Browsing by Author "Ylander, Johanna"

Oppimateriaalien sähköistyminen on osa yhteiskunnan ja tekstiympäristöjen digitalisoitumista. Tässä tutkielmassa selvitän, onko digikirjaan siirtyminen uudistanut oppimateriaaligenreä, tarkastelemalla oppimateriaaleista teknologisia käyttömahdollisuuksia, merkitysten rakentamista multimodaalisesti ja oppilaan rooleja oppimisprosessissa. Tutkimuksen aineistona on ympäristöopin ja biologian sähköisiä oppimateriaaleja alkuopetuksesta yläkouluun. Analyysissa yhdistellään diskurssintutkimuksen, sisällönanalyysin ja multimodaalisuusanalyysin menetelmiä. Teknologisia käyttömahdollisuuksia hyödynnetään sähköisissä oppimateriaaleissa lukemisen ja oppimisen digitalisoituina toimintoina, kuten navigointi- ja hakutoiminnot, teksti puheeksi -toiminto, kääntäjä ja kynällä ja paperilla suoritettavien tehtävien korvaaminen digitaalisilla tehtävillä. Tehtävätyypit ja lukemisen tavat ovat kuitenkin yhteneviä painetun oppimateriaalin kanssa. Sähköisissä oppimateriaaleissa olisi tekstin ja kuvien lisäksi mahdollista käyttää audiovisuaalisia ja interaktiivisia esitystapoja, joita on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän. Moodeista teksti ja kuvat esittävät yhä keskeisen informaation, ja esimerkiksi videota ja ääntä käytetään enimmäkseen täydentävän materiaalin esittämisessä. Merkitysten luomisen suhteen sähköinen oppimateriaali ei juurikaan eroa painetusta oppikirjasta. Oppimateriaaleissa rakennettavat merkitykset jakautuvat neljään kategoriaan: luonnontieteellinen, humanistis-yhteiskunnallinen, kasvattava ja oppilaslähtöinen. Luonnontieteelliset merkitykset välittävät tieteenalojen opiskeltavaa informaatiota ja mallintavat tieteen esitystapoja. Humanistis-yhteiskunnalliset merkitykset välittävät asiasisältöjen lisäksi kulttuurisia merkityksiä ja arvostuksia. Kasvattavalla tiedonesityksellä pyritään ohjaamaan oppilaan toimintaa toivottuun suuntaan, mikä on tyypillistä erityisesti oppikirjagenrelle. Oppilaslähtöisyyden keinoin opiskeltavia sisältöjä tuodaan lähemmäs oppilaan arkikokemuksia ja esiymmärrystä aiheista sekä pyritään motivoimaan ja sitouttamaan oppilasta. Oppilaslähtöisyyden keinoja ovat esimerkiksi oppilasrepresentaatiot, vaikutteet oppilaille tutuista teksti- ja kuvakulttuureista, arkikielinen diskurssi sekä arkiset ja konkreettiset esimerkit abstrakteista aiheista. Sähköisissä oppimateriaaleissa tulisi lisätä yhteistyön mahdollisuuksia ja sosiaalista lukemista sekä edistää oppilaan aktiivisuutta ja osallisuutta oppimisprosessissa. Oppilaan rooli oppimateriaalin lukijana on useimmiten valmiiksi jäsennellyn tiedon vastaanottaminen ja toistaminen. Oppilaita voisi osallistaa mm. tarjoamalla vaihtoehtoisia ja eritasoisia aineistoja, mahdollisuuksia tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin sekä lisäämällä aktivoivia elementtejä tiheämmin tekstin lomaan. Verkkoympäristöstä voisi omaksua oppimateriaaleihin hypertekstin ja pelillisyyden elementtejä. Ajattelun taitojen ja tiedonrakentelun tukemiseksi alakoulun oppimateriaaleissa tulisi kannustaa oppilaan omaan pohdintaan ja ihmettelyyn, yläkoulussa puolestaan tukea kriittisen ajattelun taitoja. Kaikilla luokka-asteilla oppimateriaaleissa tulisi olla runsaammin yhteisölliseen oppimiseen ohjaamista ja oppimisalustoilla tämän mahdollistavia työkaluja