Browsing by Author "Tomi, Anna"

Pro gradu -tutkielmani käsittelee subjektiutta Leevi Lehdon esseistiikasta hahmottuvassa runouskäsityksessä. Lehto on runoilija, ntamo-kustantamon perustaja, kääntäjä ja runouden teoreetikko, jonka Alussa oli kääntäminen -esseekokoelma tarkastelee laaja-alaisesti kysymyksiä runouden yhteiskunnallisesta potentiaalista. Teoksen esseet muodostavat tutkielmani aineiston, johon paikoittain nostan esimerkkejä myös hänen runoudestaan. Tarkastelen Lehdon kautta myös laajempaa subjektiuteen liittyvää keskustelua niin runouden teoriassa kuin uuden median ympäristöissä. Lehto sijoittuu yhtäältä kielifilosofisen language-runouden kontekstiin, toisaalta hänen ajattelussaan näkyy voimakas marxilainen kytkös. Hahmottelen työssäni, miten nämä traditiot kohtaavat hänen ajattelussaan ja niveltyvät keskusteluun lyyrisestä minästä, tekijyydestä ja subjektiudesta ylipäänsä. Kuten jälkistrukturalistisesta tekstikäsityksestä vaikutteita saanut language-runous, Lehto haastaa romantiikan käsityksen subjektista abstraktina tietoisuutena ja ajattelun keskuksena. Marxilaisen – erityisesti sen althusserilaisen tulkinnan – teorian vaikutus puolestaan näkyy hänen tavassaan painottaa taiteen institutionaalista luonnetta ja suhdetta ideologiaan. Näitä kysymyksiä tarkastelen erityisesti Pierre Bourdieun teoriaa vasten. Käsittelen työssäni Lehtoa hahmona, joka sekä teoretisoi että edustaa kirjallisuuden tuotannon muuttuvia olosuhteita. Lehdon print-on-demand -kustantamo, teosten epäkaupallinen jakelu internetissä sekä tarkoituksellisen provokatiivinen ja epäsystemaattinen ajattelu tuovat kukin omalla tavallaan esiin kysymyksen runouden poliittisista mahdollisuuksista ja tuotannollisten rakenteiden ja ajattelun suhteesta. Tulkitsen Lehdon ilmentävän käsitystään subjektin moninaisuudesta myös runoudessaan ja esseistiikkansa keinoissa, mm. korostamalla puhujaäänen moninaisuutta ja epäjatkuvuutta. Esitän työssäni, että Lehto ymmärtää subjektiuden jonakin kollektiivisena, ruumiillisena ja pluralistisena. Runous puolestaan edustaa hänelle anti-ideologista tilaa, joka erityisesti uuden median kontekstissa mahdollistaa vapaan ja sitoutumattoman suhteen sekä omaan historialliseen hetkeen että edeltävään perinteeseen. Internet, joka on Lehdon keskeinen kiinnostuksenkohde, tekee mahdolliseksi yhä uusia kollektiivisuuden ja pluralistisen subjektiuden muotoja ja institutionaalisia murroksia. Tässä kehyksessä tarkastelen Lehdon kirjallisen ja poliittisen radikalismin piirteitä suhteessa hänen yleiseen filosofiaansa, joka ei perustu ajatukselle kehityksestä vaan katkoksesta. Lehto näkee uuden median strategioiden, kuten haltuun ottamisen, kopioimisen ja moniäänisyyden, luovan yhä uusia väyliä anti-ideologiselle toiminnalle, mikä viime kädessä tarkoittaa kapitalismin rakenteita vastustavia tuotannon muotoja. Tulkitsen hänen esseistiikkansa hahmottelevan ajattelun potentiaalisuutta korostavaa radikaalia subjektikäsitystä, joka – tietyistä käytännön sovellutuksen ongelmista huolimatta – pyrkii uudenlaisiin globaalin pluralistisiin ja vapaaehtoisiin yhteisöllisyyden muotoihin.