Browsing by Author "Wahala, Helena"

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Päijänteen alueen (17 kpl) kalliomaalauksia ja tutkimuskysymyksenä on, voidaanko kalliomaalauksia luokitella niiden sijainnin ja kuva-aiheiden perusteella? Työssä tarkasteltavat kalliomaalauskohteet on valittu kivikautisten vesistöolosuhteiden perusteella ja ne kattavat koko Päijänteen järvialueen. Vertailevaksi luokitukseksi on valittu Robert James Davidin (2012) esittämä Kalifornian Klamath-tasangolle sijoittuva ja osittain etnografiseen aineistoon perustuva kalliotaidetyypittely. Työn tavoitteena on tarkastella, voidaanko Davidin esittämää kuva-aiheisiin ja sijaintiin perustuvaa luokitusta löytää Päijänteen kalliomaalauksista? David luokittelee kalliotaidekohteet seuraavasti: 1) asuinpaikoilla sijaitsevat, 2) usein käytettyjen ja 3) vaikeasti saavutettavien paikkojen kalliotaidekohteet. Davidin malli perustuu vahvasti shamanismiin, mutta tässä työssä keskeisenä vaikuttajana on kivikautinen kulttuuri. Kalliomaalaukset luodaan kivikauden yhteisöissä ja niiden kuva-aiheet valikoituvat metsästäjäkeräilijöiden elinpiiristä. Kulttuuri vaikuttaa myös kuvien valikoitumiseen tietyn tyyppisiin ympäristöihin. Päijänteen kalliomaalauskohteiden kartta-analyysia täydennetään Muinaisjäännösrekisterin kuvauksilla ja raporteilla sekä tarkastelemalla valokuvamateriaalia. Analyysin avulla pyritään ennallistamaan kivikautisia vesistö- ja ympäristöolosuhteita sekä selvittämään maalausten kuva-aiheita pääosin Muinaisjäännösrekisteriin tukeutuen. Päijänteen kalliomaalauksista löytyy Davidin mallin määrittelemiä kalliotaiteen yksittäisiä ominaispiirteitä runsaasti. Täysin Davidin luokitukseen soveltuvia kohteita on kuitenkin vain alle viidennes (3/17 kpl) ja soveltumattomia yli puolet (11/17 kpl). Suuren osan luokitteluun soveltumattomista maalauksista muodostavat vaurioituneet kohteet. Työn tuloksena esitetään, että Päijänteen kalliomaalauksia voidaan jaotella sijainnin ja kuva-aiheiden perusteella, mutta niitä ei voi jaotella Davidin esittämän tyypittelyn mukaisesti. Tämän tapaustutkimuksen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä Suomen alueen muista kalliomaalauskohteista, mutta mahdollisten lisätutkimusten avulla saatetaan päästä määrittelemään omaa Suomen kalliomaalausten sijaintiin ja kuva-aiheisiin perustuvaa luokittelua.