Browsing by Author "Torpisto, Samuli"

Sisäpiirisääntely on hyvin keskeinen osa arvopaperimarkkinaoikeutta. Sääntelyn perimmäinen tarkoitus on ylläpitää tehokkaita arvopaperimarkkinoita ja varmistaa, että markkinatoimijoiden luottamus markkinoiden toimintaan säilyy. Yksi arvopaperimarkkinoiden kulmakivistä on sijoittajien tasapuoliset oikeudet. Kaikilla sijoittajilla on oltava saatavilla samanaikaisesti yhtäläinen informaatio, jotta markkinat toimivat kuten niiden on tarkoitus. Sisäpiiritieto pitää kuitenkin sisällään jännitteen. Yhtiöllä saattaa olla hallussaan tietoa, jota se ei halua vielä julkistaa. Markkinatoimijat taas tarvitsevat tietoa tehdäkseen harkittuja sijoituspäätöksiä yhtiön liikkeeseen laskemilla osakkeilla. Joskus yhtiön ja markkinatoimijoiden edut saattavat törmätä. Tätä tilannetta ratkaisemaan tarvitaan sisäpiirisääntelyä. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti liikkeeseenlaskijan on julkistettava hallussaan oleva sisäpiiritieto markkinoille "mahdollisimman pian". Liikkeeseenlaskijoiden näkökulmasta vaatimus on varsin työläs: jatkuva tiedonantovelvollisuus vaatii liikkeeseenlaskijalta varsin paljon työtä ja se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Joka tapauksessa tiedottaminen on katsottu tarpeelliseksi markkinoiden optimaalisen toiminnan kannalta. Kun markkinat toimivat hyvin, sekä liikkeeseenlaskijat että sijoittajat hyötyvät niistä tehokkaasti. Nykyisessä markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa sisäpiiritiedon julkistamisen kynnys on asetettu huomattavan matalalle tasolle aikaisempaan oikeustilaan verrattuna. Tiedottamisen matala kynnys on omiaan tuottamaan tietoa joka on luonnoltaan puolivalmista. Tällaiseen tietoon sisältyy kuitenkin riski: yhtiön julkistama tieto voi tällaisissa tilanteissa, tahattomasti, osoittautua heikkolaatuiseksi ja jopa epävarmaksi. Epävarman tiedon saattaminen markkinoille on omiaan haittaamaan yhtiön oikeutettuja etuja sekä johtamaan markkinoilla toimivaa yleisöä harhaan. Asetus tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämiselle tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tutkielmassa paneudutaan sisäpiiritiedon syntymiseen sisäpiiritiedon neljän elementin kautta. Edellytykset ovat tutkielmassa otetun kannan mukaan tiedon täsmällisyys, julkistamattomuus, olennaisuus ja rahoitusvälineliitännäisyys. Sisäpiiritiedon tarkastelun jälkeen paneudutaan niihin kriteereihin, joiden on täytyttävä, jotta liikkeeseenlaskijan on mahdollista päästä sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen tarjoamaan turvasatamaan. Julkistamisen lykkääminen on tutkielmassa pääroolissa, joten lykkäämisen kriteerien esittelyn jälkeen arvioidaan myös sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämismenettelyn toimivuutta markkinoiden näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymykseksi on asetettu: i) minkälaisissa tilanteissa liikkeeseenlaskija voi tehdä päätöksen sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä? Mainittu pääkysymys palvelee koko tutkimuksen perustana. Se määrittelee tutkimuksen rakennetta, materiaalia sekä esitettyjä pohdintoja. Pääkysymystä tarkennetaan seuraavilla alaongelmilla, joilla tuodaan laajuutta esitettyyn kysymykseen ja tarjotaan ratkaisuja itse ongelman ratkaisuun: i) mikä on sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämismenettelyn tarkoitus? ii) mitkä ovat sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen edut ja toisaalta haitat liikkeeseenlaskijan ja markkinatoimijoiden näkökulmasta? ja iii) millä tavoin sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen toteuttaa arvopaperimarkkinoiden tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta? Tutkimuksessa käytetään pääasiallisena metodina lainopillista menetelmää, käyttäen tukena kuitenkin oikeustaloustieteellistä metodia sekä tulkintamenetelminä teleologista tulkintaperustetta ja markkinalähtöistä tulkintaa. Lainopillisessa menetelmässä otetaan vaikutteita erityisesti aarniolaisesta teoreettisesta ja käytännöllisestä lainopista. Lainopillisen menetelmän lisäksi tutkimuksessa annetaan merkitystä arvopaperimarkkinaoikeudellisille perusteille sekä pohditaan säännösten tavoitteita. Näissä tilanteissa hyödynnetään oikeustaloustieteellistä näkökulmaa, teleologiaa ja markkinalähtöistä tulkintaa.