Browsing by Author "Torvinen, Tia"

Lukuklaani-hanke alkoi syksyllä 2017 ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastojen kehittämiskilpailulla. Hankkeen ensimmäisen osion yhteydessä kerättiin tutkimusaineisto alakoulun kirjallisuuskasvatuksesta. Kilpailuun osallistuneille kouluille lähetettiin kirjallisuuskasvatuksen keinoja kartoittava kysely. Kysely koostuu 58 kysymyksestä, ja se sisältää niin monivalintoja kuin avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi 885 opettajaa ala- ja yhtenäiskouluista ympäri Suomen. Vastaajista 722 opettajaa työskentelee Lukuklaani-hankkeen koulukirjastojen kehittämiskilpailuun osallistuneissa kouluissa eli hankekouluissa ja 163 opettajaa satunnaisotannalla valituissa kouluissa eli otoskouluissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään hyviä ideoita ja tapoja kirjallisuuden käytöstä opetuksessa. Tutkimuksen aineistona on Lukuklaani-hankkeen kyselyn kysymys 45: “Kerro hyvistä ideoista ja tavoista, joilla olet käyttänyt kirjallisuutta opetuksessa”. Kysymys on samalla tutkimuksen tutkimuskysymys. Kysymykseen 45 vastasi 157 suomenkielisen opetuksen opettajaa, ja vastaukset sisältävät 0–9 keinoa vastaajasta riippuen. Lopullisen aineiston muodostaa 251 yksittäistä ideaa ja tapaa, jotka on ryhmitelty sisällönanalyyttisin menetelmin. Sisällönanalyysin prosessi on tutkimuksessa ainestolähtöinen: analyysin ryhmät pohjautuvat aineistosta syntyviin havaintoihin, eivät valmiiseen teoriaan. Analyysin kytkökset teoriaan ovat kuitenkin havaittavissa. Kvantitatiivista sisällönanalyysiä käytetään osoittamaan eri tapojen yleisyyksiä tässä aineistossa, mutta niiden pohjalta ei voida tehdä yleistyksiä, koska aineisto on sen verta suppea. Sisällönanalyysin rinnalla kulkee metodina diskurssinanalyysi, jonka avulla selvitetään, kuinka hyvät tavat ja ideat määritellään sekä miten eri työtapoja arvioidaan tai arvotetaan. Vastauksista 55 % koskee lukemaan innostamisen keinoja (N=138) ja loput 45 % koskevat kirjallisuuden opetuksen keinoja (N=117). Kirjallisuuden opetuksen keinot jakautuvat kirjallisuuden käsittelyyn, kirjallisuuden käyttöön muussa opetuksessa. Osa kirjallisuuden opetukseen liittyvistä vastauksista koskee kirjallisuuden opetuksen tapojen arviointia. Kirjallisuuden käsittelyssä korostuvat elämykselliset käsittelytavat, joiden avulla oppilas pääsee työstämään lukukoke-mustaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Kirjallisuuden rooli muiden aineiden opetuksessa on usein inspiraation lähteenä toimiminen tai kirjallisuutta käytetään aineistona jonkin asian opettelussa. Lukemaan innostamisen keinot jakautuvat neljään ryhmään: koulun lukupuitteisiin, yhteisöllisen lukemisen keinoihin, ulkoiseen motivaatioon nojaaviin tapoihin ja kirjalliseen elämään osallistamisen keinoina. Suurin osa vastauksista liittyy koulun lukupuitteisiin: kirjallisuuden saatavuuteen, lukemiseen käytettävään aikaan, fyysisen oppimisympäristön lukumukavuuteen ja sosiaalisiin puitteisiin. Ulkoisen motivaation keinoihin kuuluvat erilaiset keräilyt ja lukemisesta palkitseminen. Yhteisölliseen lukemiseen liittyy toimintatapoja, joissa kirjan kanssa tehdään jotain yhdessä. Vastauksissa korostuu yhteisölliset lukutavat. Kirjalliseen elämään osallistamisen keinot laajentavat lukuelämyksiä usein koulun ulkopuolelle ja erilaisiin kirjalliseen kulttuuriin liittyviin tapahtumiin. Aineiston pohjalta ei voida tehdä yleistyksiä siitä, missä tai miten kirjallisuutta hyödynnetään erityisen paljon tai mikä kirjallisuuskasvatuksen tapa on käytetyin tai tehokkain. Sen sijaan tämä tutkimus antaa välähdyksiä ja ideoita siitä, kuinka kirjallisuutta voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia kirjallisuuskasvatuksen keinot voivat olla. Suhteellisen runsas ja heterogeenin aineisto kielii siitä, että opettajilla on ideoita monenlaiseen tekemiseen. Tämän tutkimuksen perusteella hyvät ideat ja tavat ovat sellaisia, jotka innostavat ja motivoivat joko kirjallisuuden käsittelyyn tai kirjan lukemiseen. Vastauksissa ei kuitenkaan näy kodin ja koulun välinen yhteistyö tai oppilaiden tekstimaailman hyödyntäminen osana kirjallisuuden opetusta. Oppilaslähtöisyys nousee esiin yksittäisinä mainintoina mahdollisuutena valita luettava kirja tai kirjallisuuden käsittelytapa. Tämä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa esitetään kirjallisuuden opetuksen kehittämistä oppilaslähtöisemmäksi. Kirjallisuuden opetus vaatii edelleen kehittämistä, jotta se tukisi lasten ja nuorten lukuharrastusta.