Browsing by Author "Tuominen, Katri"

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Helsingin yliopisto Tekijä – Författare – Author Katri Elina Tuominen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Vaikea päästä puheista käytännön tekoihin” – yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön ammattilehtien kirjottajien käsityksiä rakenteellisesta sosiaalityöstä Oppiaine – Läroämne – Subject Yhteiskuntapolitiikka Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year toukokuu 2018 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 70 Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää, minkälaisia erilaisia käsityksiä suomalaisen sosiaalityön- ja yhteiskuntapolitiikan ammattilehtien kirjoittajilla on rakenteellisesta sosiaalityöstä. Tutkielmassani tarkastelen, mitä kirjoittajat käsittävät rakenteellisen sosiaalityön olevan käytännön toimintana ja mitä ominaispiirteitä kirjoittajat liittävät rakenteelliseen sosiaalityöhön. Aineistoni artikkelit sijoittuvat ajallisesti kahteen eri ajanjaksoon, joten tutkin myös, eroavatko artikkeleiden kirjoittajien käsitykset rakenteellisen sosiaalityön ominaispiirteitä ja käytännöstä ajallisesti toisistaan. Tutkielman teoreettisen viitekehys muodostuu sekä kansainvälisestä että suomalaisesta kirjallisuudesta. Tutkielmani aineisto muodostuu yhteensä 12 suomalaisen sosiaalityön- ja yhteiskuntapolitiikan ammattilehden artikkelista. Ajallisesti artikkelit jakautuvat kahteen ajanjaksoon: vuoden 1984 sosiaalihuoltolain ja vuoden 2014 sosiaalihuoltolain ympärille. Artikkeleista kuusi sijoittuu ensimmäiseen ajanjaksoon ja kuusi jälkimmäiseen. Aineistoni ajallisesti vanhin artikkeli on julkaistu vuonna 1983 ja tuorein vuonna 2016. Tutkielmani tutkimusongelma ja asettamani tavoitteet ovat laatua tarkastelevia. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt fenomenografista analyysia. Valitsin fenomenografisen analyysin, koska se soveltuu erityisesti tutkimuksiin, jossa tarkastellaan ihmisten erilaisia käsityksiä samasta aiheesta. Fenomenografisen analyysin tuloksena muodostuu kuvauskategorioita, jotka kuvaavat tiivistetysti eri käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Artikkeleiden kirjoittajat käsittivät rakenteellisen sosiaalityön ominaispiirteet seuraavien kuvauskategorioiden kautta: muutos yhteiskunnan rakenteissa ja muutokseen vaikuttaminen, ihmisten elämänlaadun parantaminen, rakenteellisen sosiaalityön vakiintumattomuus, kriittinen suhtautuminen ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus. Rakenteellisen sosiaalityön käytännön kirjoittajat käsittivät puolestaan olevan: vaikuttamista (kunnan) rakenteisiin, tiedon tuottamista ja välittämistä, asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden osallisuutta sekä erilaisia työtapoja. Ajallisia eroavaisuuksia rakenteellisen sosiaalityön käsityksissä nousi esille kuvauskategorioiden: rakenteellisen sosiaalityön vakiintumattomuus sekä tiedon tuottaminen ja välittäminen kohdalla. Ensimmäisen ajanjakson artikkeleiden kirjoittajien käsityksistä nousi vahvasti esille, ettei rakenteellinen sosiaalityö ole vakiintunut Suomeen käsitteenä tai käytännön toimintana. Kuvauskategoria tiedon tuottaminen ja välittäminen muodostuu molempien ajanjaksojen artikkeleista, mutta sisällöllisesti kirjoittajien käsitykset poikkesivat toisistaan. Ensimmäisen ajanjakson artikkeleissa rakenteellisen sosiaalityö ”typistyminen” tiedonmuodostamiseksi ja välittämiseksi eteenpäin nähtiin kuitenkin ongelmallisena, kun taas toisen ajanjakson artikkeleiden kirjoittajat käsittivät tiedon tuottamisen ja välittämisen olevan luonnollisen osa rakenteellisen sosiaalityön käytäntöä. Tutkielmani tulokset kertovat, että käsitykset rakenteellisesta sosiaalityöstä ovat pysyneet pääosin varsin muuttumattomina riippumatta artikkelien kirjoitusajankohdasta. Lisäksi tulokset osoittavat, että kirjoittajien käsitykset rakenteellisen sosiaalityön omaispiirteistä heijastelivat paljon kansainvälistä rakenteellisen sosiaalityön perinnettä, kun taas kirjoittajien käsitykset rakenteellisen sosiaalityön käytännöstä nojaavat enemmän suomalaisiin ajatuksiin rakenteellisesta sosiaalityöstä. Kirjoittajien käsitysten ajalliset eroavaisuudet liittyvät nähdäkseni siihen, miten tarkasti rakenteellinen sosiaalityö on määritelty edellisessä ja nykyisessä sosiaalihuoltolaissa. Tutkielmani johtopäätös on, että kirjottajien käsitykset ovat osittain kytköksissä edelliseen ja nykyiseen sosiaalihuoltolakiin sekä niiden tarjoamiin näkemyksiin rakenteellisesta sosiaalityöstä. Artikkeleiden sijoittuminen edellisen ja nykyisen sosiaalihuoltolain ympärille on myös tulos jo itsessään ja viestittää (rakenteellisen) sosiaalityön kytkeytymisestä Suomessa edelleen byrokratiaan ja julkiseen palvelujärjestelmään. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Rakenteellinen sosiaalityö, radikaali sosiaalityö, (sosiaalityön) kriittinen teoria, empowerment