Browsing by Author "Uimonen, Alina"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia oikeuskielen fraseologismeja esiintyy Suomen korkeimman oikeuden ja Ranskan korkeimman oikeuden, Cour de cassationin, henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia käsittelevissä tuomioissa. Tarkoituksena on kartoittaa oikeuskielen fraseologismien funktioita tuomiotekstissä. Tutkimus on rajattu kolmeen fraseologismityyppiin: kollokaatioihin, sanapareihin ja rutiini-ilmaisuihin. Kollokaatioiden ryhmän laajuuden vuoksi analyysiin on sisällytetty vain verbistä ja substantiivista muodostetut kollokaatiot, jotka ovat oikeuskielelle ominaisimpia. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta rikostuomioissa esiintyvistä fraseologismeista käännösalalla. Euroopan unionin rikosasioiden käsittelyä koskee tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jolle pohjautuen on säädetty kaikkia unionin jäsenvaltioita koskeva direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (2010/64/EU). Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen myötä rikosoikeudenkäynteihin liittyviä oikeudellisia tekstejä joudutaan yhä enemmän kääntämään Euroopan unionin jäsenvaltioiden kieleltä toiselle. Aineisto koostuu kolmestatoista Suomen korkeimman oikeuden ja kolmestatoista Cour de cassationin vuosina 2010–2016 antamasta rikostuomiosta. Suomenkielisen osakorpuksen kokonaispituus on 94 sivua ja ranskankielisen 91 sivua. Tutkimusote on oikeuslingvistinen, eli oikeudellista kielenkäyttöä tutkitaan kielitieteen menetelmin. Tarkastelussa hyödynnetään kieli- ja oikeustieteellistä kirjallisuutta, suomalaisia ja ranskalaisia prosessi- ja rikosoikeudellisia säädöksiä sekä yleis- ja oikeuskielisiä leksikkoja. Kollokaatioesiintymien laskemisessa käytetään apuna WordSmith Tools -korpusohjelman Concord-työkalua. Analyysista ilmenee, että oikeuskielen fraseologismeilla on rikostuomioissa monenlaisia funktioita. Sanaparien avulla pyritään ilmaisemaan oikeudellisia käsitteitä mahdollisimman täydellisesti ja aukottomasti, ja osittain synonyymisten komponenttien avulla tuodaan esille käsitteiden kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää puolta. Kollokaatioita käytetään viittaamaan prosessuaalisten toimien tekemiseen ja ilmaisemaan oikeudenvastaisiin tekoihin syyllistymistä. Rutiini-ilmaisujen pääasiallisiksi funktioiksi osoittautuvat tuomiotekstin jäsentäminen, muotovaatimusten täyttymiseen ja oikeudellisiin toimijoihin viittaaminen sekä tuomioistuimen harkinnan lopputuloksen ilmaiseminen. Tarkastelussa havaitaan, että monet oikeuskielen fraseologismit ovat suoraan tai välillisesti peräisin lainsäännöksistä. Tutkielmassa esiin nousevat fraseologismit heijastavat oikeuskielelle ominaisia piirteitä kuten intertekstuaalisuutta, performatiivisuutta ja kaavamaisuutta.