Browsing by Author "Usvajoki, Anniina"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kertomuksia hyödynnetään lukion biologian oppikirjoissa. Erityisesti keskityn selvittämään kertomusten erilaisia tehtäviä osana oppikirjatekstiä. Lisäksi analysoin muun muassa kertomusten määrää, kielellisiä piirteitä sekä sijoittumista oppikirjojen kokonaisuuteen. Kertomuksien tehtävät olen luokitellut viiteen luokkaan, jotka ovat kiinnostuksen herättäminen, hämmennyksen tunteen aikaansaaminen, mielenkiinnon ylläpitäminen, konkreettisten esimerkkien antaminen ja kappaleiden lopussa esiintyvien harjoitustehtävien taustoittaminen. Tutkimus perustuu systeemis-funktionaaliseen (SF) genre- ja tekstianalyysiin, mikä tarkoittaa tämän tutkimuksen kontekstissa käytännössä sitä, että kertomus nähdään liukuvarajaisena kategoriana, jonka edustajat asettuvat eri etäisyyksille kategorian prototyypistä eli tyypillisestä kertomuksesta. Aineistoon poimittujen kertomuksien valinnassa olen hyödyntänyt aiempaan tutkimukseen perustuvaa tietoa erilaisista kertomustyypeistä. Kiinnitän kertomusten analyysin kertomuksia ympäröivään tekstiyhteyteen, joka muodostuu monenlaisista oppikirjan kokonaisuuteen liittyvistä elementeistä, kuten esimerkiksi kuvista. Tarkastelun kohteena on LOPS 2016:n mukainen Sanoma Pron BIOS-oppikirjasarja, joka on käytössä monissa lukioissa. Tutkimuksen aineistona on kaksi oppikirjaa ja tarkastelun kohteena niiden sisältämät kertomukset. Aineiston rajaaminen kahteen teokseen oli perusteltua, koska jo kahdessa oppikirjassa esiintyy yhteensä 97 kertomusta, mikä on sopiva määrä aineistoa tämän laajuisen tutkielman tarpeisiin. Kaikkien BIOS-sarjan oppikirjojen rakenne ja sisältö noudattavat samankaltaista kaavaa, joten tutkimukseni tulosten on mahdollista katsoa koskevan koko oppikirjasarjaa. Analyysin perustella voidaan todeta, että aineistossa esiintyy kertomuksia runsaasti, ja ne ovat pääosin lyhyitä ja ytimekkäitä. Kertomukset sijoittuvat monipuolisesti oppikirjojen rakenteeseen. Kertomuksilla on monenlaisia tehtäviä osana oppikirjatekstiä. Ne muun muassa auttavat opittavan asian muistamisessa, sitovat teoriaa käytäntöön ja antavat tekstissä esiteltäville yksityiskohdille ja ilmiöille havainnollistavan, konkreettisen muodon. Kertomukset siis tukevat argumentaatiota ja vakuuttavat lukijaa. Lisäksi kertomukset viihdyttävät ja pitävät yllä oppilaiden mielenkiintoa lukemista ja jo opitun kertaamista kohtaan. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia esimerkiksi kertomusten käyttöä luennoinnin yhteydessä. Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä antaa hyvän mahdollisuuden kertomusten suuren potentiaalin hyödyntämiseen.