Browsing by Author "Uittamo, Johanna"
Now showing items 1-3 of 3
-
Löfgren, Maja; Hirvikangas, Roope; Snäll, Johanna; Uittamo, Johanna (2019)Objectives Odontogenic infections are potentially life threatening especially in immunocompromised patients. The study aimed to investigate predisposing factors for the severity of odontogenic infections, particularly hospital admission and inflammatory parameters. Materials and Methods A prospective clinical study and a questionnaire survey were designed and implemented. The outcome variable was hospitalization, and secondary outcome variables were inflammatory parameters C-reactive protein (CRP) value, white blood cell (WBC) count and body temperature. The primary predictor variables were treatment delay, preceding visits to health services before referral to hospital, focus of infection identified before referral, site of infection focus, postoperative infection because of elective tooth extraction, and previous treatment of infection. Explanatory variables were age, gender, current smoking, heavy alcohol use, disease history and education. Results A total of 88 patients were included to the analysis. Patients’ disease history in general was not significant for hospitalization or infection parameters. Lower education level associated with hospitalization (p=0.033) and leucocytosis was significantly higher in basic level educated patients (p=0.036). In addition, leucocytosis correlated significantly with mandibular infections (p=0.008), previously unidentified infection focus (p=0.010), and with infection due to an elective tooth extraction (p=0.026). Elderly patients were not more prone to more severe infections. Neither gender, current smoking nor heavy alcohol use proved significant for infection severity. Conclusions and clinical relevance Lower education elevates the risk for hospitalization and severe odontogenic infections. Lack of regular dental care or economic challenges can explain this finding.
-
Piittinen, Anne; Wilkman, Tommy; Mesimäki, Karri; Bäck, Leif; Uittamo, Johanna (2020)Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa tapahtuvat viivästymiset huonontavat potilaiden ennustetta, koska viiveet mahdollistavat sekä primaarikasvaimen kasvun että metastaasien synnyn ja leviämisen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä pään ja kaulan alueen syövät määritellään erittäin kiireellistä hoitoa vaativiin syöpiin, joiden hoidon tulisi alkaa korkeintaan 2-3 viikon sisällä diagnoosista. Hoitoyksiköiden toiminnan ei tulisi aiheuttaa potilaiden hoitoon kohtuuttomia odotusaikoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) korva-nenä-kurkkutautien klinikalla ja suu- ja leukakirurgian klinikalla hoidettujen pään ja kaulan alueen syöpien hoitoviiveet. Vertasimme saatuja tuloksia Tanskan ja Ruotsin säädöksiin hoitoviiveistä. Vuoden 2018 HUSissa hoidetut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat käytiin lävitse pään ja kaulan alueen syöpien moniammatillisen kokouksen pohjalta. 310 potilasta soveltui tutkimukseen ja tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitoviive on HUSissa pidempi kuin Ruotsin ja Tanskan säädökset. Kirurgiseen hoitoon viive HUSissa on keskimäärin 40 päivää, kun Tanskassa sallittu raja on 28 päivää ja Ruotsissa 35 päivää. Tilanne onkologisen hoidon aloitukseen on vielä huolestuttavampi, HUSissa tähän kuluu 54 päivää, verrattuna Tanskan sallittuun 32 ja Ruotsin sallittuun 43 päivään. HUS:in potilasviiveet ovat huomattavasti pidemmät kuin verrokkimaiden. Lisäksi kirjallisuuden mukaan 40 päivän aikana tuumori voi kasvaa merkittävän paljon. Se heikentää potilaan ennustetta ja kasvattaa kuluja yhteiskunnalle. Suurin syy näihin hoitoviiveisiin on resurssien vähyys.
-
Periodontitis in Tonsil Cancer Patients : A Comparative Study in Accordance With Tumour p16 Status Keinänen, Arvi; Marinescu-Gava, Magdalena; Hagström, Jaana; Uittamo, Johanna; Marttila, Emilia; Snäll, Johanna (2018)Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida parodontiumin tilannetta nielurisasyöpäpotiailla ja verrata sitä muun muassa p16 statukseen. Tutkimusaineistona käytimme retrospektiivisessä tutkimuksessa Helsingin yliopistollisen sairaalan Pää- ja kaulakeskuksessa 1.1.2013–31.12.2017 hoidettuja primäärisiä nielurisasyöpäpotilaita, joilta löytyi hoitojen yhteydessä otettu Hampaiston ja leuan panoraamatomografia eli PTG-kuva. Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin yliopistollisen sairaalan potilastietokantaa. Tutkimuksen potilaiden valintaan käytettiin ICD koodia C09. Poissulkukriteereinä olivat aikaisemmin sairastettu pään tai kaulan alueen syöpä, PTG-kuvan puuttuminen, määrittämätön p16 status, tupakointi tai alkoholin käytön historian puuttuminen, pään tai kaulan alueelle annettu sädehoito ja hampaattomuus. Prediktoreina oli marginaalisen cortexin tasaisuus, marginaalinen luukato, marginaalinen luukato ilman marginaalisen corteksin tasaisuutta sekä hampaiden lukumäärä. Parodontiumin tilannetta verrattiin p16 statukseen, ikään, sukupuoleen, tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Tutkimuksessamme mukaan otetuista 115 potilaasta (p16-negatiivinen, n=24; p16-positiivinen, n=91), tupakointi (p<0.0001), runsas alkoholinkäyttö (p<0.0001) ja hampaiden lukumäärä (p=0.0001) assosioivat tilastollisesti merkittävästi p16 statuksen kanssa. Tupakointi (OR=7.3) ja runsas alkoholin kulutus (OR=10.1) nostivat riskiä p16-negatiiviseen syöpään. Nielurisasyöpäpotilailla oli usein parodontiittiin viittaavia radiologisia löydöksiä. Tutkimuksessamme p16-negatiivinen syöpäpotilailla oli vähemmän hampaita kuin potilailla, joilla oli p16-positiivinen syöpä. Vähäinen hampaiden määrä voi mahdollisesti viitata huonompaan suuhygienian tasoon p16-negatiivinen syöpäpotilailla. Muut parodontaalilöydökset olivat yleisiä molemmissa ryhmissä ilman tilastollista merkitsevyyttä. Runsas alkoholin käyttö ja tupakointi olivat tärkeimmät riskitekijät p16-negatiiviseen nielurisasyöpään.
Now showing items 1-3 of 3