Browsing by Author "Vuoritsalo, Sebastian"

Tutkielman aiheena on oikeudellinen vastuu tekoälyjärjestelmän osallisuudesta potilasvahinkoon. Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykyisen potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön sekä yleisen vahingonkorvausoikeuden puitteissa, miten vastuu jakautuu sellaisen potilasvahingon osalta, jossa tekoälyjärjestelmän virhe voitaisiin katsoa yhdeksi aiheuttajatekijäksi. Tekoälyjärjestelmien kehityksen kiihtyessä ja niiden osoittautuessa yhä hyödyllisemmiksi ja hienostuneemmiksi, keskustelu tekoälyn mahdollisista oikeuksista, velvollisuuksista ja yleisesti oikeudellisesta asemasta saa lisääntyvää huomiota. Tuleeko tekoälyjärjestelmät katsoa edelleen ainoastaan laitteiksi ja tietokoneohjelmistoiksi vai tulisiko niille myöntää jonkinlainen muu oikeudellinen asema? Tutkielmassa arvioidaan myös sitä, kuinka nykyinen lainsäädäntö kykenee vastaamaan modernin teknologian, erityisesti tekoälyn, luomiin uusiin haasteisiin. Tutkielman aluksi käydään läpi tekoälyn perusteita ja peruspiirteitä, sekä etenkin syvien neuroverkkojen yhteydessä kohdattava ”mustalaatikko –ongelma”, taustan luomiseksi tutkielmassa käsiteltäville jokseenkin uniikeille oikeustieteellisille kysymyksille. Tutkielmassa esitellään myös tekoälyn sovelluksia terveydenhuollossa sen nykyisen merkittävyyden sekä tulevaisuuteen suuntautuvan potentiaalin havainnollistamiseksi. Lisäksi käsitellään tekoälyjärjestelmien luokitteleminen lääkinnällisiksi laitteiksi sovellettavien säädösten silmissä. Tutkielman kannalta olennainen kysymys liittyy mahdollisuuteen myöntää tekoälyjärjestelmille jonkinlainen oikeudellinen asema. Aiheeseen liittyvää problematiikkaa käsitellään ensinnäkin ihmisen ja tekoälyn päätöksenteon ja oppimisen eroavaisuuksien näkökulmasta. Tutkielmassa arvioidaan laajasti erilaisia mahdollisuuksia tekoälyn oikeudelliselle asemalle, kirjallisuudessa esitetty oikeussubjektin käsitteen perinteisestä eroava määritelmä. Tavallisten syy-yhteys- ja vastuusääntöjen soveltuessa huonosti terveydenhuoltotoiminnan erityispiirteisiin, on terveydenhuoltoalan vahinkoja varten Suomessa luotu potilasvahinkovakuutusjärjestelmä, jonka pääpiirteet esitellään tutkielmassa lyhyesti. Potitasvahinkojen osalta käsitellään myös kattavasti niiden yhteydessä suoritettavaa syy-yhteysarviointia, joka eroaa merkittävästi yleisestä vahingonkorvausoikeudesta. Potilasvahinkolain mukaisista korvausperusteista käsitellään tutkielman kannalta olennaiset hoitovahinko ja terveydenhuollon laitteen tai –välineen vian aiheuttama vahinko. Tutkielman lopuksi yhdistetään esitellyt tekoälyn piirteet ja mahdollinen asema oikeussubjektina sekä potilasvahinkoja koskeva sääntely. Tekoälyjärjestelmän osallisuuden arviointia potilasvahinkoon johtaneessa hoidossa arvioidaan esimerkkitapauksen avulla. Tutkielmassa hahmotetaan kolme mahdollista näkökantaa tekoälyjärjestelmän vastuun arvioimiselle: lääkärin täysi vastuu, laitteen vika sekä tekoäly oikeussubjektina amanuenssiin tai konsultoivaan lääkäriin rinnastettavana tahona.