin merkityksen olevan uusissa opetussuunnitelman perusteissa yhä näkyvämpi. Lisäksi tutustutaan kulttuurienvälisen kompetenssin opetusmetodeihin sekä sen välittämiseen oppikirjojen ja kieltenopettajien näkökulmasta. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, joka jakautuu kahteen osaan. Tutkimusaineiston ensimmäinen osa koostuu kahdesta saksan oppikirjasta Magazin.de 1 ja Plan D 1, jotka perustuvat uuden opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkimuksen toinen osa puolestaan käsittää neljä lukion saksan opettajan haastattelua. jotka on suoritettu keväällä 2017. Sekä oppikirjojen että haastattelujen analyysi suoritetaan ennen kaikkea Byramin mallin osa-alueiden pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuurilla on tutkituissa oppikirjoissa näkyvä rooli. Ne välittävät ennen kaikkea kulttuuritietoutta, mutta tarjoavat oppilaille mahdollisuuden myös kulttuurienvälisten asenteiden ja joissain määrin myös taitojen kehittämiseen. Myös haastateltujen opettajien mukaan kulttuurienvälinen kompetenssi on tärkeä tavoite saksan kielen opetuksessa ja suurin osa heistä pyrkii myös tietoisesti ja monipuolisesti huomioimaan tätä tavoitetta opetuksessaan. Myös he keskittyvät enimmäkseen kulttuuritietouden välittämiseen. Videot ja muut mediat sekä opettajien jakamat kokemukset kohdekulttuurissa ovat käytetyimpiä tapoja välittää kulttuurienvälistä kompetenssia oppitunnilla. Kulttuurienväliset kontaktit sekä vaihto kohdemaassa koetaan erityisen tehokkaina kulttuurienvälisen oppimisen kannalta. Tutkimustulokset havainnollistavat, millä keinoin kulttuurienvälisen kompetenssin eri osa-alueita voidaan toteuttaa lukion saksan kielen opetuksessa.
-
Tikkanen, Emmi (2020)Röntgenabsorptiospektroskopia (X-ray absorption spectroscopy, XAS) kuvaa röntgensäteilyn absorboitumistodennäköisyyttä tutkittavaan materiaaliin röntgenfotonien energian funktiona. XAS-spektroskopiaa hyödynnetään monilla tieteenaloilla kuten fysiikassa, materiaalitutkimuksessa, kemiassa ja biologiassa. Menetelmällä saadaan yksityiskohtaista tietoa valitun alkuaineen ympäristöstä ja materiaalin rakenteesta atomitasolla. Kun röntgenfotonin energia vastaa tutkittavan atomin sidosenergiaa, absorptio kasvaa jyrkästi. Tämän nousun eli absorptioreunan paikkaa ei ole yksiselitteisesti määritelty, vaan kirjallisuudessa esiintyy yhä toisistaan poikkeavia menetelmiä absorptioreunan paikan määritykseen XAS-spektristä. Tutkielmassa hyödynnetään XANES-spektroskopiaa (X-ray Absorption Near Edge Structure), joka kuvaa absorptioreunan läheistä aluetta XAS-spektrissä, ja keskitytään koboltin K-kuoren XANES-spektroskopiaan. Työssä tutkitaan absorptioreunan paikan eri määritysmenetelmiä kobolttioksidien CoO, Co2O3, Co3O4 ja LiCoO2 XANES-spektreistä. Käytetyt reunan määritysmenetelmät ovat 1) absorptioreunan puolivälikorkeutta vastaavan energian etsiminen, 2) keskiarvon laskeminen niistä energioista, joilla reunan korkeus saavuttaa 20% ja 80% maksimiabsorptiosta, 3) reunan ensimmäisen käännepisteen etsiminen ja 4) reunan jyrkimmän käännepisteen etsiminen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään röntgenabsorptiospektroskopiaa keskittyen XANES-spektroskopiaan. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään eri menetelmiä absorptioreunan määritykseen. Kokeellisessa osiossa mitataan kobolttioksidien spektrit ja verrataan eri menetelmillä määritettyjä absorptioreunojen paikkoja tunnettuihin hapetustiloihin ja pyritään etsimään lineaarista riippuvuutta reunan paikan ja hapetustilan välille. Pienin epätarkkuus, noin 10%, suoran sovituksessa saatiin hapetustilojen ja jyrkimmän käännepisteen menetelmällä määritettyjen reunan paikkojen välille. Tällä menetelmällä sovitussuoran kulmakerroin oli myös suurin, joten voidaan todeta tämän menetelmän herkkyyden olevan suurin. Toisaalta kulmakerroin poikkeaa myös selvästi muilla menetelmillä määritetyistä kulmakertoimista.
Now showing items 1-2 of 2