Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Yli-Hukkala-Siira, Lotta"

Sort by: Order: Results:

  • Onko uusi Yle-laki typerä ja huono? : tutkielma Yleisradion ja sananvapauden historiasta sekä uudesta Yle-laista 
    Yli-Hukkala-Siira, Lotta (2021)
    Yleisradio nousi otsikoihin kesällä 2020, kun Medialiiton tekemästä kantelusta kimmokkeensa saanut hallituksen esitys yleisradiolain muuttamisesta eteni lausuntokierrokselle. Hallituksen esityksessä esitettiin Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ää muutettavaksi siten, että se rajoittaisi Yleisradion mahdollisuutta julkaista tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun tehtävää. Tämä mediahuomio aloitti Yleisradiota koskevan yhteiskunnallisen keskustelun. Tutkielmassani olen perehtynyt kolmeen kysymykseen, jotka koskevat Yleisradion sääntelyn kehitystä sotien jälkeisessä Suomessa, Yleisradion ja sananvapauden historian liitännäisyyttä sekä Medialiiton ja Sanoman tekemien kanteluiden sisältöä. Sotien jälkeisessä Suomessa Yleisradion sääntelystä erotetaan yleensä viisi vaihetta: Vuodet 1934–1945 eli Yleisradion aika valtionyhtiönä ennen Lex Jahvettia, Lex Jahvetti, vuodet 1950–1993 eli komiteoiden aika ja Yleisradion hallintoneuvoston asemaa sekä yhtiön hallintomuotoa koskevat kiistat, laki Yleisradiosta ja pääjohtaja Paasilinnan erottaminen vuonna 1993 ja vuodet 2000-edelleen eli parlamentaaristen työryhmien aika, rahoitusratkaisu ja eduskunnan aseman vahvistuminen. Merkittävää sääntelyn muuttumisessa on ollut, että Yleisradiosta on tullut yhä voimakkaammin parlamentaristisesti hallittu toimija, kun suhteellisen merkittävistäkin asioista päättäminen siirrettiin 2000-luvulla komiteoilta parlamentaarisille työryhmille. Eduskunnan merkitys Yleisradion hallinnollisissa asioissa onkin kasvanut ja voimistunut merkittävästi sotien jälkeisessä Suomessa. Medialiitto jätti vuonna 2017 Euroopan unionin komissiolle kantelun Yleisradion toiminnasta ja Yle-laista. Kantelu koski Yleisradion verkkosanomalehteä eli laajamittaista tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkaisutoimintaa, jonka Medialiitto epäili olevan EU:n valtiontukisääntelyn vastaista. Kantelu osoitettiin komissiolle, sillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklojen 107 ja 108 mukaan EU:n valtiontukisääntely kuuluu komission toimivaltaan. Sääntelyn tavoitteena on taata EU-alueella toimivien yritysten yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet ja vähentää jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa tukikilpailua. Valtiontukia valvoo komissio siten, että jäsenvaltioiden on tehtävä valtiontuista erillinen ilmoitus komissiolle, joka päättää tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Komissio vastasi Medialiiton kanteluun toteamalla, ettei nykyisin voimassa oleva Yle-laki (1380/1993) ole EU:n valtiontukisääntelyn mukainen. Mediakonserni Sanoma teki Yleisradiosta valtiontukikantelun EU:n kilpailuviranomaiselle toukokuussa 2021. Kantelun tarkoituksena on selvittää, noudattaako Yleisradion toiminta EU:n valtiontukisääntelyä. Sanoman kantelun keskuudessa ovat Yle Areena ja Ylen oppimisen sisällöt. Tutkimukseni tärkeimmät havainnot koskevat uuden Yleisradio-lain hallituksen esitystä, joka ei tutkimustulosteni perusteella ole tarpeeksi perusteltu.
  • Venäjä Afrikan sarvessa : Millaiset tekijät vaikuttavat Venäjän vaikutusvaltaan Afrikan sarvessa? 
    Yli-Hukkala-Siira, Lotta (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Venäjän toimintaa Afrikan sarven alueella. Afrikan sarveen katsotaan tutkielman kontekstissa kuuluvan Somalia, Etioipia, Eritrea ja Djibouti. Tutkielma vastaa kysymyksiin, millaista Venäjän vaikutusvalta on näiden neljän valtion alueella, onko Venäjän vaikutusvalta pehmeää valtaa ja mitkä tekijät Venäjän vaikutusvaltaan vaikuttavat. Kolmeksi muuttujaksi on valittu Venäjän historiallinen yhteistyö valtion kanssa, valtion hallinnon luonne sekä Venäjän kilpailijoiden (Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Kiina) toiminta valtiossa. Venäjän historiallinen yhteistyö valtion kanssa tarkoittaa käytännössä Neuvostoliiton toimintaa alueen maissa. Tutkimukseen sovelletaan pehmeän vallan sekä cultural statecraftin konsepteja. Tutkimuksessa havaitaan, että kolmesta selittävästä tekijästä ei yksiselitteisesti löydy Venäjän vaikutusvaltaa selittäviä tekijöitä. Kuitenkin havaittiin, että Venäjän vaikutusvallan määrä kasvaa tiettyyn pisteeseen asti valtion hallinnon vakauden mukana. Hallinnon laadulla (onko hallinto demokraattinen tai autoritaarinen) ei näytä olevan merkitystä Venäjän toiminnalle, vaan tärkeämpää on hallinnon vakaus ja tehokkuus. Mitä tulee Venäjän (tai Neuvostoliiton) historiaan maan kanssa, huomattiin, että se ei suoraan vaikuta korreloivan Venäjän vaikutusvaltaan maassa tänä päivänä. Kuitenkin tutkielmassa todetaan, että pitkät historialliset suhteet saattavat myötävaikuttaa Venäjän vaikutusvaltaan nykypäivänä. Venäjän kilpailijoiden toiminnalla valtioissa ei vaikuta olevan suoraa vaikutusta Venäjän toimintaan alueella. Tutkimuksessa päätellään, että kilpailijoiden vähäisempi yhteistyö valtion kanssa voi johtaa Venäjän kasvavaan vaikutusvaltaan alueella. Näiden havaintojen pohjalta tutkielmassa johdetaan kaksi tekijää, jotka yhdessä luovat todennäköiset edellytykset Venäjän toiminnalle alueella: mikäli maiden välillä on ollut historiallista yhteistyötä ja valtion hallinto on vakaata, Venäjällä voidaan olettaa olevan intressejä vaikuttaa alueeseen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO