Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by department "Kliininen laitos, lasten ja nuorten klinikka"

Sort by: Order: Results:

  • Diabetesassocierade autoantikroppar hos barn med nydiagnostiserad typ 1 diabetes i relation till demografiska och kliniska faktorer 
    Rosenback, Susanna (2010)
    Syftet med studien var att undersöka sambanden mellan de diabetesassocierade autoantikropparna ICA, IAA, GADA, IA-2A och klinisk manifestation, HLA-genotyp, släktanamnes samt demografiska faktorer såsom ålder och kön hos finländska barn under 15 år med nydiagnostiserad typ 1 diabetes. Analyserna baserades på ett utdrag ur det finländska pediatriska diabetesregistret (2257 barn). Antikroppsfrekvenserna fastställdes utgående från halterna i serum. Alla barn HLA-genotypades och indelades i DR3- och DR4-positiva. Småbarnen (< 5 år) hade ofta 3-4 positiva antikroppar. Äldre barn hade färre autoantikroppar men en allvarligare metabolisk dekompensering vid diagnostillfället. Diabetisk ketoacidos var vanligare hos flickor. I gruppen med endast en positiv autoantikropp var IA-2A-barnen oftare acidotiska, i övrigt påverkade inte antikroppsprofilen den kliniska bilden. Högriskgenotypen DR4/non-DR3 var associerad med IA-2A, som verkar fungera som en markör för betacelldestruktion. Det omfattande patientmaterialet gav stöd åt tidigare rapporter om samband mellan autoantikroppar och ålder, kön samt genotyp. Den allvarligare metaboliska dekompenseringen hos äldre barn tyder på att de inte diagnostiseras lika snabbt som småbarn.
  • Lapsuusiän kantasolusiirrot HUS:ssa vuosina 1993-2006 
    Leimi, Lilli (2010)
    Tutkielma kuvaa lapsuusiän kantasolusiirtojen merkittävimmät tulokset ja komplikaatiot keskeisissä tautiryhmissä modernin hoidon aikakaudella HUS:ssä. Aineistona on HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtoyksikön potilaista kerätty, vuonna 1993 perustetun ProLapsi-rekisterin sisältämä kliininen kantasolusiirtoaineisto vuosilta 1993-2006. Aineisto sisältää runsaat 90% Suomessa tehdyistä lasten allogeenisista kantasolusiirroista (n=233) sekä kaikki HUS:in autologiset siirrot (n=117) ko. aikajaksolla. Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Suurin allogeenisen kantasolusiirron saaneiden potilaiden diagnoosiryhmä oli akuutti lymfoblastileukemia, ja suurin autologisen kantasolusiirron saaneiden ryhmä neuroblastoomapotilaat. Allogeenisista kantasolusiirroista 38% tehtiin HLA-identtiseltä sukulaisluovuttajalta ja 53% rekisteriluovuttajan soluilla. Kumulatiivinen kokonaisselviytyminen oli merkitsevästi parempaa sukulaisluovuttajan soluilla tehdyissä siirroissa kuin rekisteriluovuttajan (p=0,003). Allogeenisen kantasolusiirron saaneista potilaista 71% sai jonkin asteisen akuutin ja 42% kroonisen käänteishyljinnän (GVHD). Sekä akuutin että kroonisen GVHD:n vaikeus puolestaan korreloi kuolleisuuteen. Allogeenisen kantasolusiirron pitkäaikaisvaikutusta arvioitiin seurantatietojen perusteella. 58%:lla elämänlaatu arvioitiin normaaliksi, 35%:lla hieman rajoittuneeksi ja 7%:lla heikoksi.
  • Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2006 
    Laivuori, Tove (2010)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa hoidettujen lasten kroonisten B- ja C-hepatiittien tartuntareittejä ja tartunnan riskitekijöitä sekä selvittää, miten hepatiittien seuranta ja hoito on HUS-piirissä toteutunut. Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti strukturoitua tiedonkeruulomaketta käyttäen HUS-piirin sairaaloiden ja HUSLAB:n arkisto- ja sairauskertomustiedostoja. Potilaiden valintakriteereinä olivat alle 16 vuoden ikä ja laboratoriotutkimuksin varmennettu krooninen B- tai C-hepatiitti vuosien 1996-2006 aikana. B-hepatiittia sairastavista lapsista 61/66 oli syntynyt Suomen ulkopuolella, ja valtaosa heidän tartunnoistaan todettiin maahantulotarkastuksen yhteydessä. C-hepatiittia sairastavista lapsista 28/40 oli syntynyt Suomessa. Maahantulotarkastus sekä päihteiden käyttöön liittyvä seulonta olivat tärkeimmät diagnoosiin johtaneet tutkimustilanteet. Antiviraalisesta lääkehoidosta hyötyi 6/13 B-hepatiittia ja 2/4 C-hepatiittia sairastavista lapsista. HUS-piirissä B-hepatiittia esiintyy lähinnä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Krooninen C-hepatiitti liittyi lapsen tai hänen vanhempiensa huumeiden käyttöön. Tutkimus korostaa lasten B- ja C-hepatiitin seulonta-, seuranta- ja hoitokäytäntöjä selkeyttävän ohjeistuksen tarvetta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO