Browsing by discipline "Altaistiikka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)The purpose of this paper is to conclude with some certainty the issue of the nature of the vowel harmony system of Proto-Mongolic. Since the first reconstructions, Proto-Mongolic has featured a palatovelar harmony similar to that of Proto-Turkic. Recently, however, scholars such as Ko (2012) have proposed differing reconstructions in which the vowel harmony of Proto-Mongolic is defined by tongue root position; the same basis as that of modern Khalkha, for example. To defend the traditional reconstruction, I have compiled a list of arguments for an original palatovelar harmony in Proto-Mongolic. The justifications include attributes of Written Mongol, synchronic and diachronic phonological considerations of contemporary Mongolic languages, in addition to language universals both inside and outside of the Mongolic family. With these arguments in mind, a compelling case is made for the palatovelar nature of Proto-Mongolic. As such, despite recent proposals to the contrary, there is sufficient evidence to continue supporting the traditionally-reconstructed vowel system of Proto-Mongolic.
-
(2016)Työssä selvitetään tunguusilaiseen kantakieleen rekonstruoitavien pitkien vokaalien määrä ja laatu. Pitkien vokaalien olemassaolo kantatunguusissa on tunnettu V. I. Cinciuksen klassisesta rekonstruktiosta (1949) lähtien, mutta niiden yksityiskohtainen tutkimus ei ole ollut mahdollista ennen luotettavien lähteiden ilmestymistä. Tässä työssä tarkistetaan 98 Cinciuksen esittämää mahdollisesti pitkän vokaalin sisältävää sanaa ja affiksia tarkimpien käytettävissä olevien sanakirjalähteiden avulla. Lisäksi esitetään alustavia huomioita kantakielen pitkien vokaalien fonotaksista, synnystä ja kehityksestä eri tunguusikieliin. Jokainen Cinciuksen esittämä pitkä vokaali analysoidaan historiallis-vertailevaa metodia käyttäen seuraavissa vaiheissa: 1. Kunkin esimerkkisanan ja -affiksin etymologia hyväksytään tai hylätään uuden aineiston valossa. 2. Vokaalivastaavuudet kantatunguusiin hyväksytyissä etymologioissa kootaan kantakielen foneemeiksi. 3. Kullekin foneemille esitetään äännearvo (pitkä vokaali, diftongi, äännejono, lyhyt vokaali). Työssä käytetty aineisto vahvistaa kantatunguusiin 7 pitkää vokaalifoneemia, yhden vähemmän kuin perinteisessä rekonstruktiossa. Lisäksi aineistossa vaikuttaa esiintyvän 7 diftongia ja 1 triftongi, joista osa lienee analysoitavissa vokaalin ja sonorantin jonoiksi. Työn ansio on erityisesti kiistanalaisten pitkien monoftongien ja diftongien erottaminen uuden aineiston perusteella. Kiinassa ja Japanissa julkaistuja lähteitä ei ole aiemmin hyödynnetty kantatunguusin rekonstruoinnissa. Lisäksi työssä esitetään useita tarkennuksia varhaisimman tunguusilaisen kirjakielen, džurtšenin, kirjoituksen purkamiseen.
Now showing items 1-2 of 2