Browsing by Author "Torvelainen, Robert"

Tutkielma pureutuu sodankäynnin muutoksiin ja sääntelyyn ja siihen millainen rooli uudella teknologialla voi tässä kentässä olla. Tutkielma keskittyy aseellisiin miehittämättömiin lennokkeihin , niiden vaikutuksiin sodankäyntiin ja pyrkimyksiin säädellä lennokkien käyttöä. Historiallisesti teknologiset mullistukset sodankäynnissä ovat usein herättäneet kysymyksiä niiden suhteesta olemassa oleviin sodankäynnin sääntöihin. Samoin erityisen merkittävät konfliktit ovat johtaneet aiempaa ponnekkaampiin yrityksiin vahvistaa edellytyksiä rauhalle. Aseellisten miehittämättömien lennokkien käyttö on liittynyt leimallisesti Yhdysvaltojen sotaan kansainvälistä terrorismia vastaan. Lennokki-iskujen käyttö on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä niin tutkijakentässä kuin kansainvälisen yhteisön piirissä. Lennokkeja koskevasta asesääntelystä on tehty ehdotuksia eri tahojen toimesta. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat aseellisten miehittämättömien lennokkien sääntelyyn ja minkälaisia tulevaisuudenskenaarioita näiden tekijöiden pohjalta voidaan hahmottaa. Tutkielman metodina käytetään tulevaisuusskenaarioita. Sskenaariot voidaan nähdä tulevaisuutta koskevina kontrafaktuaaleina. Kontrafaktuaaleja on hyödynnetty kansainvälisen politiikan tutkimuksessa jonkin verran. Tulevaisuusskenaarioiden osalta esimerkkejä on vähemmän. Menetelmä on kuitenkin laajalti hyödennetty muilla tieteenaloilla; esimerkiksi yritysmaailmaa koskevassa tutkimuksessa skenaariot ovat yleisessä käytössä. Tulevaisuusskenaariot soveltuvat metodina hyvin aseellisten miehittämättömien lennokkien mahdollisen sääntelyn tutkimukseen, sillä varsinaista lennokkeja koskevaa sääntelyä ei ole vielä olemassa. Tarkastelemalla lennokkien sääntelyä koskevia tulevaisuusskenaarioita voidaan lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikutta sääntelyn muodostumiseen. Samoin skenaariot antavat osviittaa siitä, millaista sääntelyä voidaan odottaa erilaisissa tilanteissa. Tutkielman aineiston kautta pyritään luomaan yhdessä kattavan kirjallisuuskatsauksen kanssa selkeä pohja tulevaisuusskenaarioille. Tästä syystä aineistossa käsitellään lennokkeja sekä kansainvälisen yhteisön että Yhdysvaltojen näkökulmasta. Tutkielman aineistona käytetään Yhdistyneiden kansakuntien tutkielmaa aseellisista miehittämämistä lennokeista ja niiden mahdollisista sääntelytarpeista; Yhdysvaltojen korkeassa asemassa olevien virkamiesten sekä presidentti Barack Obaman lausuntoja aseellisiin miehittämättömiin lennokkeihin liittyen; ja Euroopan parlamentin kahta päätöslauselmaa, jotka liittyvät lennokkien sääntelyyn ja laajemmin asesääntelyyn. Kirjallisuuskatsauksen ja aineiston pohjalta rakennetut neljä tulevaisuuskenaariota muodostavat nelikentän, jonka avulla voidaan kartoittaa miehittämättömien aseellisten lennokkien sääntelyä suhteessa sodankäynnin muutoksiin ja kansainvälisen yhteisön vahvistumiseen ja heikentymisiin. Tulevaisuuskenaarioiden kautta nähdään, että suurin vaikutus lennokkien sääntelylle syntyy sodankäynnin muutosten kautta. Lennokkiteknologian merkitys on sidottu sen hyödyllisyyteen sitä käyttävien maiden turvallisuusstrategiassa. Mikäli sodankäynti muuttuu sellaiseen suuntaan, että lennokkiteknologia ei tarjoa merkittäviä etuja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, on todennäköisempää, että lennokkien käyttö voitaisiin jopa kieltää. Mikäli aseelliset miehittämättömät lennokit pysyvät tulevaisuudessakin tärkeinä esimerkiksi taistelussa terrorismia vastaan, on todennäköistä että niiden käyttöön liittyvistä läpinäkyvyys-, valvonta- ja vastuullisuusongelmista johtuen syntyy asesääntelyä, joka pyrkii ratkaisemaan lennokkien käyttöön liittyvät epäselvyydet. Tämä voi olla luonteeltaan sopimuspohjaista virallista asesääntelyä tai epämuodollista itsesääntelyä. Tutkielman johtopäätöksistä käy ilmi, että teknologialla itsessään ei välttämättä ole keskeistä merkitystä sodankäynnin muutoksille ja asesääntelyllä. Tärkeää on miten teknologiaa käytetään. Teknologian merkitys kasvaa suhteessa sen mahdollisuuksin vastata sodankäynnin muutoksiin ja strategisiin tarpeisiin. Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä teoretisoida, syventää ja tuoda paremmin esiin sodankäynnin, asesääntelyn ja uusien teknologioiden välisiä yhteyksiä. Tulevaisuudenskenaarioiden laajemman käytön kannalta olisi hyödyllistä entisestään kehittää metodologiaa sekä ottaa menetelmää käyttöön, mikä voisi johtaa sen vielä nykyistä helpompaan ja hedelmällisempään hyödyntämiseen kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.