Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Tikkanen, Juhana"

Sort by: Order: Results:

  • Tikkanen, Juhana (2022)
    Suunielusyövän insidenssi on – erotuksena monista muista pään ja kaulan alueen syövistä – noussut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, mikä johtuu papilloomavirukseen (HPV) liittyvän tautimuodon yleistymisestä. Suunielusyövän hoito voi perustua joko kirurgiaan tai definitiiviseen (kemo)sädehoitoon, jotka on todettu teholtaan vertailukelpoisiksi hoitomuodoiksi. Tämä mahdollistaa myös muiden näkökulmien, kuten hoitojen kustannusten, huomioimisen hoitostrategian valinnassa. Suunielusyövän hoitojen kustannuksia on analysoitu muutamissa kansainvälisissä julkaisuissa, mutta suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole toistaiseksi tehty. Tämän tutkielman tavoitteena onkin muodostaa käsitys siitä, kuinka paljon suunielusyövän kirurginen ja onkologinen hoito maksavat Suomessa. Tutkielman aineisto koostuu 73 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kuratiivisella tavoitteella hoidetusta potilaasta, joilla diagnosoitiin suunielusyöpä vuosina 2019-2020. Tutkielman keskeinen löydös on, että definitiivinen (kemo)sädehoito on primaarista kirurgista hoitoa huomattavasti edullisempi hoitomodaliteetti suunielusyövän hoidossa. Kun tarkastellaan niitä kustannuksia, jotka ovat kertyneet kahdentoista kuukauden sisällä diagnoosin asettamisesta, definitiivisen sädehoidon mediaanikokonaiskustannukset ovat n. 10 700€, definitiivisen kemosädehoidon n. 13 300€ ja primaarisen kirurgisen hoidon n. 40 600€. Valtaosa definitiivisen onkologisen hoidon kustannuksista koostuu säde- ja sytostaattihoitokertojen kustannuksista, kun taas post-operatiiviset tehohoito- ja vuodeosastojaksot selittävät suuremman osan kirurgisen hoidon kustannuksista kuin varsinaiset toimenpidekustannukset. Tulos, jonka mukaan suunielusyövän primaarinen kirurginen hoito on definitiivistä onkologista hoitoa kalliimpaa, on vastakkainen aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten löydöksiin nähden. Toisistaan poikkeavia tuloksia voivat selittää mm. terveydenhuoltojärjestelmien rakenteisiin ja sääntelyyn liittyvät erot sekä invasiivisempien leikkausmenetelmien hyödyntäminen HUS:ssa. Koska tähänastiset tutkimukset suunielusyövän hoidon kustannuksista ovat perustuneet pieniin potilasaineistoihin, varsin lyhyisiin seuranta-aikoihin sekä vain erikoissairaanhoidossa muodostuneet kustannukset huomioivaan näkökulmaan, aiheesta tarvitaan kuitenkin jatkossa vielä lisää tutkimusta.