Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • Hiltunen, Riina (2022)
    Vuonna 2014 julkaistussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joiden avulla pyritään luomaan kokonaisvaltaisia, arkielämään kytkeytyviä oppimiskokonaisuuksia ja yhdistämään eri tiedonalojen osaamista. Eheyttävä opetus on yksi keino pyrkiä kohti laaja-alaista osaamista. Tässä tutkielmassa nostan opetuksen integroinnin esille mahdollisuutena opetuksen eheyttämiselle ja sen myötä myös laaja-alaisen osaamisen saavuttamiselle. Opetuksen integroinnilla tarkoitan tässä tutkielmassa oppiaineiden oppisisältöjen yhdistämistä ja erityisesti matematiikan ja käsityön oppiaineiden kohdalla. Tutkielman tarkoitus on näyttää, miten paljon käsitöissä käytetään matematiikkaa. Tutkielmassa kehitän yläkouluun suunnatun oppimateriaalin, joka keskittyy matematiikan integroimiseen käsityön oppitunneille. Oppiainerajat ylittävän materiaalin avulla pyrin tuomaan esille uusia näkökulmia matematiikan yhä konkreettisempaan, innostavampaan ja toiminnallisempaan opettamiseen. Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, joka sisälsi teoreettisen ongelma-analyysin, empiirisen ongelma-analyysin ja oppimateriaalin kehittämisen. Teoreettisessa ongelma-analyysissä arvioitiin tutkimustarvetta, luotiin tutkimuksen viitekehys ja selvitettiin, millainen opetuskokonaisuus sopisi käsityön ja matematiikan integroimiseen. Empiirisessä ongelma-analyysissä sen sijaan selvitettiin, miten matematiikka näkyy käsityön oppitunneilla tehtävissä harjoituksissa. Tarkastelun tuloksena syntyi taulukko, joka ilmensi konkreettisia esimerkkejä matematiikasta käsityön harjoituksissa. Kehittämisprosessi keskittyi käsityötä ja matematiikkaa integroivan oppimateriaalin kehittämiseen. Materiaali koostuu kuudesta oppimiskokonaisuudesta, jotka kaikki yhdistävät matematiikkaa luonnollisiin opetuskonteksteihin käsityön opetuksessa. Ongelma-analyysin tuloksena selvisi, että käsityö on hyvä integroimisalusta matematiikan oppisisällöille ja että siihen soveltuvalle materiaalille olisi tarvetta. Empiirisen ongelma-analyysin tuloksena laatimani taulukon pohjalta valikoituivat oppimateriaalin aihekokonaisuudet. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntyi suunniteltu oppimateriaali, joka kuitenkin näyttäytyy vatsa ensimmäisenä ja testaamattomana versiona oppimateriaalista. Jatkotutkimusehdotuksena onkin kehittämistutkimuksen toinen sykli, eli esimerkiksi opetuskokeilu ja oppimateriaalin jatkokehittäminen. Oppimateriaali tuo uutta näkökulmaa matematiikan opetukseen, tekee matematiikkaa näkyväksi käsityön oppitunneilla ja toimii ensimmäisenä esimerkkinä matematiikan integroimiselle käsityön opetuksessa.
  • Virtanen, Jussi (2022)
    In the thesis we assess the ability of two different models to predict cash flows in private credit investment funds. Models are a stochastic type and a deterministic type which makes them quite different. The data that has been obtained for the analysis is divided in three subsamples. These subsamples are mature funds, liquidated funds and all funds. The data consists of 62 funds, subsample of mature funds 36 and subsample of liquidated funds 17 funds. Both of our models will be fitted for all subsamples. Parameters of the models are estimated with different techniques. The parameters of the Stochastic model are estimated with the conditional least squares method. The parameters of the Yale model are estimated with the numerical methods. After the estimation of the parameters, the values are explained in detail and their effect on the cash flows are investigated. This helps to understand what properties of the cash flows the models are able to capture. In addition, we assess to both models' ability to predict cash flows in the future. This is done by using the coefficient of determination, QQ-plots and comparison of predicted and observed cumulated cash flows. By using the coefficient of determination we try to explain how well the models explain the variation around the residuals of the observed and predicted values. With QQ-plots we try to determine if the values produced of the process follow the normal distribution. Finally, with the cumulated cash flows of contributions and distributions we try to determine if models are able to predict the cumulated committed capital and returns of the fund in a form of distributions. The results show that the Stochastic model performs better in its prediction of contributions and distributions. However, this is not the case for all the subsamples. The Yale model seems to do better in cumulated contributions of the subsample of the mature funds. Although, the flexibility of the Stochastic model is more suitable for different types of cash flows and subsamples. Therefore, it is suggested that the Stochastic model should be the model to be used in prediction and modelling of the private credit funds. It is harder to implement than the Yale model but it does provide more accurate results in its prediction.
  • Riska, Marietta (2022)
    Tiivistelmä – Referat– Abstract Boendeservice regleras i socialvårdslagen (1301/2014) och baserar sig på en servicebehovsbedömning för klienter. Tjänsten är frivillig och kräver i praktiken en psykiatrisk diagnos samt en begränsad funktionsförmåga hos klienten, som föranleder boende med stöd. Med boendeservicen strävar kommunerna till att minska avdelningsvården inom psykiatrin och samtidigt ge klienterna en vardag som medför delaktighet i samhället. Avhandlingens syfte är att problematisera och förklara boendeservicen under socialvårdslagen genom en narrativ litteraturanalys av servicen i Finland och internationellt. Målsättningen är att genom en narrativ litteraturanalys av tidigare forskning och rapporter identifiera och belysa vissa problemområden med boendeservice som b.la. kortsiktigheten i kontrakten, behovet av en diagnos samt fragmenteringen av servicen bland serviceproducenterna. Dessa bildar sedan tematiska helheter inom analysen. Boendeservicen analyseras även utifrån en strukturell hållbarhetsram. Frågorna gäller boende som en bastrygghet, en problematisering av diagnosen som grund för servicebehovet och boendeservicen som en större tematisk helhet under hållbarheten. Ansatsen är holistisk, baserad på teorier av Lauri Rauhala och Erik Allardt för att se klienten inom boendeservicen som en hel och komplex människa. En holistisk ansats innebär att ord som självbestämmande och återhämning blir extra viktiga. Samtidigt borde avinstitutionaliseringen av psykiatrin främjar en klientbaserad insats med möjligheter till flexibla lösningar. Till det mänskliga varandet och återhämtning från sjukdom hör även materiella saker som en egen bostad eller en inkomst. Dessa behövs för att en individ skall känna sig trygg och klara av att återvända från sjukdom till en så funktionerande vardag som möjligt. Metoden för avhandlingen är narrativ litteraturanalys, en forskning om forskning. Materialet består av främst finländsk forskning men även internationella forskningar är aktuella för att belysa ämnet ytterligare. Den riktade narrativa materialinsamlingen baseras sig på en begränsad tid och ett begränsat urval. Analysen av materialet är tematisk. Sökorden, sökträffar och det funna materialet redovisas i avhandlingen i tabeller. Avhandlingens resultat visar att det uppstår vissa tematiska helheter under forskningsfrågorna. Dessa tematiska helheter återges som underrubriker och problematiseras. Tematiserade helheter är boendeservicen som en service, boendeservicens utgångspunkt i diagnosen och boendeservicen ur ett globalt hållbarhetsperspektiv. Resultaten visar att det uppstår motstridigheter när kommunen både köper och beviljar tjänster samtidigt som kommunerna själv övervakar köptjänsterna. Klienterna inom boendeservicen kan bli stämplade att förbli inom boendeservicen genom att den psykiatriska diagnosen hindrar dem från att erhålla annan service. Det kommer att krävas förändringar inom kommunerna för att boendeservicen skall vara en hållbar lösning på lång sikt. Socialarbetare behöver kunskap om psykisk ohälsa samtidigt som det krävs en förmåga att se en strukturell holistisk helhet i ett fragmenterat system. Flexibla lösningar och förebyggande åtgärder som riktar sig till hjälp i vardagen för klienten är att föredra framom anstaltliknande boenden, visar både nationell som internationell forskning. Anstaltliknande boenden är resultatet till trots den dominerande formen av boendestöd just nu.
  • Ojala, Panu (2022)
    Tässä tutkimuksessa esitellään matematiikan sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoa ja niiden vaikutusta matematiikan opetukseen lukiossa. Tutkimuksen aineisto muodostuu tekijän omakohtaisista kokemuksista sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönotosta vastanneena lukio-opettajana vuosina 2015 - 2020, oppilaiden koevastauksista sähköisiin kurssikokeisiin sekä havainnoinnista todellisilla matematiikan lukiotunneilla. Havainnoidut oppitunnit jaoteltiin kolmeen kategoriaan: Perinteiset tunnit ilman sähköisten menetelmien käyttöä, hybridimenetelmän tunnit joissa vastaukset koostettiin osin perinteisin ja osin sähköisin menetelmin sekä kokonaan sähköisiä menetelmiä käyttävät tunnit. Oppilaiden koevastauksista havaittiin, että opettajan käyttämä opetustekniikka vaikuttaa oppilaiden tapaan tuottaa matemaattista tekstiä. Opetettaviksi valitut ohjelmistot vaikuttavat suuresti oppilaiden koevastausten ulkoasuun ja osin myös vastauksen matemaattiseen sisältöön. Myös oppilaiden tekniset taidot asettavat rajoitteita vastausten tuottamiselle. Lukion matematiikan opetus on kokenut suuren murroksen sähköisten ylioppilaskokeiden käyttöönoton myötä. Sähköinen matematiikan tuottaminen on heterogenisoinut opetusta ja aiheuttanut eroja eri opettajien opetustapojen välille. Tämä tutkimus tarjoaa kvalitatiivisia, pedagogis-sosiologiseen havainnointiin perustuvia näkökulmia aiheeseen.
  • Suvanto, Tuulia (2022)
    Maisterintutkielmani käsittelee baskin kielen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle Suomessa ja Baskimaassa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten perheenjäsenet neuvottelevat kielen käytöstä, millaiset kieli-ideologiat vaikuttavat kielen käyttöön kotiympäristössä ja miten nämä aspektit eroavat Suomessa ja Baskimaassa asuvien perheiden välillä. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista kymmenen baskia lastensa kanssa puhuvan vanhemman kanssa, joista viisi oli muuttanut Suomeen ja viisi asui Baskimaassa. Baski oli jokaisen haastateltavan äidinkieli. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu perheen kielipolitiikan, kielellisen sosialisaation ja kieli-ideologioiden tutkimuksen ympärille. Tutkielmassa perhe nähdään kielipoliittisena kokonaisuutena, jossa eri perheenjäsenet tekevät kieleen liittyviä päätöksiä. Kielellinen sosialisaatio (Schieffelin & Ochs 1986) näkee kielen ylläpidon perheessä moniulotteisena prosessina, johon niin vanhemmat kuin lapsetkin osallistuvat aktiivisesti. Kieli-ideologioiden tarkastelu mahdollistaa lisäksi kielikäytäntöjen ymmärtämisen laajemmassa sosiaalisessa kontekstissa. Päästäkseni käsiksi perheen kielipolitiikan kolmeen osa-alueeseen, käytäntöihin, käsittelyyn ja ideologioihin (Spolsky 2004), käytin haastattelumateriaalin analy-sointiin temaattista analyysia (Braun & Clarke 2006). Tutkielma osoittaa, että perheen kielipolitiikka rakentuu vanhempien ja lasten yhteistyönä. Vanhempien kertomuksissa heidän toimijuutensa korostui lasten ollessa pieniä, kun taas lasten kasvaessa nämä alkoivat toimia aktiivisemmin perheen kielellisessä arjessa. Lapset osoittivat toimijuuttaan käyttäytyessään perheen kielellisten sääntöjen mukaan sekä torjuessaan niitä puhumalla suomea tai espanjaa. Suomessa lasten suomen kielen käytöstä ei oltu huolissaan, kun taas Baskimaassa lasten espanjan kielen käyttö nähtiin tahallisena provosointina vanhempia kohtaan. Tutkimuksessa vanhemmat kokivat baskin kielen pakottamisen yleisesti negatiivisena asiana, mikä sai heidät pohtimaan rooliaan auktoriteettina ja turvautumaan aika ajoin sallivampiin kielikäytäntöihin. Löysin aineistosta neljä kieli-ideologiaa, jotka vaikuttivat baskin kielen ja sen eri murteiden siirtymiseen kotona: äidinkielen ideologia, kielen elvytyksen ideologia, autenttisuuden ideologia ja puristinen ideologia. Äidinkielen siirtämistä pidettiin itsestäänselvyytenä, sillä se koettiin yhtäältä tunteiden kielenä ja toisaalta luonnollisena ja ilmiselvänä. Baskin kielen siirtäminen nähtiin osana kielenelvytysprosessia ja sen siirtämistä pidettiin merkkinä hyvästä kansalaismoraalista. Autenttisuuden ideologia sai kahdeksan vanhemmista siirtämään lapsilleen omaa murrettaan, kun taas kaksi vanhemmista Baskimaassa kallistui standardibaskin siirtämiseen pitäen yllä puristista ideologiaa. Kaikki haastateltavat pitivät baskin murteita ja niissä käytettäviä espanjankielisiä lainasanoja autenttisina epämuodollisissa keskusteluissa, ja ne liitettiin vahvasti käsityksiin autenttisesta syntyperäisestä baskista. Baskimaassa käytettiin huoletta lainasanoja, kun taas Suomessa hyödynnettiin lasten kanssa omakantaisia uudissanoja haluten näin minimoida espanjan kielen vaikutus. Tutkielma osoittaa baskin kielen siirtyvän seuraavalle sukupolvelle niin Baskimaassa kuin diasporassa ja tuo ilmi uutta tietoa kielikäytännöistä sekä niitä ylläpitävistä kieli-ideologioista.
  • Lundström, Teemu (2022)
    Spatial graphs are graphs that are embedded in three-dimensional space. The study of such graphs is closely related to knot theory, but it is also motivated by practical applications, such as the linking of DNA and the study of chemical compounds. The Yamada polynomial is one of the most commonly used invariants of spatial graphs as it gives a lot of information about how the graphs sit in the space. However, computing the polynomial from a given graph can be computationally demanding. In this thesis, we study the Yamada polynomial of symmetrical spatial graphs. In addition to being symmetrical, the graphs we study have a layer-like structure which allows for certain transfer-matrix methods to be applied. There the idea is to express the polynomial of a graph with n layers in terms of graphs with n − 1 layers. This then allows one to obtain the polynomial of the original graph by computing powers of the so-called transfer-matrix. We introduce the Yamada polynomial and prove various properties related to it. We study two families of graphs and compute their Yamada polynomials. In addition to this, we introduce a new notational technique which allows one to ignore the crossings of certain spatial graphs and turn them into normal plane graphs with labelled edges. We prove various results related to this notation and show how it can be used to obtain the Yamada polynomial of these kinds of graphs. We also give a sketch of an algorithm with which one could, at least in principle, obtain the Yamada polynomials of larger families of graphs.
  • Sallinen, Riikka (2022)
    Non-adherence to drug therapy is a serious public health problem that increases the risk of disease and mortality. Despite long-term adherence to statins is a key element in preventing cardiovascular disease (CVD) and myocardial infarction (MI), previous studies have shown that the level of adherence drops already within the first six months of treatment. Risk factors for non-adherence are older age, comorbidities, being nonmarried and a lower socioeconomic position. Less is known about the role of living arrangements in non-adherence. The aim of this study is to provide new information on the association between living alone and non-adherence to statin drug therapy after MI, and analyze whether household income mediates or moderates the association. The analysis utilizes a register-based dataset consisting of an 11 % sample of the Finnish population with an 80 % oversample of people who died between 1988 and 2007. The study population included patients with first hospitalization for MI and at least one purchase of statins. Individuals are followed for five years after MI and censored at the time of emigration, moving to institutional care, a recurring MI or death. General estimating equations (GEE) method, an application of logistic regression for correlated data, is used to analyze the associations. All analyses are conducted separately for men and women and are adjusted for age and year of medicine purchase. Non-adherence to statin drug therapy increased over the first four years after MI, and a sharp increase occurred after the first three months of follow-up. Among men, the risk of non-adherence was higher for those living alone (odds ratio [OR] =1.24, 95% confidence interval [CI] 1.14–1.36) and those with lower incomes (OR=1.28, 95% CI 1.14-1.42 for lowest quintile). Adjustment for income somewhat attenuated the risk associated with living alone, while adjusting for education and labor market status had a negligible effect. Living alone predicted non-adherence similarly across all income groups among men. No statistically significant associations emerged among women. In conclusion, men living alone have a higher risk of being non-adherent compared to men living with others. Lack of spousal support and generally poorer health behaviors can be mechanisms behind the observed association. Health care professionals should pay special attention to men living alone to identify patients in high risk of non-adherence. By improving medication adherence, lives and unnecessary healthcare costs can be saved.
  • Holanti, Kaisa (2022)
    Liiketoimintaa ja johtamista koskeva kirjallisuus määrittää huhujen levittämisen liiketoiminnalle haitallisena toimintana. Huhujen huono maine ja niiden saama vähäinen huomio erityisesti kvalitatiivisessa organisaatiopsykologisessa tutkimuksessa on kuitenkin ristiriidassa huhujen yleisyyden ja jokapäiväisyyden kanssa. Tutkitusti suurin osa eri yritysten työntekijöistä myöntää kertoneensa huhuja organisaatiostaan, kollegoistaan ja esihenkilöistään. Näyttäytyykö huhupuhe myös laadullisesti tarkasteltuna organisaation intressien kannalta haitallisena ja millaisia merkityksiä huhut työntekijöiden puheessa saavat? Tutkimuskohteena on Tampere3-hankkeeksi kutsuttu Tampereen korkeakouluyhteisön perustaminen. Vuonna 2019 Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät säätiömuotoiseksi Tampereen yliopistoksi, joka omistaa osake-enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suuret organisaatiomuutokset aiheuttavat usein epävarmuuden ja uhan kokemuksia henkilöstön keskuudessa, mikä toimii loistavana kasvualustana työpaikalla kiertäville huhuille. Tampere3-hankkeen jälkeen koko korkeakouluyhteisön henkilöstö osallistui kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään heidän suhtautumistaan muutokseen. Osana kyselyä vastaajia pyydettiin kertomaan viimeisin huhu, jonka he ovat Tampereen korkeakouluyhteisön perustamiseen liittyen kuulleet. Tämä pro gradu -tutkielma lähestyy huhuja diskursiivisen psykologian lähtökohdista ja puheteon käsitteen kautta. Sekä diskursiivisen psykologian oppien että puhetekoteorian mukaisesti ajatellaan, että puheella ei ainoastaan kuvata todellisuutta vaan myös tehdään asioita. Menetelmänä aineiston systemaattisessa analysoinnissa on käytetty Braunin ja Clarken (2006) artikkeliin pohjautuvaa teema-analyysiä. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään, millaisia puhetekoja huhuvastauksissa tehdään ja millaiseksi huhu eri puhetekojen kautta rakentuu. Kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten puhetekojen avulla asetutaan tukemaan ja vastustamaan uuden korkeakouluyhteisön johtoa. Osa kyselyn vastaajista kertoi kuulemansa huhun, mutta osa jätti huhun kokonaan kertomatta. Tämän lisäksi vastaustilaa käytettiin pääasiassa kolmen eri puheteon tekemiseen: korkeakouluyhteisön kritisoimiseen, huhujen syiden pohtimiseen ja kysymyksessä esitetyn huhuolettaman vastustamiseen. Jokaisessa puhetekokategoriassa huhut rakentuivat merkitykseltään hieman erilaisiksi, ja huhun suhde totuuteen ja tietoon vaihteli kategorian mukaan. Huhut rakentuivat joko totuudenmukaisiksi informaationlähteiksi, yhdistymisen toteutukseen liittyvistä ongelmista johtuviksi oireiksi tai vääräksi tiedoksi, jonka levittäminen koettiin akateemisille henkilöille sopimattomaksi. Puhetekojen avulla asetuttiin joko puolustamaan tai vastustamaan korkeakouluyhteisön johtoa, mutta myös neutraalisti pohtimaan huhujen syitä ja seurauksia. Tutkimukseni osoittaa, että huhupuhe ei ole aina yliopiston johdon intressien kannalta negatiivista. Työntekijät ovat sekä kykeneviä että halukkaita pohtimaan huhujen taustalla olevia syitä ja puolustamaan organisaatiota epätosilta huhuilta. Kuitenkin suurin osa aineiston huhuista olivat sävyltään negatiivisia ja huhuja käytettiin joissain vastauksissa välineellisesti yliopiston johdon sekä muutoksen toteutuksen kritisoimiseen.
  • Väyrynen, Ida (2022)
    Resultatstyrningen är ett styrsystem som används i den finländska statsförvaltningen. Systemet innebär att olika nivåer inom förvaltningen ställer upp mål som de sedan strävar efter att uppnå. Strategiarbete och strategisk styrning är en central del av resultatstyrningen och det arbete som görs kring resultatstyrningen. Resultatstyrningen infördes som ett styrsystem inom statsförvaltningen i slutet av 80-talet i Finland och arbetet kring detta tog fart under 90-talet. Resultatstyrningen har sin grund i New Public Management reformen som ledde till flera olika ändringar inom den offentliga förvaltningen. Resultatstyrningen infördes i flera olika länder som en följd av NPM-reformen. Norge, Sverige och Danmark har bland annat tagit resultatstyrningen i bruk under 80-talet några år innan Finland införde detta. Resultatstyrningens centrala strategiska styrinstrument är regeringsprogrammet vilket innebär att resultatstyrningen handlar om ett samspel mellan den politiska ledningen och tjänstemannaledningen. Resultatstyrningen har genomgått flera utvecklingsprojekt sedan det infördes. I avhandlingen undersöks ledarskapets betydelse för den strategiska styrningen och resultatstyrningen med hjälp av resultatsyrningsdokument som har publicerats inom statsförvaltningen och genom enkätmaterial som samlats i samband med utvärderingen av resultatstyrningsmodellen som publicerades år 2021. Metoden som används är en kombinerad metod, där både kvalitativa och kvantitativa ansatser används. De centrala dokumenten som används i analysen är regeringsprogrammen, handboken för resultatstyrningen och dokumenten som publicerats i samband med utvecklingen av resultatstyrningen år 2012, samt utvärderingen av resultatsyrningsmodellen som har publicerats år 2021. Genom en analys av centrala resultatsyrningsdokument och tidigare insamlat enkätmaterial kan man konstatera att det har skett en utveckling. Den strategiska styrningen har utvecklats bland annat genom att nya mekanismer för den strategiska styrningen har införts. Även diskussionen om strategin och den strategiska styrningen har utvecklats. Dock kan det konstateras att det finns skillnader mellan sektorer och att det fortfarande finns utrymme för utveckling.
  • Nahi, Emmi (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kaupunkien toimijuuden rooleja alueellisten vihreää siirtymää tukevien innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja vahvistamisessa. Perinteisesti innovaatioekosysteemien on nähty rakentuvan suuryritysten ympärille. Innovaatioiden systeeminen näkökulma on kuitenkin tuonut tarkasteluun paitsi alueelliset julkishallinnon toimijat, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, myös kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurin. Vihreä siirtymä eli yhteiskunnan rakenteellinen murros kohti hiilineutraalia kiertotaloutta on keskeinen elementti nykyisessä hallitusohjelmassa ja keskeisissä kansallisissa strategioissa. Samalla Suomi pyrkii nostamaan TKI-politiikan intensiteettiä merkittävänä osana vihreän siirtymän toteuttamista. Kaupunkien ja muiden alueellisten toimijoiden rooli tässä murroksessa on tunnistettu ja ne omaksuvat yhä suurempaa vastuuta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimus toteutetaan kolmen tapauksen laadullisena tapaustutkimuksena. Analyysi perustuu kaupunkien strategioihin, niitä tukeviin keskeisimpiin toimintasuunnitelmiin tai hankekokonaisuuksiin sekä innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksiin. Teoreettinen viitekehys rakentuu Henry Etzkowitzin ja Loet Leydesdorffin kehittämän kolmoiskierremallin ja siitä Patrizia Lombardin ym. jalostaman laajennetun kolmikierremallin sekä Elias Carayannisin ja David Campbellin edelleen kehittämän nelikierremallin pohjalta. Kolmois- ja nelikierremallit auttavat tulkitsemaan paitsi ekosysteemin toimijoiden välisiä suhteita, myös alueellista innovaatiokulttuuria. Lisäksi viitekehystä rakennetaan kestävyyskeskustelun siirtymisestä kohti markkinaehtoisempaa käsitteistöä, jota rakennetaan nykyisin vihreän siirtymän ja kestävän kasvun termein. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin, Lahden ja Oulun kaupunkien toimijuutta. Tutkimuksen perusteella kaupungit ovat kyllä omaksuneet aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kestävän kehityksen perusperiaatteet ja integroineet ne strategiatasolle saakka, mutta vihreän siirtymän ja sitä toteuttavien innovaatioekosysteemien sisällyttäminen toimintaa ohjaaviin aineistoihin vaihtelee selvästi. Ekosysteemiajattelu ohjaa kaupunkien strategista toimintaa hyvin eri tavoin. Kaikista tapauksista oli kuitenkin mahdollista tunnistaa useita innovaatioekosysteemejä vahvistavia rooleja, joista selkeimpiä olivat ekosysteemien käytännön mahdollistaja ja innovaatiomyönteisen kulttuurin rakentaja. Lisäksi kaupungit näyttäytyivät innokkaina ottamaan vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta, vaikka konkretian taso strategioissa vaihtelikin. Kaupunkien aktiivinen rooli paitsi ilmastotoimissa myös kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa tunnistetaan yhä laajemmin ja niiden itsenäisen toimijuuden rooli on selvästi omaksuttu tutkittujen kaupunkien strategioihin. Ilmastotoimet ja erityisesti innovaatioekosysteemitoiminta on kuitenkin yhä sidottu pitkälti erilaisiin hankkeisiin. Avoimen innovaation ja ekosysteemien merkitys tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa, kun globaaleihin haasteisiin tarvitaan uusia ratkaisuja. Samalla kaupungeilta ja muilta alueellisilta toimijoilta vaaditaan yhä ketterämpää toimijuutta.
  • Soittu, Veikko (2022)
    Fysiikka on kokeellinen luonnontiede ja käsityksemme maailmankuvasta pohjautuu pitkälle kokeellisesti tutkittuun tietoon. Fysiikan opetuksen eräänä tavoitteena on puolestaan rakentaa käsitys fysiikasta luonnontieteenä. Kokeelliset havainnot eivät ole tärkeitä pelkästään tieteen kannalta, muttamyös oppimisen näkökulmasta. Etäopetuksen aikana kokeellisen työskentelyn mahdollisuudet ovathyvin rajalliset. Opetaja voi näyttää deomonstraatioita tai joissakin tapauksissa oppilaat voivat tutkia ilmiöitä kokeellisesti myös kotona. Opetuksen maksuttomuus ja työturvallisuus asettavat lisäähaasteita järjestää kokeellista työskentelyä etänä.Tietokonesimulaatiot ovat olleet opetuksessa käytössä reilun parin vuosikymmenen verran. Tietokoneiden kehittyessä, niiden käyttökohteet ovat samalla monipuolistuneet. Laskemisen lisäksi niitävoidaan käyttää data-analyysiin sekä erilaisiin visuaalisiin simulaatioihin. Tietokonesimulaatiot tarjoavat opiskelijalle vaihtoehtoisia tapoja oppia fysiikaa: opiskelija pääsee tutkimaan ilmiöitä, joidenhavainnointi saattaa olla lähes mahdotonta laboratorio-olosuhteissa. Sähkömagnetismin tapauksessa tietokonesimulaatioiden avulla opiskelija voi hidastaa ajan kulkua, tutkia silmälle näkymättömiä tapahtumia tai soveltaa aiemmin opittua tietoa rakentamalla monimutkaisempia koejärjestelyjä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla tietokonesimulaatioiden mahdollisuutta korvata todellinen koe etäopetuksen aikana. Opinnäytetyössä keskustellaan tämän aiheen pohjalta neljä kokeellista työtä, joihin pyritään löytämään ratkaisuja havainnollistaa ilmiöt mahdollisimman selkeällä tavalla.Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta. Teoriatausta nojautuu kir-jallisuudessa esiintyvään tutkittuun tietoon ja se antaa lähtökohdat varsinaisten simulaatioidentarkastelulle. Opetussuunnitelman sisältö asettaa tietyt rajat: mitä ilmiöitä halutaan tarkastellaja mitkä ovat oppimistavoitteet. Teoriataustasta löytyy kirjallisuus, jonka pohjalta tietokonesimulaatioiden erilaisia käyttömahdollisuuksia, etuja ja haasteita tiedetään olevan aikaisempien tutkimusten pohjalta. Kirjallisuudessa esiintyvät tutkimustulokset viittaavat yhtä selkeästi tietokonesimulaatioiden, kuin kokeellisen työskentelyn hyödyllisyyteen oppimistulosten parantamiseksi. Tässäopinnäytetyössä pyritään selvittämään näiden kahden risteystä: millä tavoilla tietokonesimulaatiovoi korvata todellisen kokeen ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan parhaalla mahdollisella tavallatarkasteltavaa ilmiötä.
  • Keurulainen, Ekku (2022)
    Lack of physical activity and obesity are increasing problems that have caused higher healthcare expenses for society. As prior studies have shown, there is a connection between proximity to a sports facility and increased physical activity. Public sports facilities are a way of preventing segregation by providing opportunities for recreational sports for everybody. In my thesis, I studied spatial segregation and accessibility to swimming halls in the Greater Helsinki region. Spatial segregation was studied in terms of travel times to the nearest swimming hall between the most advantaged and the most disadvantaged areas. The disadvantage sum index was used to identify the most advantaged and the most disadvantaged areas which were classified into quintiles by the index. The study was conducted using open source GIS data and applications apart from segregation analysis. Travel times to the nearest swimming facility were calculated using Helsinki Region Travel Time Matrix (250m x 250m grid). Travel times were calculated for six different types of transportation: walking, cycling, public transportation (rush hour and midday) and private cars (rush hour and midday). Statistically significant differences between the most advantaged and the most disadvantaged quintiles were calculated with Student’s t-test in SPSS. The analysis showed that spatial accessibility to swimming halls in the Greater Helsinki region is generally good. Swimming halls have by far the best accessibility by cycling and private car. Travel times to the nearest swimming halls were shorter with all types of transportation for the most disadvantaged than the most advantaged which indicates that living in a more deprived area does not restrict spatial accessibility to swimming halls.
  • Vepsäläinen, Tiia (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan peruskoulun seitsemännen luokka-asteen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opiskeluun tarkoitetuissa oppikirjoissa käytettyä kieltä selkokielen ja selkokieltä tarvitsevien oppijoiden näkökulmasta. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään lingvistisen tekstianalyysin keinoin selkokielen suositusten pohjalta ensinnäkin sitä, kuinka helppoa tai haastavaa kieltä tarkastelun kohteena olevissa yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa käytetään. Toiseksi tutkielmassa pohditaan ratkaisuja siihen, miten oppikirjojen tekstejä voisi muokata ymmärrettävämmiksi niin, että niitä pystyisivät käyttämään myös ne oppijat, joilla on jonkin taustatekijän vuoksi haasteita yleiskielisten tekstien lukemisessa ja ymmärtämisessä. Tutkimusaineistona toimii neljä vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista seitsemännen luokka-asteen äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa. Aineiston tarkastelu on rajattu kieltä, kielenhuoltoa ja kirjallisuutta käsitteleviin oppikirjojen lukuihin siten, että kustakin oppikirjasta tarkastellaan sisällöltään temaattisesti toisiaan vastaavia opetustekstejä. Tarkasteluun on otettu yhteensä 101 eripituista tekstiesimerkkiä. Tekstiesimerkkejä tarkastellaan selkokielen ohjeistuksista käsin Selkomittarin sanastoa, kielen rakenteita ja tekstikokonaisuutta koskevien kriteerien avulla. Selkomittari on alun perin selkokielisten tekstien selkokielisyyden arviointiin kehitetty apuväline, jonka avulla pyritään erottamaan selkokieliset tekstit yleiskielisistä teksteistä. Oppimateriaalitekstit on kirjoitettu selkeällä yleiskielellä, joten Selkomittaria käytetään tässä tutkielmassa käänteisesti yleiskielisen tekstin tarkasteluun. Tutkimustulokset heijastavat aiempaa oppimateriaalitutkimusten tulosta: teksteissä on käytetty pääpiirteissään lukijaryhmälle tutuksi oletettua sanastoa ja yksinkertaisia kielen rakenteita. Selkokielen ohjeistusten näkökulmasta myös ongelmallisia sanavalintoja ja kielen rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita sekä kompleksisia virkerakenteita esiintyy, mutta ne ovat harvoin kasaantuneina opetustekstiin siten, että koko tekstin lukeminen ja ymmärtäminen vaikeutuisi merkittävästi. Selkokielen näkökulmasta opetustekstien ongelmat paikallistuvat laajemmin tekstikokonaisuuden tasolle. Teksteissä oletetaan lukijan tietävän asioita, joita ei eksplisiittisesti itse opetustekstissä sanota. Selkolukija pystyy vain harvoin täydentämään tällaisia tiedollisia aukkoja omilla tulkinnoillaan, jolloin opittava asia jää vajaaksi. Oppimateriaalien selkomukauttamisesta voi olla merkittävää hyötyä oppimisen tukea tarvitseville oppijoille. Tekstien selkomukautusta kirjoitettaessa on kuitenkin aina otettava huomioon tekstin lukijaryhmä, jolle teksti niin sanaston, kielellisten rakenteiden kuin tekstikokonaisuudenkin osalta kohdennetaan. Lisäksi selkotekstin kirjoittamisessa keskeistä on yksittäisten kielellisten valintojen muokkaamisen sijasta tekstikokonaisuuden huomioiminen.
  • Talvensaari, Mikko (2022)
    Gaussiset prosessit ovat satunnaisprosesseja, jotka soveltuvat erityisen hyvin ajallista tai avaruudellista riippuvuutta ilmentävän datan mallintamiseen. Gaussisten prosessien helppo sovellettavuus on seurausta siitä, että prosessin äärelliset osajoukot noudattavat moniulotteista normaalijakaumaa, jonka määrittävät täydellisesti prosessin odotusarvofunktio ja kovarianssifunktio. Multinormaalijakaumaan perustuvan uskottavuusfunktion ongelma on heikko skaalautuvuus, sillä uskottavuusfunktion evaluoinnissa välttämätön kovarianssimatriisin kääntäminen on aikavaativuudeltaan aineiston koon kuutiollinen funktio. Tässä tutkielmassa kuvataan temporaalisille gaussisille prosesseille esitysmuoto, joka perustuu stokastisten differentiaaliyhtälöryhmien määrittämiin vektoriarvoisiin Markov-prosesseihin. Menetelmän aikatehokkuushyöty perustuu vektoriprosessin Markov-ominaisuuteen, eli siihen, että prosessin tulevaisuus riippuu vain matalaulotteisen vektorin nykyarvosta. Stokastisen differentiaaliyhtälöryhmän määrittämästä vektoriprosessista johdetaan edelleen diskreettiaikainen lineaaris-gaussinen tila-avaruusmalli, jonka uskottavuusfunktio voidaan evaluoida lineaarisessa ajassa. Tutkielman teoriaosuudessa osoitetaan stationaaristen gaussisten prosessien spektraaliesitystä käyttäen, että stokastisiin differentiaaliyhtälöjärjestelmiin ja kovarianssifunktihin perustuvat määritelmät ovat yhtäpitäviä tietyille stationaarisille gaussisille prosesseille. Tarkat tila-avaruusmuodot esitetään Matérn-tyypin kovarianssifunktioille sekä kausittaiselle kovarianssifunktiolle. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään tila-avaruusmallien soveltamisen perusoperaatiot Kalman-suodatuksesta silotukseen ja ennustamiseen, sekä tehokkaat algoritmit operaatioiden suorittamiseen. Tutkielman soveltavassa osassa tila-avaruusmuotoisia gaussisia prosesseja käytettiin mallintamaan ja ennustamaan käyttäjädatan läpisyöttöä 3g-solukkoverkon tukiasemissa. Bayesiläistä käytäntöä noudattaen epävarmuus malliparametreistä ilmaistiin asettamalla parametreille priorijakaumat. Aineiston 15 aikasarjaa sovitettiin sekä yksittäisille aikasarjoille määriteltyyn malliin että moniaikasarjamalliin, jossa aikasarjojen väliselle kovarianssille johdettiin posteriorijakauma. Moniaikasarjamallin viiden viikon ennusteet olivat 15 aikasarjan aineistossa keskimäärin niukasti parempia kuin yksisarjamallin. Kummankin mallin ennusteet olivat keskimäärin parempia kuin laajalti käytettyjen ARIMA-mallien ennusteet.
  • Vaheri, Ville (2022)
    Tässä tutkielmassa käsitellään Apollonioksen ongelmaa, joka on nimetty antiikin ajan matemaatikko Apollonios Pergalaisen mukaan. Apollonios oli yksi antiikin ajan tunnetuimmista matemaatikoista heti Arkhimedeen ja Eukleideksen jälkeen. Tutkielman ensimmäisessä luvussa eli johdannossa lukijalle kerrotaan lyhyesti, mitä tutkielma sisältää. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti, mistä Apollonioksen ongelmassa on kyse. Tavoitteena on löytää ympyrä, joka sivuaa kolmea muuta tason geometrista muotoa tasan yhdessä pisteessä. Annetut kolme muotoa voivat olla pisteitä, suoria tai ympyröitä, joten erilaisia tilanteita on kymmenen. Kolmannessa luvussa esitellään Apollonioksen ongelman historiaa ja tunnettuja matemaatikkoja, jotka ovat työskennelleet ongelman parissa. Neljännessä luvussa esitetään ratkaisu Apollonioksen ongelman kymmeneen eri tilanteeseen. Ratkaisut esitellään GeoGebralla piirrettyjen kuvien avulla. Tilanteista vaikeimpaan eli kolmen ympyrän tilanteeseen esitetään neljä erilaista ratkaisua. Ratkaisuista kolme ovat geometrisiä ja yksi on algebrallinen. Kolmen ympyrän tilanne voidaan ratkaista pienentämällä yhden ympyrän säde nollaksi, jolloin saadaan ratkaistavaksi tilanne, jossa on piste ja kaksi ympyrää. Ratkaisu saadaan myös hyperbelien leikkauspisteiden avulla. Viidennessä luvussa käydään läpi joitakin Apollonioksen ongelman käytännön sovelluksia. Ongelmaa hyödynnetään esimerkiksi GPS-paikannuksessa ja lääketieteessä. Tutkielman viimeisessä luvussa kirjoittaja pohtii, miten Apollonioksen ongelman voisi ottaa osaksi lukio-opetusta. Lukion opetussuunnitelman perusteita lukiessa huomataan, että aihe sopii oikein hyvin lyhyen ja pitkän matematiikan geometrian kursseille. Oppilaat saavat paljon harjoitusta GeoGebran käytöstä, mikä on lukio-opiskelijoille tärkeää. Luvussa pohditaan, millaisen tehtävänannon opettaja voisi oppilaille antaa. Joka tapauksessa kyseessä olisi oppilaille ongelmatehtävä.
  • Kunnas, Jonatan (2022)
    Depression is a common debilitating mental disorder. It is suffered by more than 320 million people globally and can involve symptoms such as loss of appetite and interest, frequent sadness, rumination, inactivity, and possible suicidal ideation. The World Health Organization has described the condition as the leading cause of global disability, a health crisis that causes significant human suffering and financial losses, both of which are avoidable through treatment. However, the causal relations of the condition are ambiguous as many of the symptoms have been found to be predispositions, comorbid, as well as causes of the disorder, which has led to a myriad of competing theories on the causes and treatment of depression. Focusing on the psychological theories of depression, these differences can not only be understood through historical debates, but also as fundamental contemporary questions relating to what mental health is and how an individual possibly evaluates subjective well-being (SWB). These are not definitive concepts, as presented in this paper, but a social psychological perspective can help the reader to create a more nuanced picture that assists in discerning the examined phenomenon. Despite the many uncertainties on what depression is and how best to treat it, the disorder has for the last four decades been most often diagnosed as Major Depressive Disorder and successfully treated through Cognitive Behavioural Therapy (CBT). However, this treatment has recently been gaining criticism for being too costly and unnecessarily complicated, in addition to showing evidence of selection and publication bias. One persuasive alternative to CBT is the cost-effective Behavioural Activation treatment (BA), a method that aims to behaviourally reactivate the patient through goals that are set in a handful of sessions, but as a relatively recent method, more research is needed on, among other things, the goal characteristics. There is potential that reactivating the social life among the depressed presents a more effective goal than other goals defined during treatment. As a functioning social life is emphasised by researchers on mental health and SWB, it could be that breaking the habit of social withdrawal is key for cost-effective depression treatment. The aim of this master’s thesis is therefore to present a wide array of research on mental health and depression, to situate BA to modern understandings of depression, and to argue for the potential in defining social goals in BA. This is investigated through multi-level modelling and linear regression analyses on survey data that was gathered in England from participants who were enrolled in BA as a part of their Low Intensity Cognitive Behavioural Therapy for depression. The results were non-significant, indicating heterogenous data, extraneous variables, and mixed results – factors that are not entirely surprising given the variability relating to the syndrome and utilised methods. These are subsequently summarised in a conducive discussion held at the end of the paper along with a review of limitations and future research.
  • Saarela, Maija (2022)
    Maahanmuuttajien lapsista koostuva seuraava sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ja erilaisten etnisten identiteettien keskellä. Lapset ovat syntyneet Suomessa toisin kuin heidän vanhempansa, mutta eivät aina koe olevansa täysin suomalaisia. Toisaalta joskus heidän suomalainen identiteettinsä ei saa hyväksyntää ylisukupolvisilta suomalaisilta. Tutkimuksessani haastattelen kolmea seuraavan polven suomalaista nuorta, jotka osallistuivat Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -projektin mukana Porin Suomi-Areenan tapahtumiin kesällä 2019. Nuoret pohtivat haastatteluissa vaikutusmahdollisuuksiaan sekä arkielämässä että Suomi-Areenalla, ja vanhempiensa maahanmuuttotaustan vaikutuksia kokemuksiinsa. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu maahanmuuttajien toista/seuraavaa polvea (mm. Rumbaut, 1994) ja sen erilaisia identiteettejä (esim. Perlman & Waldinger, 1996) käsittelevästä tutkimuksesta. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten seuraavan sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan? 2) Millaiseksi he kokevat hyvän integraation, ja miten se heidän mielestään rakentuu/mahdollistuu? Tutkimuksessani analysoin nuorten haastatteluja fenomenologisella otteella, kokemuksiin keskittyen. Teoreettisen viitekehyksen analyysilleni tarjoaa Avelingin, Gillespien ja Cornishin (2015) artikkeli multivoicedness (moniäänisyys)-teoriasta, jonka mukaan nuorten puheesta voidaan erotella kolmenlaisia ääniä. Ensimmäisen äänen kautta nuori puhuu omana itsenään, minä-positiosta käsin. Toisen äänen avulla hän ilmaisee jonkin muun tahon ajatuksia, joko suoraan tai epäsuorasti. Toista ääntä kutsutaan sisäiseksi toiseksi. Kolmas ääni syntyy joko erilaisten minä-positioiden, minä-position ja sisäisen toisen tai sisäisten toisten keskinäisestä vuoropuhelusta. Analyysin avulla toin näkyviin useita erilaisia ääniä sekä identiteettejä niiden takana. Näiden painoarvo haastatelluille nuorille vaihtelee tilanteen mukaan. Toisinaan nuori puhui itsestään suomalaisena, ja välillä suomalaisista ryhmänä, johon ei kokenut itse kuuluvansa. Äänet, positiot ja identiteetit sijoittuivat vaihtelevasti toisiinsa, ja niiden kontekstisidonnaisuus muodostui hyvin olennaiseksi siinä, miten miellyttäväksi tai haitalliseksi nuori kyseisen position tai identiteetin kulloinkin koki.
  • Huotari, Edna (2022)
    Hygiene as a phenomenon is constantly present in our lives but it is rarely questioned. This thesis explores the concept of hygiene as a large-scale, social phenomenon and as a tool of oppression. My approach stems from the tradition of critical theory, and therefore in this thesis I define hygiene as form of ideology and employ ideology critique to criticise it. I argue that hygiene is a form of abjection meaning that it is a tool to create boundaries between members of a certain group and others. Additionally, hygiene functions as a positive technology of power, since its practice is connected to striving towards the ideal of normalcy and it is enforced by individuals repeating hygienic practices. Hygiene creates hierarchies between different groups of people, because it categorizes some groups as cleaner or healthier than others. These categories have moral and political dimensions and therefore hygiene can create oppressive structures. To define hygiene as a form of ideology, I explore the discussion concerning the different definitions of ideology. Within my framework of critical theory, ideology is always something pejorative. I divide the main challenges that one faces when defining ideology into two: the normative and the epistemic challenges. The normative challenge asks why we should be concerned with ideology from a normative point of view: How is it harmful for us? The epistemic challenge is concerned with the falsity of ideology and the possibility of gaining knowledge, if ideology is something that can cloud our epistemic judgement. I argue that a solution to these challenges can be found in the definition of ideology formulated by Theodor W. Adorno. This definition claims that ideology is a form of identity thinking: A system where we falsely think that we are perceiving objects as they are. This is never the case, since our way of thinking is conceptual and therefore we always see things through concepts. Ideology as identity thinking creates concepts affected by our current economic structure. We falsely assume that they are accurately describing the world. This limits our view of what is and what could be. The solution to this is negative dialectics, a system of critique which contrasts the potential of concepts with how they are in the world. Through the negation of our conditions and their ideal concepts, we can see objects as constellations: as things constructed from pieces of history, societal and economic structures etc. From this perspective we can critique our current conditions. The main conclusion of the thesis is that hygiene can be used as a tool of oppression because it is a form of ideology. Ideology as identity thinking describes hygiene successfully, because hygiene functions through identifying particulars under its concepts. This can be oppressive since some of its concepts, like unhealthy, dirty and so on, are derogatory and therefore create hierarchies between groups of people. Because hygiene is a form of ideology, i.e. a form of identity thinking, negative dialectics should be used to critique and change its oppressive forms.
  • Tuovinen, Terhi Marika (2022)
    Objectives: Sleep difficulties are more frequent and have a wide effect on health and mental health. Epigenetics studies the complex interplay of genetics and environmental factors, thus helping to locate networks relating to sleep difficulties. This thesis investigates how epigenetic markers, discovered in 2019 in Health 2000 data, that were associated with sleep difficulties associated with DILGOM 2007 data’s wellbeing factors. We hypothesize that they relate to sleep and mood variables also in this data. Methods: DILGOM 2007 data is a part of THLs FINRISKI 2007 population data and it was originally collected for metabolic syndrome research. The sample size that included methylation data was 511 with ages ranging from 25 to 74. This thesis compares 203 differentially methylated positions (DMP), found in both data sets, to wellbeing variables. At first, correlations were examined between systemic methylation levels and fenotype variables. Then, correlations of white blood cell populations to psychosocial variables were examined. Lastly 5 DMPs were chosen based on previous research for further examination, and regression analyses were conducted to model their methylations. Results and conclusions: In this data DMPs were not significantly related to sleep or mood variables anymore as previously assumed. Instead, DMPs strongly correlated with BMI in the whole data. In white blood cell populations CD8T significantly correlated with psychosocial burden. Additionally antidepressants, BMI and CD8T cells explained the variance of methylation in genes chosen for further examination. High BMI in the data seems to mediate the results reflecting underlying low grade inflammation. Epigenetic markers relating to sleep difficulties could reflect low grade inflammation, which is either caused by sleep difficulties or manifests as sleep difficulties.
  • Poutiainen, Tiina (2022)
    Tämä laadullinen alue- ja kulttuurintutkimuksen maisterintutkielma tarkastelee päihteiden, erityisesti kannabiksen, kulttuurista käsitteellistämistä ja käsityksiä, sekä päihdekulttuurin konjunktuurin muutoksenalaisuutta kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmassa eritellään ja tulkitaan suomalaisessa mediassa käytyä julkista päihdekeskustelua vuonna 2019. Tutkielma selvittää millaisia kannabikseen ja päihteisiin liitettäviä diskursseja ja representaatioita keskustelusta on eriteltävissä ja miten nämä heijastelevat muuttuneita arvoja. Lisäksi tutkielma pyrkii ymmärtämään niin journalistisen kuin sosiaalisen median ja politiikan kenttien vuorovaikutussuhteita, sekä selvittää päihdepoliittisen aktivismin merkityssuhteita kulttuurisen vaikuttamisen ja muutoksen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu Ylen, Helsingin Sanomien ja MTV3:n vuoden aikana julkaisemista 360 uutistekstistä, jotka valikoitiin hakusanalla kannabis. Nämä tekstit käsittelivät kannabikseen liittyviä teemoja laajasti, huomioiden monia näkökulmia sekä hyödyntäen erilaisia asiantuntijuuksia ja tutkimustietoa. Tämän lisäksi aineistoa täydentävät otannat päihdepoliittisten ”Kieltolaki kumoon 2020”-aktivistien sosiaalisen median diskursseista sekä kansalaisaloitteesta Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi. Tutkielma rakentuu kolmesta pääteemasta, paatoksesta, kairoksesta ja eetoksesta. Paatoksessa kriittisen diskurssianalyysin keinoin aineistosta eritellään päihteisiin liittyviä teemoja, representaatioita sekä keskusteluun osallistujia mediakentällä. Tästä tulkitaan kentällä käytyä näkymätöntä vuoropuhelua, joka koostaa päihdekeskustelun sisältöä. Aineiston tulkinnassa hyödynnetään kenttäteorian käsitteitä kentistä, niiden vuorovaikutussuhteista sekä nomoksista, doxista ja habituksista. Kairos käsittelee aineistosta eriteltäviä kriittisiä hetkiä, jotka vaikuttivat edellä mainittujen käsitteiden muutoksenalaisuuteen kentillä tapahtuvien prosessien ja vuorovaikutussuhteiden johdosta. Eetos on tarkastellun ilmiön laajempaa kontekstualisointia sekä merkityssuhteiden ja julkisen keskustelun vaikutusten tarkastelua, ja siten päihdekulttuurin konjunktuurin ymmärtämistä. Teksteissä kannabista käsitteellistettiin niin lääke- kuin nautintoaineena huumausaineen rinnalla, jossa päihteiden kuluttajia representoitiin moninaisena joukkona. Analyysin perusteella julkinen päihdekeskustelu sisältää jännitteitä ja heijastelee muuttuneita arvoja, on osittain polarisoitunutta mutta aiempaa laajempaa ja vaihtoehtoisia todellisuuksia sisältävää. Tarkasteltu julkinen päihdekeskustelu linkittyy niin suomalaiseen päihdehistoriaan, päihteiden nykyiseen kulttuuriseen tilaan kuin kansainväliseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen päihdetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että myös Suomessa on tarpeellista tarkastella päihteisiin liittyvää käsitteellistämistä ja käsityksiä, joita julkinen keskustelu toi erityisesti esiin vuonna 2019.