Browsing by Author "Turpeinen, Laura"

Kaupunkipuilla on valtava merkitys ekosysteemipalveluiden tuottajina kaupungeissa. Julkisilla paikoilla kasvavat puut ovat kuntien ja kaupunkien omaisuutta, jonka hallintaan käytetään puurekistereitä. Puurekisteiden avulla puuomaisuutta voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti taaten hyvinvoivan puuston myös tulevaisuudessa. Kansalaistiede on kansalaisten aktiivista osallistumista tieteen prosesseihin, kuten tutkimusaineiston keruuseen ja analysointiin. Luonnontieteissä kansalaistieteen käyttö on yleistynyt, kun älylaitteet ovat mahdollistaneet helpon tiedonjaon kansalaistieteilijöiden ja tutkijoiden välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kansalaistieteen käyttöä kaupunkipuiden kartoitukseen puurekisteriaineiston keräämistä varten ja selvittää, pystyvätkö vapaaehtoiset kansalaiset tuottamaan tarpeeksi laadukasta kartoitusaineistoa puurekistereihin. Tutkimuksessa osallistettiin kahta vapaaehtoisryhmää, koululaisia ja kesätyöntekijöitä, puiden kartoitukseen rakennetuilla viheralueilla. Kartoituksessa määritettiin puiden sijainti, laji ja rungon halkaisijan paksuus. Vapaaehtoisten suoriutumista arvioitiin vertaamalla vapaaehtoisten puista keräämiä tietoja asiantuntijan samoista puista keräämiin tietoihin. Vapaaehtoisten kartoittamista puuhavainnoista hylättiin 67 %. Hylätyissä havainnoissa havainnon koordinaatit oli virheellisesti asetettu puuttomaan paikkaan, monen puun lähimaastoon tai paikkaan, jossa oli tiheästi puita ja suuri latvuspeittävyys, jolloin ei voitu varmasti sanoa, mitä puuta havainto koski. Vapaaehtoiset onnistuivat puiden lajinmäärityksessä hyvin etenkin kasvisuvun tasolla. Vapaaehtoisryhmien mittaamat rungon halkaisijat erosivat asiantuntijamittauksista yksirunkoisilla puilla. Kaikista vapaaehtoisten mittaamista rungon halkaisijoista 77 % mitattiin onnistuneesti ±2,54 cm:n virhemarginaalin sisään asiantuntijan mittaustuloksesta. Rungon halkaisijan mittaamisessa ja puiden lajinmäärityksessä kansalaistieteilijöiden keräämän tiedon laatu oli pääasiassa riittävä kuntien ja kaupunkien puurekisterien käyttötarkoituksiin. Tutkimuksessa käytetty ilmakuviin perustuva puun koordinaattien merkitseminen toimi vain katualueilla ja muilla harvapuustoisilla alueilla. Puurekisterin tietojen keräysmenetelmää valitessa on tärkeää miettiä, mihin ja kuinka tarkkaa tietoa puista tarvitaan. Vapaaehtoisten työpanosta voisi yhdistää muilla menetelmillä saatuihin sijaintitietoihin tai käyttää puihin liittyvien lisätietojen hankinnassa.