Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by department "Kliininen laitos, Naistenklinikka"

Sort by: Order: Results:

  • Lagerstam, Sofia (2015)
    Tutkimuksessa arvioitiin AMH-määrityksen merkitystä lapsettomuuspotilaiden IVF-hoitoa suunniteltaessa. Selvitimme follikkeleiden, munasolujen, hyvälaatuisten ja pakastettujen alkioiden määrän sekä hoidon tuloksen. Näitä muuttujia verrattiin AMH- ja FSH-pitoisuuksiin eri ikä- ja diagnoosiryhmissä. AMH-pitoisuus korreloi hyvin yllä oleviin muuttujiin sekä käytettyyn gonadotropiinimäärään. Hoidon lopputulokseen, eli mahdollisesti hoitoalkuiseen raskauteen, määritys ei yhtä selvästi näytä vaikuttavan, poikkeuksena kuitenkin potilaat joiden AMH-pitoisuus on jäänyt kokonaan alle mitattavan arvon.
  • Saarinen, Ilona (2012)
    The aim of this retrospective case-control study was to investigate association between post-term pregnancy and ABO blood groups and Rhesus factor. The original data was derived from the Helsinki University Central Hospital over a 4-year period (n=58,036 deliveries). The data on ABO blood groups and Rhesus factors were collected from Weblab-database and combined with the original data. There were 378 cases (post-term) and 8,626 controls (gestational age 37+0 – 41+6) after data linkage. Statistical comparisons were performed using Chi-Square and Mann-Whitney U-tests. The association between blood groups and the length of the pregnancy was analyzed by binary unconditional logistic regression. The AB blood group, and especially AB+ blood group, was associated with 1.5- and 1.6-fold higher risk of post term pregnancy, respectively. The Rhesus factor was not associated with higher or lower risk. Thus, gravidas without anti-A, anti-B and anti-D antibodies seem to have the highest risk for postterm pregnancy.
  • Kyllönen, Kaisa (2014)
    Congenital chylothorax is a rare disorder which may end up in stillbirth or neonatal death. Due to its rarity, no clear standards for optimal treatment have been established. Reports of long-term outcomes are scarce. This is a retrospective study of all cases of congenital chylothorax treated in Helsinki University Central Hospital 1999-9/2013. Information on the pregnancies and antenatal management, neonatal management an long term outcomes has been retreived from the patient records of Helsinki University Central Hospital. There were altogether 17 cases, no in-utero deaths and seven deaths in the neonatal period. 71 per cent of the patients underwent intrauterine thoracocentesis and there was one attempt of placing a thoraco-amnionic shunt. Factors such as fetal hydrops, early onset of congenital chylothorax, chromosomal and structural anomalies and prematurity seemed connected to higher mortality, as they have in earlier studies. In follow-up, three of seven patients have been diagnosed with asthma.
  • Kettunen, Jarno (2014)
    TARKOITUS: Retrospektiivisen tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan väärä positiivinen tulos raskausajan ennusteeseen. Tulos on väärä positiivinen, jos positiivisesta seulontatuloksesta huolimatta jatkotutkimuksissa ei todeta sikiön aneuploidiaa. Tutkielman tarjoamaa tietoa voitaisiin parhaimmillaan käyttää osana laadukasta raskausneuvontaa. MENETELMÄT: Aineisto kootaan HYKS:in sikiötutkimusyksikön rekisterin perusteella. Rekisterin lisäksi suuri osa tiedoista poimitaan sähköisistä potilastietojärjestelmistä. Yhdistelmäseulonnat on tehty vuosina 2009-2012. Selvitettäviä tekijöitä ovat vastasyntyneen pieni- tai suuripainoisuus, keskenmenot, syntymän ennenaikaisuus, kohtukuolemat, äidin ikä, synnytyksen käynnistymistapa, synnytystapa ja 21-trisomian riskiarvio. 21-trisomian riskiarvion mukaan aineisto voidaan jakaa kahteen tai viiteen alaluokkaan. Tutkielma vertailee ennustetekijöitä riskialaluokkien välillä. Tuloksia verrataan myös laajempiin ulkopuolisiin tilastoihin. TULOKSET: Tutkielman perusteella yhdistelmäseulonnan väärä positiivinen tulos lisää lievästi ennenaikaisuuden riskiä korkeimmissa riskiluokissa, jos äiti on yli 35-vuotias tai sikiö on miespuolinen. Yleisesti raskauden ennuste vaikuttaa kuitenkin hyvältä väärän seulontapositiivisen tuloksen jälkeen. Tätä tietoa voitaisiin käyttää raskausajan potilasneuvonnassa.
  • Kalema, Terhi (2011)
    The aim of this case-control study was to study risk factors for post-term pregnancies (≥ 42 gestational weeks) in a Finnish material consisting of women having given birth 1.9.2005 – 31.12.2008 at Jorvi Hospital, Kätilöopisto Maternity Hospital and Women's Hospital. There were 48108 deliveries, and the prevalence of post-term pregnancies was 6.6 %. After exclusion of preterm births, twins and triplets, electively sectioned and induced labors, the number of deliveries was 33779, out of which 1121 were post-term (cases). There were 32658 newborns between 37+0 and 41+6 gestational weeks, and a control group twice as large as the case group was randomly selected (controls, n=2242). Differences between cases and controls were assessed using Mann-Whitney U-test (continuous variables) and Chi-square (dichotomous or categorical variables). Multivariate analysis and adjustment for potential confounding variables were performed using binary unconditional logistic regression. Cases and controls did not differ with respect to maternal age, but BMI of the cases was significantly higher than controls, and they smoked less during pregnancy. There were also more primigravidas among cases than among controls. Cases had significantly more antenatal visits during pregnancy when compared to controls. After adjustment for confounders, significant risk factors for post-term pregnancy were primiparity, increasing maternal BMI, obesity and not living in cohabitation. Smoking, maternal age or first trimester ultrasonography did not significantly affect the risk. Women with pathological glucose tolerance test had smaller risk for post-term pregnancy. Women with post-term pregnancies had higher risk for primary inadequate contractions of the uterus and secondary uterine inertia. The results add to the growing literature that risk factors for post-term pregnancy are primiparity, not cohabitating and obesity, whereas gestational diabetes was a protective factor. In this study, maternal age, first trimester ultrasound or smoking had no significant effect on the risk.
  • Sorasto, Heinituulia (2015)
    Kardiotokografia (KTG) on vakiintunut menetelmä synnytyksen aikana sikiön voinnin arvioinnissa. Patologisen rekisteröinnin vuoksi synnytyksen aikana mahdollisesti tehdyistä toimenpiteistä (mikroverinäytteen otto, synnytyksen nopeuttaminen tai sektio) osa voi olla turhia koska aina KTG löydös ei korreloi vastasyntyneen vointiin. Tutkimuksen potilaat ovat vuonna 2011 Kätilöopiston sairaalan synnytysosastolle sisäänkirjattuja. Sähköisestä potilastietojärjestelmästä on katsottu äitien ja syntyneiden lasten tietoja. Näiden pohjalta on katsottu eroaako ensisynnyttäjä uudelleen synnyttäjästä ja eroaako Kätilöopiston synnyttäjä koko Suomen keskimääräisestä synnyttäjästä. Synnyttäjille tehdyt KTG rekisteröinnit on tulkittu sokkoutetusti kahden erikoislääkärin ja statistikon toimesta. Tutkimuksen perusteella aiempi synnyttäneisyys vähentää seuraavassa synnytyksessä kivunlievityksen ja sektion tarvetta. Seuraava synnytys on myös yleensä spontaani ja nopeampi. Koko maahan verratessa Kätilöopistolla tehdään vähemmän sektioita ja käytetään enemmän kivunlievitystä. Laajemman tutkimuksen, jonka osa tämä työ on, tavoitteena on selvittää saltatorisen eli korostuneen sykkeen vaihtelun merkitystä vastasyntyneen voinnille. Toimenpiteitä voitaisiin jatkossa mahdollisesti ohjata paremmin niitä tarvitseville ja täten KTG:n tulkinta ja vastasyntyneen vointi voisivat parantua.
  • Duncker, Helene (2015)
    Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 1993-2012 HYKS:n Naistenklinikalla hoitoa saaneiden transsukupuolisten naisestamieheksipotilaiden paperisia hoitokertomuksia retrospektiivisesti. Tutkimus käynnistettiin, koska kyseisen potilasryhmän hoitotuloksia Naistenklinikalla ei oltu aiemmin tutkittu. Ensikäyntimäärä kasvoi vuodesta 2007 lähtien, tätä ennen ei nähty selvää trendiä. Yhteyttä transsukupuolisuuden tai sen hoitojen ja sukuelinten neoplasioiden välillä ei pystytty osoittamaan, eikä yhteyttä myöskään ole aiemmassa tutkimuksessa osoitettu. Säännölliset gynekologiset tutkimukset lienevät kuitenkin perustellut hormonihoidon aikana. Sus-tanon ® oli ylivoimaisesti suosituin hormonivalmiste, sitä käytti jossain vaiheessa peräti 94,17 %. Kirjallisuuteen verrattuna tutkimuksen leikkauksissa oli enemmän komplikaatioita, mutta lyhyemmät leikkausajat ja nopeammat kotiutumiset. Pitää huomioida, että oman tutki-muksen potilasmateriaali oli pienempi kuin viitatussa väitöskirjassa. Polykystinen munasarja-oireyhtymän suhteen ongelmana oli suoran kannanoton puuttuminen PAD-lausunnoissa.
  • Heinonen, Karin (2015)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vartijasolmukkeen osuvuutta kohdunkaulan syövässä suomalaisessa aineistossa ja siten saada lisää näyttöä vartijasolmukemenetelmän tarkkuudesta ja vaikutuksista potilaan ennusteeseen ja jatkohoitoon. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka usein vartijasolmuke havaitaan ja mikä on menetelmän negatiivinen ja positiivinen ennustearvo. Tutkimusaineistona olivat HYKS:ssa vuodesta 2004 lähtien leikkauksella hoidettujen potilaiden potilaskertomukset. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: toisessa oli suoritettu vartijasolmuketutkimus ja toisessa imusolmukkeet oli poistettu perinteisellä tavalla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella vartijasolmuketutkimus on tarkka menetelmä imusolmukemetastasoinnin arviointiin silloin, kun vartijasolmuke havaitaan molemmin puolisesti. Bilateraalinen havaitsemisaste oli aineistossamme 67,6 %. Negatiivinen ja positiivinen ennustearvo ja sensitiivisyys saavuttivat korkeita arvoja. Vartijasolmukeryhmässä poistettujen imusolmukkeiden lukumäärä oli suurempi. Tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Vartijasolmuketutkimuksella ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta potilaiden komplikaatioiden määrään, jatkohoitoon, taudin uusiutumiseen tai elossaololukuun, koska ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Tuloksemme vartijasolmukemenetelmän osuvuudesta kohdunkaulasyövässä ovat lupaavia, mutta tarvitaan lisää näyttöä. Kahden menetelmän yhdistäminen vaikuttaisi tarpeelliselta.