Browsing by Author "Ylisalmi, Katri"

Viime vuosina rihmamaisia lahottajasieniä on tutkittu myseelikomposiittien valmistuksessa. Myseelikomposiitit muodostuvat sienirihmastosta ja kasvien lignoselluloosasta, jota sieni käyttää kasvualustanaan. Tutkimus painottuu myseelikomposiittien mekaanisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Sienen aiheuttamia muutoksia kasvualustan lignoselluloosassa on tutkittu vähän. Kasvualustan kemiallinen koostumus vaikuttaa oleellisesti myseelikomposiitin ominaisuuksiin. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako pajun esikäsittely, yhdistelmäuutto, osterivinokkaan kykyyn kasvaa pajumurskassa ja hyödyntää lignoselluloosaa. Toisena tavoitteena oli tutkia, millaisia muutoksia osterivinokkaan kasvu aiheuttaa pajun lignoselluloosassa. Analyysimenetelminä käytettiin kaksivaiheista happohydrolyysiä ja ATR-FTIR-spektroskopiaa. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin konfokaali Raman-mikroskopian soveltuvuutta myseelikomposiittien tutkimusmenetelmäksi. Inkubaation aikana osterivinokas muodosti runsaasti sienirihmastoa käsittelemättömässä pajumurskassa. Käsitellyssä pajumurskassa ei havaittu sienen kasvua, eikä käsitellystä pajusta valmistettujen näytteiden kemiallinen koostumus muuttunut inkubaation myötä. Happohydrolyysin tuloksista havaittiin, että sienirihmaston kasvu lisäsi selluloosan ja vähensi ligniinin sekä hemiselluloosien osuutta käsittelemättömästä pajusta valmistetuissa näytteissä. Osa selluloosaksi tulkitusta glukoosista saattoi olla peräisin sienirihmaston glukaaneista. ATR-FTIR- spektroskopian perusteella ligniinin suhde selluloosaan ja hemiselluloosaan suureni 12–17 % sienirihmaston kasvun aikana eli rihmasto kulutti suhteessa hieman enemmän hiilihydraatteja kuin ligniiniä. Konfokaali Raman-mikroskopialla kuvannettiin vain käsittelemättömästä pajusta valmistettuja näytteitä, sillä käsitellystä pajumurskasta ei pystytty tuottamaan ohutleikkeitä mikrotomilla pajun pehmeyden takia. Pajun esikäsittely vaikutti merkittävästi pajun kemialliseen koostumukseen ja osterivinokkaan kykyyn kasvaa pajussa. Käsitelty pajumurska ei soveltunut osterivinokkaan kasvualustaksi, mikä saattoi johtua helposti hyödynnettävien yhdisteiden, kivennäisaineiden tai hemiselluloosien puutteesta. Käsittelemättömässä pajumurskassa osterivinokas kasvoi ei-selektiivisenä valkolahottajana, sillä ATR-FTIR-spektrissä ligniinin suhde hiilihydraatteihin ei pienentynyt. Konfokaali Raman-mikroskopian suurin haaste oli ohutleikkeiden tuottaminen.