Browsing by Author "Väänänen, Lauri"
Now showing items 1-2 of 2
-
Väänänen, Lauri (2015)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimuskohteena ovat vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden kannanotot homo- ja lesbopareille myönnettävään perheen ulkoiseen adoptio-oikeuteen. Ehdokkaiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tarkastellaan sukupolvi- ja puoluenäkökulmasta. Lisäksi ehdokkaiden kommenteista nostetaan esille niitä teemoja, jotka ilmenevät ehdokkaiden perustellessa mielipiteitään. Teemojen ohella selvitetään millaisia ihanteita perheestä ehdokkaiden mielipiteisiin sisältyy. Tutkielman viitekehys tulee kriittisestä perhetutkimuksesta. Aineistona tutkielmassa on käytetty Helsingin Sanomien vuoden 2011 eduskuntavaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kantoja ja niiden perusteluita kysymykseen: 'Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?'. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä. Lisäksi analyysimenetelmänä on hyödynnetty ristiintaulukointia. Tutkielma osoittaa, että puoluevalinnalla ja sukupolvella on merkitystä suhtautumisella homo- ja lesboparien oikeuteen perheen ulkoiseen adoptioon. Nuorimmat sukupolvet ovat suhtautumisessaan myönteisempiä kuin vanhemmat sukupolvet. Puolueiden kohdalla sukupolvien väliset erot eivät kuitenkaan kaikissa puolueissa ole selkeitä. Kommenteissa esille nousevia teemoja ovat: adoptio-oikeuden myöntäminen, lapsen asema adoptiossa, sekä homo- ja lesboparien kyky toimia vanhempina. Keskeiseksi tekijäksi kannanottojen muodostumisessa nousee suhtautuminen heteroseksuaaliseen ydinperheeseen. Ehdokkaiden perheihanteet noudattavat pitkälti kahtiajakoa heteroseksuaalisen ydinperheen ihanteen ja monimuotoisen perheen ihanteen välillä. Ensimmäinen ihanteista ilmenee muun muassa korostamalla lapsen tarvetta isään ja äitiin, sekä homo- tai lesboparin vanhemmuuden pitämisenä luonnottomana. Monimuotoisen perheen ihanne puolestaan näkyy korostamalla hyvän vanhemmuuden ominaisuuksina kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, eikä sukupuolella katsota olevan merkitystä. Näiden kahden perheihanteen väliin jää monimuotoisuuden hyväksyvä perheen ihanne, jossa korostetaan myös vanhempien kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, mutta nähdään ensisijaisesti lapselle parhaana perheenä heteroseksuaalinen ydinperhe.
-
Väänänen, Lauri (2019)Tässä tutkielmassa tarkastellaan kansanedustajien sukupuolistunutta työnjakoa ja sukupuolen representaatiota välikysymysten ryhmäpuheenvuorojen kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, korreloiko kansanedustajan sukupuoli, hänen sosioekonominen asemansa ja edustamansa puolue hänen esittämiensä puheenvuorojen määrässä ja aihealueissa. Lisäksi tutkitaan millaisia (poliittisen) sukupuolen representaatioita suomalainen poliittinen järjestelmä ryhmäpuheenvuorojen välikysymysten kautta tuottaa. Tutkielman teoreettinen viitekehys tulee feministisestä politiikan tutkimuksesta. Tutkielmassa hyödynnetään Teresa de Lauretisin teoriaa sukupuolesta teknologiana ja representaationa, sekä Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuuden teoriaa sukupuolesta toistotekoina, jolloin sukupuoli käsitetään politiikan rakenteissa tapahtuviksi toistoteoiksi ja representaatioiksi, joita välikysymysten ryhmäpuheenvuorojen esittämisen kautta tuotetaan. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty Jaana Kuusipalon käsitettä äitikansalaisuudesta naisten strategisena keinona päästä osalliseksi poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimusaineistona on käytetty eduskunnan verkkosivuilta löytyviä tietoja välikysymysten otsikoista ja sisällöistä vuosina 2011 - 2018, sekä tiedoista kansanedustajien sukupuolesta, syntymävuodesta ja kansanedustajakausien määrästä, sekä Ylen vaalikonevastauksista koottuja tietoja kansanedustajien koulutuksesta ja tulotasosta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä ja kvantifioimalla sisällönanalyysin tuloksia, sekä ristiintaulukoimalla tulokset myös prosenttiosuuksittain. Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja sosioekonominen asema korreloivat kansanedustajien esittämien välikysymysten ryhmäpuheenvuorojen määrän ja aihealueen mukaan. Määrällisesti naiset esittävät puheenvuoroja enemmän kuin miehet. Enemmistö välikysymysten esittäjistä on lisäksi iältään yli 35-vuotiaita, korkeakoulutettuja ja 2. ja 3. kauden kansanedustajia. Aihealueiden kohdalla korrelaatioissa on kuitenkin suuria eroja. Myös eduskuntapuolueissa sukupuoli korreloi esitettyjen ryhmäpuheenvuorojen määrässä. Välikysymysten ryhmäpuheenvuorojen määrällinen ja aihealueittainen jakaantuminen on osoitus eduskuntatyön sukupuolistuneisuudesta. Suomalainen poliittinen järjestelmä tuottaa ryhmäpuheenvuorojen välikysymysten kautta poliittisen sukupuolen representaatioita, jotka voi nähdä toisintavan omalta osaltaan myös äitikansalaisuuden strategiaa.
Now showing items 1-2 of 2