Browsing by Author "Tuokkola, Marianna"

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjaviestintä. Tutkimuksen kohteena on kaksi kehitysyhteistyökampanjaa, jotka liittyvät kampanjoiden tehneiden järjestöjen Keniassa tapahtuvaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Tutkielman tavoitteena on tuottaa lisää tietoa siitä, millaisia representaatioita ja diskursseja kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjoissa rakennetaan ja millaisin keinoin. Tutkimuskysymykset koskevat sitä, miten kampanjoissa esiintyviä toimijoita representoidaan, miten kampanjoiden yleisöjä puhutellaan, miten niihin vedotaan, millaisia positioita yleisöille tarjotaan ja miten järjestöt representoivat itsensä. Laaja tutkimusongelma liittyy näiden kolmen tahon välisiin diskursiivisiin suhteisiin, joita kampanjat luovat. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on humanitaarisen viestinnän tutkimus. Tutkielman aineisto koostuu Suomen World Visionin Pelasta pimppi -kampanjan ja Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjan Facebook-julkaisuista. Lisäksi hyödynnetään haastatteluaineistoa, joka on peräisin kampanjoiden tekijöiden haastatteluista. Kampanja-aineistojen verbaalisia ja visuaalisia keinoja lähestytään multimodaalisen analyysin avulla. Kampanjoissa rakentuvia representaatioita ja positioita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusmenetelmät ja analyysikeinot ovat teorialähtöisiä. Pelasta pimppi -kampanjan kenialaisten toimijoiden representaatioissa korostuvat vahvuus, koulutus, positiivisuus, rohkeus, älykkyys ja positiivinen muutosvoima. Silpomaton-kampanjan representaatioissa toistuvat samankaltaiset piirteet. Merkittävin ero on se, että Silpomaton-kampanjan kenialaiset toimijat ovat paikallisia työntekijöitä. Kummassakaan kampanjassa ei rakenneta representaatioita uhreista. Pelasta pimppi -kampanjan suomalaisten toimijoiden representaatioissa korostuvat asiantuntijuus, kampanjan aiheen puolesta puhuminen, asiallisuus, vakavuus ja neutraalius. Myös osa Silpomaton-kampanjan suomalaisista toimijoista on asiantuntijoita, mutta merkittävämpää on heidän representoimisensa samaan joukkoon yleisön kanssa. Pelasta pimppi -kampanjassa kenialaiset toimijat ovat määrällisesti merkittävämmässä roolissa kuin suomalaiset toimijat; Silpomaton-kampanjassa suomalaisia toimijoita on enemmän. Molemmissa kampanjoissa yleinen tyttöjen ja naisten representaatio luo kampanjoiden aiheesta universaalin. Pelasta pimppi -kampanja tarjoaa yleisölle työn tärkeän tukijan ja mahdollistajan eli lahjoittajan, vaikutusvaltaisen osallisen, silpomisen vastaiseen joukkoon kuuluvan tiedostavan yksilön, sosiaalisen median osallistujan, tiedon vastaanottajan ja lisätiedon selvittäjän positioita. Silpomaton-kampanjassa luodaan samankaltaisia positioita, mutta lahjoittajan positio on hieman erilainen: lahjoittaja on ”Muutoksentekijä”, enemmän kuin vain lahjoittaja. Molemmissa kampanjoissa tarjotaan yleisölle positiota, jossa toiminta on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta samalla helppoa. Kummassakin kampanjassa järjestö representoidaan sen tekemän työn kautta. Pelasta pimppi -kampanjassa työ representoidaan konkreettisuuden, Silpomaton-kampanjassa ideologisuuden kautta. Silpomaton-kampanjassa korostuu lisäksi yhteistyö järjestön, paikallisten toimijoiden ja yleisönkin välillä. Kampanjoiden luomat diskursiiviset suhteet ovat melko tasapainoisia. Keskiössä ovat silpomisen lopettamisen päämäärä, silpomisen vastainen työ ja positiivinen muutosvoima, ei avun tarvitseminen, joten rakentuvat suhteet eivät ole voimakkaan epäsymmetrisiä.