Browsing by Author "Vuorio, Minna"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää mielenterveysomaisten positiivista mielenterveyttä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä erityisesti palveluosallisuuden näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten omaisten palveluosallisuus psyykkisesti sairastuneen läheisen palveluissa on yhteydessä omaisen positiiviseen mielenterveyteen. Tässä tutkielmassa käytetään käsitteitä mielenterveysomainen, positiivinen mielenterveys ja palveluosallisuus. Mielenterveysomaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka läheisellä on mielenterveyden häiriö, jonka henkilö kokee vaikuttavan myös omaan elämäänsä. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan mielenterveyden kokonaismallia, jossa mielenterveys ja mielen sairaus ovat kaksi erillistä ulottuvuutta ja mielenterveyden nähdään olevan enemmän kuin vain mielenterveydenhäiriön puuttumista. Palveluosallisuudella tarkoitetaan kokemustiedon huomioon ottamista palveluissa, mahdollisuutta vaikuttaa palveluiden toteuttamiseen ja sisältöihin sekä niitä koskeviin päätöksiin, osallisuutta omaan tai läheisen palveluprosessiin sekä mahdollisuutta saada tietoa palveluista ja niiden piiriin pääsemisen edellytyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveysomaisten hyvinvoinnin olevan väestön hyvinvointia heikompaa. Lisäksi palveluosallisuudessa on havaittu puutteita, mutta palveluosallisuuden ja hyvinvoinnin yhteyksiä ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Tutkielman aineistona on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry:n vuonna 2019 keräämä Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen aineisto, joka kerättiin osana valtakunnallista Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -tutkimus- ja kehittämishanketta. Kyselyaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä ja siihen vastasi 799 henkilöä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla frekvenssijakaumien, ristiintaulukointien ja logistisen multinomiaalisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman tulokset osoittavat, että mielenterveysomaisten positiivinen mielenterveys on matalampaa kuin suomalaisella väestöllä keskimäärin, joten matalan positiivisen mielenterveyden tuomat hyvinvoinnin riskit ovat mielenterveysomaisilla väestötasoa suurempia. Tulokset osoittavat myös, että matala palveluosallisuus on yhteydessä matalaan positiiviseen mielenterveyteen. Mielenterveysomaisten palveluosallisuuden vahvistaminen voidaan näin ollen nähdä keinona edistää kansallisia terveyspoliittisia tavoitteita muun muassa väestön mielenterveyden vahvistamisessa, itsemurhien ehkäisyssä ja työssäjaksamisen edistämisessä.