Browsing by Author "Waddington, Jonna"

Sosiaali- ja terveyssektori on merkittävä ilmastonkuormittaja. Suomessa se tuottaa noin 5 prosenttia kansallisesta hiilijalanjäljestä. Sosiaali- ja terveyssektorin suhde ilmastonmuutokseen on paradoksaalinen, sillä se on merkittävä ilmastonkuormittaja, mutta se myös kantaa ilmastonmuutoksen seurauksia. Erilaisilla sopimuksilla ja suosituksilla on yritetty sovittaa ilmastokestäviä toimintamalleja. Tästä huolimatta alan valmius toimia kestävästi on vielä alkutekijöissä, jossa tietoa kestävyyden edistämisestä olisi tärkeä saada alan ammattilaisille. Jotta kestävän kehityksen periaatteita ja ilmastostrategiaa voitaisiin ottaa terveyssektorilla laajemmin käyttöön, on selvitettävä, mikä on sosiaali- ja terveyssektorin ilmastomuutoksen muutosvalmius. Tarkastelen maisterintutkielmassani yhden suomalaisen sosiaali- ja terveyssektorin organisaation muutosvalmiutta sekä henkilöstön valmiutta toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita osana työkäytäntöjä. Aineistona on käytetty Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) henkilöstölle syksyn 2021 aikana toteutettua kestävyyskyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 317 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Tutkimuskysymykseni koskivat, miltä henkilöstön kestävyysasenteet näyttäytyvät vastaajien ammattiaseman perusteella, mikä on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän muutosvalmius ottaa kestävän kehityksen periaatteita osaksi toimintaympäristöä ja miten organisaation ja henkilöstön aktiiviset kestävyystoimet selittävät muutosvalmiutta. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kestävyys, ympäristövastuullinen käyttäytyminen, muutosvalmius. Lehmanin muutosvalmiusmalli ja muutoksen merkityksellistäminen, eli sensemaking. PHHYKY:n muutosvalmiudesta ottaa kestävän kehityksen toimintamalleja osaksi työkäytänteitä kertoo ensisijaisesti se, että PHHYKY:n johto on ollut kiinnostunut toteuttamaan henkilöstölle kestävyyskyselyn. Muutosvalmiuden yksi mittari on avoimuus muutokselle. Tulosten mukaan myös henkilöstössä on jo kestävyysasenteiltaan joukko, joka voi käynnistää muutoksen. Kuitenkin mahdollisuuksissa huomioida kestävyyttä sekä tietoa ja resursseja kestävyyden toteuttamiseksi on organisaatiossa parannettava. On oltava mahdollisuuksia toteuttaa kestävyyttä, jotta voi toimia kestävästi työpaikalla. Jatkossa olisi myös tavoitettava niitä henkilöitä, joiden kestävyysasenteet eivät ole yhtä korkeat ja tarkastella heidän muutosvalmiuttaan, jotta oikeanlaista tietoa oikeaan aikaan voidaan kestävyydestä viedä eteenpäin alan ammattilaisille.