Browsing by Author "Tikkanen, Tommi"

Rehevöityminen on merkittävä ympäristöongelma Itämerellä, ja ilmastonmuutos yhä pahentaa tutkimusten mukaan rehevöitymistilannetta. Maatalous on suurin yksittäinen ravinnekuormituslähde. Erityisesti Suomen jokien fosforihuuhtoumat ovat yhä liian runsaita. Kipsikäsittelyä ja rakennekalkitusta on viime vuosina tutkittu mahdollisina fosforikuormituksen vähentämiskeinoina savimailla. Maatalouden tuloista syntyy yhteiskunnallisesti hyötyjä, mutta samalla rehevöitymishaitat lisääntyvät. Kipsikäsittelyllä ja rakennekalkituksella voidaan vähentää maatalouden fosforikuormitusta, ja toisaalta ne lisäävät kustannuksia. Rakennekalkitus saattaa lisätä satoisuutta. Lisäksi sekä maataloudesta että vesiensuojelutoimista syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä tutkielmassa rakennekalkitusta ja kipsikäsittelyä vertailtiin arvioimalla tutkimuskirjallisuuden perusteella niille yhteiskunnalliset hyvinvointifunktiot, joissa nämä haitat huomioitiin. Vertailutasoksi laskettiin hyvinvointifunktio tilanteelle, jossa ei tehdä lainkaan vesiensuojelutoimia. Hyvinvointifunktiot laskettiin kahdella tasolla, ensimmäisessä huomiotiin vain maatalouden vesistöhaitat, ja toisessa myös ilmastohaitat. Edustavana alueena tutkielmassa pidettiin Lounais-Suomea, ja viljelylajikkeeksi valittiin ohra. Kirjallisuuden perusteella arvioitiin vuosittaiset voitot viljelyhehtaarilta sekä maataloustuotannon fosforihuuhtoumat ja ilmastopäästöt. Lisäksi arvioitiin kipsikäsittelyn ja rakennekalkituksen kustannukset ja vaikutukset fosforihuuhtoumiin sekä niiden tuotannon ja levityksen kasvihuonekaasupäästöt. Sekä vesistö- että ilmastohaitat arvioitiin euroissa. Tulosten perusteella sekä kipsikäsittely että rakennekalkitus ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia toimenpiteitä, kun otettiin huomioon vain vesistöhaitat. Kun tarkasteluun lisättiin ilmastohaitat, vain rakennekalkitus oli kannattava toimenpide vertailutasoon nähden. Rakennekalkitus oli yhteiskunnallisesti kannattavampi toimenpide molemmilla tarkastelutasoilla. Tutkielman herkkyystarkastelussa tutkittiin, miten tulokset muuttuivat muuttamalla oletuslukuja. Herkkyystarkastelusta selvisi, että lisätutkimusta tarvitaan erityisesti rakennekalkin vaikutuksen kestosta ja oikeasta levitysmäärästä, jotta tulosten luotettavuutta voisi arvioida paremmin. Kipsikäsittelyn hyvinvointifunktiossa kuljetusmatkalla oli suuri merkitys. Jos kipsin toimitusmatka olisi lyhyempi, voitaisiin kipsikäsittelyllä kompensoida ilmastohaitat.