Browsing by department "Hjelt-instituutti"

Suomeen muodostui vuosina 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sotatoimien ja alueluovutusten myötä siirtokarjalainen väestöryhmä, joka oli sijoitettava pysyvästi uusille asuinalueille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen oli luovutetun Karjalan väestön terveydentila ennen siirtolaisuutta ja sen jälkeen, miten siirtokarjalaisten sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on onnistunut ja mitä terveysvaikutuksia pakkoevakuoinneilla on ollut. Tutkimus toimii esiselvitystyönä rekisteripohjaiselle tutkimukselle siirtolaisuuden vaikutuksesta aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoimalla Lääkintöhallituksen vuosikirjojen tilastotietoja. Tulokset osoittivat erityisesti pakkoon perustuvaan siirtolaisuuteen liittyvän merkittäviä mielenterveyshaittoja, jotka voivat ilmetä erilaisina psyykkisinä sairauksina. Lisäksi ilmeni, että Karjalan alueen asukkaiden terveydentila oli osittain heikompi koko Suomen tilanteeseen verrattuna jo ennen siirtolaisuutta; esimerkiksi alueen kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Tulosten perusteella karjalaisen siirtoväen sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut hyvin ainakin sosioekonomisella tasolla. Kuitenkin siirtokarjalaisilla todettiin olevan 15 % korkeampi sepelvaltimotautikuolleisuus asuinpaikasta riippumatta ja 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa siirtokarjalaismiesten keskuudessa nähtiin ylikuolleisuuspiikki. Pohdinta-osiossa käsitellään saatujen tulosten taustatekijöitä ja merkitystä, sekä ehdotetaan uusia tutkimusaiheita siirtokarjalaisuuteen liittyen.

Lääkeyhtiöiden vastuulla on rahoittaa suuri osa lääkekehityksestä, mutta ne eivät toteuta kaikkia vaiheita lääkkeen hyväksymiseen johtavassa prosessissa itse. Töitä ulkoistetaan enenevässä määrin lääkealan tutkimuspalveluyrityksille. Aiheesta on kirjoitettu Suomessa lähinnä ulkomaisten tekstien pohjalta eikä suomalaisia tutkimuspalveluyrityksiä ole tarkasteltu aiemmin. Tässä tutkimuksessa hahmotetaan yritysmuotoisten tutkimuspalveluntarjoajien verkkosivuja sekä kaupparekisteriä käyttäen yleisnäkemys Suomessa toimivista tutkimuspalveluyrityksistä. Kansainvälisen tiedon pohjalta taustoitetaan ulkoistamisen syitä, tutkimuspalveluyritysten valintaa, yritysten palvelutarjontaa, kansainvälistymistä ja tutkimuspalveluyrityksiin liittyviä ongelmia. Intia, Kiina ja Itä-Eurooppa ovat tutkimuspalvelumarkkinoilla yhä suositumpia alueita. Suomessa lääkealan tutkimuspalveluita tarjoaa kirjava joukko niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita, joiden molempien havaittiin toimivan Suomessa varsin pieninä yrityksinä toimintastrategiasta riippumatta. Yritysten kokonaisliikevaihdosta sekä henkilöstömääristä on avoimista lähteistä saatavilla vain vähän vertailukelpoista tietoa. Kliinisten tutkimusten käytännön toteuttamisen lisäksi useat yritykset tarjoavat mm. koulutuspalveluita. Tutkimuspalveluyritysten aiemmin avoimesti tarjoamien haamukirjoittamispalveluiden ei voitu osoittaa varmasti poistuneen yritysten palveluvalikoimasta. Ensimmäisenä suomalaisena aihetta käsittelevänä tutkimuksena tämä työ tarjoaa taustatietoa keskusteluun tutkimuspalveluyritysten roolista ja säätelystä sekä vertailukohdan kotimaisen tutkimuspalvelukentän muutosten tarkasteluun.

Syöpäsairaudet lisäävät huomattavasti riskiä sairastua laskimotukossairauksiin, kuten keuhkoembolioihin tai alaraajojen syviin laskimotukoksiin. Statiineilla (HMG-CoA- reduktaasin estäjillä) on todettu olevan muun muassa alaraajan laskimotukoksia ehkäisevä vaikutus, mutta näyttö on puutteellista. Työ on rekisteritutkimus, jossa tarkastellaan statiinilääkityksen vaikutusta laskimotukoskuolleisuuteen syöpäpotilailla. Tutkittava väestö koostuu kaikista suomalaisista, joille oli määrätty statiinilääkitys ennen 10 vuoden seurantajakson alkua ja joilla on diagnosoitu syöpäsairaus seurantajakson aikana. Työn tarkoituksena tutkia, onko statiineilla laskimotukoskuoleman riskiä alentavaa vaikutusta ja mitkä tekijät vaikuttavat statiinien säännölliseen käyttöön. Tilastollisessa analyysissä todettiin, että statiinilääkitystä säännöllisesti käyttävillä riski laskimotukosperäiseen kuolemaan oli vain 33% lääkityksen lopettaneiden tai sitä epäsäännöllisesti käyttävien riskistä. Statiinien käyttö oli epäsäännöllisintä erityisesti korkean tukosriskin syöpiä sairastavien joukossa. Tulokset voivat johtua statiinien itsenäisestä tukosriskiä vähentävästä vaikutuksesta tai siitä, että statiinien käyttö on yhteydessä parempiin elintapoihin ja hyvään lääkehoitomyöntyvyyteen. Haitattomuutensa takia statiinit olisivat hyviä lääkkeitä syöpäpotilaiden tukosten estoon, mutta aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Äidin iän kasvaessa hedelmällisyys heikkenee ja riski raskauskomplikaatioihin sekä mm. syntyvän lapsen kromosomaalisiin poikkeavuuksiin suurenee. Myös isän iällä on vaikutusta. On harkittu annettavan hedelmällisyysneuvontaa, jolla tiedotettaisiin vanhempien iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen, raskauden kulkuun ja syntyvän lapsen terveyteen. Siitä, miten ihmiset suhtautuisivat hedelmällisyysneuvontaan ei ole tutkimustietoa. Neuvonta saatettaisiin mm. kokea liialliseksi puuttumiseksi yksityiselämään. Tämän lisensiaatin tutkielman aihe oli kehittää toimiva kyselylomake, jonka avulla voitaisiin selvittää ihmisten suhtautumista hedelmällisyysneuvontaan. Tutkielmaan kuului myös lähetekirjeen kehittäminen sekä sen ja kyselylomakkeen testaaminen. Kyselylomakkeen testaaminen toteutettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Tampereen Kalevantien toimipisteessä tammikuussa 2011. Osallistujiksi valittiin 33 opiskelijaa, jotka saivat täyttää kyselylomakkeen paikan päällä tai palauttaa sen postitse. Kyselylomakkeen palautti 26 henkilöä eli 79%. Kyselylomake lähetekirjeineen koettiin toimivaksi. Hedelmällisyysneuvontaa kohtaan vastaanotto oli positiivista. Vaikka kaikki vastaajat eivät olleet itse kiinnostuneita hedelmällisyysneuvonnasta, he eivät tyrmänneet sen tarjoamista muille. Äkillinen muutos elämäntilanteessa saisi useammankin kiinnostuneeksi. Hedelmällisyysneuvontaa ei koettu liialliseksi puuttumiseksi yksityisasioihin.