Browsing by department "Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto"

Lievä kliininen utaretulehdus on naudan akuutin utaretulehduksen lievin muoto. Se havaitaan yleensä maitomuutoksina, kuten kokkareina ja lastuina sekä lisäksi hyvin lievänä tai ei ollenkaan esiintyvänä utareen turvotuksena. Lievässä kliinisessä utaretulehduksessa ei esiinny systeemisiä oireita. Tämän lisensiaatin tutkielman tarkoituksena on kertoa utaretulehduksesta, sen yleisimmistä aiheuttajista, diagnosointimenetelmistä sekä hieman utaretulehduksen hoidosta sekä hoitopäätökseen vaikuttavista tekijöistä, joita ovat muun muassa tilan utareterveystilanne, todetut aiheuttajapatogeenit, lehmän tuotosvaihe ja tuotosmäärä. Tutkimusosassa selvitetään kvalitatiivisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, mitkä tekijät vaikuttavat eläinlääkäreiden hoitopäätökseen aloittaa mikrobilääkehoito lievän kliinisen utaretulehduksen diagnosointipäivänä. Lisäksi pohditaan, miten saadut tulokset vastaavat kirjallisuudesta löytynyttä tietoa. Tämä tutkimus on kuvaileva, joten siinä ei ole erityisiä hypoteeseja. Tässä tutkimuksessa käytettiin materiaalina yhteispohjoismaisen lypsylehmien sairausrekisterien DAHREVA-validointiprojektin (Dairy Herd Disease Registry Evaluation) yhteydessä kertynyttä, mutta siinä analysoimatonta haastattelu- ja kyselylomakeaineistoa. Haastatteluaineisto oli kerätty vuonna 2010 haastattelemalla suullisesti kuutta eri puolilla Suomea nautapraktiikkaa tekevää eläinlääkäriä, joita pyydettiin kertomaan kolmesta viimeisimmästä lievään kliiniseen utaretulehdukseen liittyvästä potilastapauksestaan. Haastatteluaineisto jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, aloitettiinko hoito vai eikö sitä aloitettu diagnosointipäivänä. Kyselylomakeaineisto oli vapaan sanan kenttä kyselylomakkeesta, joka oli lähetetty lähes kaikille Suomessa pääsääntöisesti nautapraktiikkaa tekeville eläinlääkäreille (202 kpl) syksyllä 2010. Palautetuista 106 kyselylomakkeesta 41:ssä oli kommentteja, joita käytettiin tässä tutkimuksessa. Kvalitatiivisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä näistä löytyi 165 ajatusyksikköä. Ajatusyksikkö on yhden asian sisältävä ajatus, jonka muodostumista määräävät tutkimuksen tavoitteet ja kerätty aineisto. Näistä ajatusyksiköistä muodostettiin seitsemän käsiteluokkaa, joiden katsottiin kuvaavan hoidon aloittamiseen vaikuttavien tekijöiden suurempia luokkia. Käsiteluokkia olivat 1) maitonäytetutkimukset, 2) tilakohtaiset tekijät, 3) lehmän tuotosvaihe, 4) lehmäkohtaiset tekijät, 5) tuottajan mielipide, 6) hoitosuositukset ja 7) eläinlääkärin työolot. Näitä samoja käsiteluokkia käytettiin haastatteluaineiston ajatusyksiköiden luokittelussa. Eläinlääkäreillä on monia tekijöitä, jotka yhdessä vaikuttavat päätökseen aloittaa mikrobilääkehoito lievään kliiniseen utaretulehdukseen. Eniten eläinlääkärit toivat esiin sekä kyselylomakeaineistossa että molemmissa haastatteluaineistoissa sitä, että heillä oli saatavilla mikrobiologinen maitonäytetulos, kun he itse olivat ensi kerran kosketuksissa sairaan eläimen kanssa; kyselylomakeaineistossa tämä käsitejoukko sisälsi noin puolet kaikista ajatusyksiköistä. Aiheuttajabakteereista eniten mainintoja sai Staphylococcus aureus. Lehmäkohtaiset tekijät ja tuotosvaihe mainittiin kommenteissa myös usein. Haastatteluaineiston siinä ryhmässä, jossa hoitoa ei aloitettu, suurin osa ajatusyksiköistä koski maitonäytetutkimuksia. Näistä eniten sai mainintoja koagulaasinegatiivinen stafylokokki, jonka löytyminen maitonäytteestä vaikutti eläinlääkäreillä eniten hoidon aloittamatta jättämiseen lievässä kliinisessä utaretulehduksessa. Saadut tulokset olivat odotettuja suomalaisessa hoitokäytännössä: meillä päätökseen vaikuttaa eniten maitonäytteestä tehty laboratoriotutkimus. Tämä työ toimi myös eräänlaisena pilottitutkimuksena ja osoitti, että eläinlääketieteessä voidaan tutkia suullisia haastatteluita ja kommentteja käyttämällä kvalitatiivista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.