Browsing by Author "Yakovleva, Elvira"

Puheverbien rektiossa ilmenevää vaihtelua on tutkittu nykyvenäjän osalta varsin vähän. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää rektion vaihtelua sääteleviä mekanismeja ja niihin liittyviä rajoituksia ja vastata kysymykseen, ovatko verbien yhteydessä esiintyvät muodot keskenään synonyymisiä vai liittyykö niiden käyttöön rajoitteita tai muita erityispiirteitä, jotka estävät niiden keskinäisen korvattavuuden kontekstissaan. Tutkimuksen aineiston kokoamisen lähtökohtana olen käyttänyt Leksiko-semantičeskie gruppy russkih glagolov sanakirjaa, jossa verbit on jaettu sen mukaan, mitä yhteisiä semanttisia piirteitä niillä on. Tutkielmassani tarkastelen kolmea verbiryhmää. Ensimmäisen ryhmän muodostavat puheverbit, joiden yhteisenä semanttisena piirteenä on pelkkä puheen tuottaminen (vrt. suomen puhua, sopertaa), toisen verbiryhmän semanttisena piirteenä on viestin suuntaaminen vastaanottajalle (vrt. suomen kertoa, ilmoittaa) ja kolmannen ryhmän yhteisenä piirteenä viestien vaihtaminen kommunikaation osallistujien välillä (vrt. suomen keskustella). Tutkimuksessa analysoituja rektioita ovat V+Acc, V o+Loc, V pro+Acc, V nasčet+Gen, V po povodu+Gen, V otnositel'no+Gen ja V kasatel'no+Gen. Venäjän kansalliskorpuksen avulla sain tarkat luvut eri rektioiden frekvensseistä. Tutkimuksessani olen käyttänyt sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulokset osoittavat, että monissa tapauksissa V+Acc-rakenne ei ole vaihtoehtoinen muoto prepositiorakenteille, koska V+Acc-rakenteen objekti ilmaisee semanttisesti kokonaisobjektia, kun taas prepositiorakenteiden objekti ilmaisee osaobjektia, vrt. esimerkiksi govorit’ pravdu ja govorit’ o pravde. Tämä semanttinen ero aiheuttaa sen, että rakenteet eivät ole keskenään korvattavissa. Prepositiorakenteet ovat perusmerkitykseltään synonyymisiä, mutta niiden käytössä ilmenee mm. tekstin tyyliin ja objektin konkreettisuuteen/abstraktisuuteen liittyviä eroja. V o+Loc-rakenne on tyyliltään neutraali ja esiintyy monissa erilaisissa konteksteissa, kun taas muiden prepositiorakenteiden käyttö rajoittuu enimmäkseen puhekieleen tai ammattikieleen tai rakenne itsessään on väistymässä pois käytöstä. Tällaisia rakenteita ovat mm. V ontositel’no+Gen ja V kasatel’no+Gen. Nykyvenäjässä prepositiorakenteiden välillä on havaittavissa eroja kaikissa kolmessa verbiryhmässä, mutta niiden keskinäinen vaihtelu on silti mahdollinen. Kyseiset rakenteet ovat synonyymisiä. V+Acc-rakenne ja prepositiorakenne eivät ole synonyymisiä, joten vapaasta keskinäisestä vaihtelusta ei voi puhua.