Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Tillander, Rasmus"

Sort by: Order: Results:

  • Tillander, Rasmus (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen 1950 ja 1960-luvuilla kirjoitetun yhdysvaltalaisen beat-kirjallisuuden kuvaa hengellisyydestä sekä mitä tämä kuvaus kertoo hengellisestä murroskaudesta aikakauden Yhdysvalloissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää missä määrin ja millä tavoin beatit ja näiden kirjoittama kirjallisuus edustivat muutosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä. Tutkielma edustaa kirjallisuuden antropologian historiallista suuntausta, jossa kirjallisia tekstejä luetaan etnografisena lähdemateriaalina. Tutkielman lähteenä on laaja määrä beat-kirjailijoiden 1950- ja 1960-luvulla kirjoittamia runokokoelmia ja romaaneja. Näiden teosten sisältämiä hengellisyyden kuvauksia analysoin Mary Bucholtzin ja Kira Hallin esittämän sosiolingvistisen metodin avulla. Tutkielman tärkein teoreettinen viitekehys on Marshall Sahlinsin teoria kulttuurisesta muutoksesta kulttuuristen kategorioiden ja näiden suhteiden muutoksena. Tutkielmassa esitän, että huolimatta sen heterogeenisyydestä beatien hengellisyyttä yhdistää kokemuksellisuuden vahva korostus, erilaisten visioiden ja näkyjen esiintyminen, uudenlaisen amerikkalaisuuden rakentaminen, transgressiivisuus sekä marginaaliryhmiin kuuluvien ihmisten asettaminen hengellisiin rooleihin. Tämän lisäksi esitän, että beatit edustivat murrosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä johtuen erityisesti siitä, että beat-teksteissä hengellisyys yhdistyy uudella tavalla normien rikkomiseen ja vapauden tavoitteluun. Tutkielmassa esitän kuitenkin myös, että kyseessä ei ole täydellinen irtiotto. Beatit ovat selvästi osa yhdysvaltalaista hengellistä perinnettä, nojaten aikaisemmista ajatussuunnista erityisesti transsendentalismiin.
  • Tillander, Rasmus (2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen John Deweyn A Common Faith -teoksessa esittämää näkemystä naturalistisesta uskonnosta. Tutkimus keskittyy siihen voidaanko Deweyn uskonnollista naturalismia pitää a) naturalistisena ja b) uskonnollisena. Näihin kysymyksiin vastatakseni käyn tutkielmassani läpi A Common Faithia edeltänyttä uskonnonfilosofista keskustelua Yhdysvalloissa sekä modernia filosofista tutkimuskirjallisuutta. A Common Faith on vuonna 1934 julkaistu kolmeen luentoon pohjautuva teos, jonka sivuilla Dewey pyrkii esittämään korvaavan uskonnollisen vaihtoehdon niille, jotka pitävät vanhoja institutionaalisia uskontoja älyllisesti epätyydyttävinä. Deweyn itse asettaa esityksessään uskon kohteeksi ihanteen ja aktuaalisen välisen dynaamisen suhteen. Kokemuksen uskonnollisen laatupiirteen irrottaminen jäykistä metafyysistä rakenteista ja kiinnittäminen ihanteisiin mahdollistaa Deweyn mukaan uudenlaisen paremman yhteiselämän ja mahdollistaa paremmalla tavalla yhteisöjen kehityksen. Tutkielmani analyysiosiossa totean, että huolimatta tietyistä tulkinnallisista epäselvyyksistä voidaan Deweyn esittämää näkemystä pitää naturalistisena. Samoin nojaten vahvasti Jerome Stonen relatiivisen transsendenssin käsitteeseen totean, että esitys täyttää tietyt uskonnollisuuden konseptuaaliset reunaehdot. Deweyn esityksen uskonnollisuus kulminoituu erityisesti tietynlaiseen kosmiseen optimismiin, kongregationalistiseen kääntymys-käsitykseen sekä naturalistiseen käsitykseen ykseydestä. Analyysiosiossa suhtaudun kuitenkin myös kriittisesti Deweyn uskonnolliseen naturalismiin liittyvään melioristiseen kehitysuskoon sekä Deweyn yhteisöllisen uskon kyvyttömyyteen ottaa yhteisöllisiä ongelmia vakavasti.