Browsing by discipline "Egyptologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielmassa verrataan Amenhotep II:n (1427–1400 eaa.) ja Seti I:n (1294–1279 eaa.) Kuninkaiden laakson hautojen pilarien kuva-aihetta ja sen kehittymistä. Tutkielman aineisto koostuu näistä haudoista otettuihin valokuviin sekä pilareista tehtyihin piirroksiin, sillä osa pilareista on osin tai kokonaan tuhoutunut hautojen avaamisen jälkeen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten pilarien kuva-aiheet ovat kehittyneet näiden kahden haudan välillä, mitä yhteisiä elementtejä niissä on ja mitä uusia elementtejä tai kokonaisia kuva-aiheita pilarien kuvituksiin on tuotu Seti I:n haudassa. Tutkimuksessa verrataan myös, miten pilarien kuva-aiheiden tekstit ovat muuttuneet ja kehittyneet hautojen välillä. Tutkielmassa tutkitaan myös, onko Seti I:n haudan pilarien taiteessa jäänteitä Amenhotep II:n ja Seti I:n väliin ajoittuvasta Amarna-kaudesta (n. 1352–1323 eaa.), jolloin muinaisen Egyptin taiteen totutuista säännöistä poikettiin huomattavasti. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan pilarien kuva-aiheiden sijoittelua suhteessa haudan muuhun arkkitehtuuriin ja kuvitukseen. Tutkielmasta käy ilmi, että Seti I:n haudan pilarien kuvituksessa on palattu Amarna-kautta edeltävään ilmaisuun. Seti I:n haudassa Amenhotep II:n pilarien kuva-aihetta, jossa jumala antaa elämää faraolle, on kehitetty edelleen, mutta sen lisäksi hautaan on myös tuotu uusia kuva-aiheita ja pilarikokonaisuuksia. Seti I:n haudassa on myös nähtävissä faraon roolin muuttuminen kuva-aiheissa, joissa jumala antaa elämää faraolle. Lisäksi Seti I:n haudassa pilarien kuvitus vaikuttaa suunnitelmallisemmalta ja järjestäytyneemmältä kuin Amenhotep II:n haudassa.
-
(2016)Käsittelen tutkielmassani muinaisen Egyptin faraoiden ja Lähi-idän suurten kuningaskuntien kuten Assyrian, Babylonian, Hattin, ja Mitannin, sekä itäisen Välimeren alueen pienempien ruhtinaskuntien välistä taloudellista vaihtoa uuden valtakunnan (1550–1069 eaa.) aikana. Tarkoitukseni on selvittää, mitä päämääriä faraoiden ja vieraiden maiden hallitsijoiden välinen lahjojen vaihto, jossa kuningashuoneiden välillä vaihdetaan erilaisia ylellisyystuotteita, raaka-aineita ja ihmisiä, palveli. Tarkastelen kysymystä pääasiassa Egyptin faraon näkökulmasta. Etsin aineistostani vastausta tutkimuskysymykseeni seuraavien tarkentavien kysymysten avulla: 1. Löytyykö aineistosta viitteitä siitä, että lahjojen vaihdolla oli ulkopoliittisia päämääriä? Kertooko aineisto esimerkiksi pyrkimyksestä keskinäisten hyvien suhteiden luomiseen tai ylläpitämiseen? Pyritäänkö sotilaalliseen liittoutumiseen? Ilmeneekö muita poliittisia päämääriä? 2. Löytyykö aineistosta viitteitä vaihtokaupasta, johon liittyy pyrkimys varallisuuden kasvattamiseen; pääomien keräämiseen ja pääomien sijoittamiseen? 3. Löytyykö aineistosta viitteitä siitä, että farao tavoitteli henkilökohtaista hyötyä? Käytän tutkimusaineistonani kuninkaallista kirjeenvaihtoa eli Amarna-kirjeitä, monumentaalitekstejä ja -taidetta, sekä muita yksittäisiä tekstilähteitä, jotka liittyvät hallitsijoiden väliseen lahjanvaihtoon. Käytän erityisesti ns. tribuutti-kuvauksia, joissa faraolle kannatetaan lahjoja paraatissa ja inw-vaihtoon liittyviä tekstejä. Tarkastelen tutkimuskysymyksiäni ja -aineistoani peilaten niitä Jac. J Janssenin, Eric. H Clinen ja Edward Bleibergin kuninkaallista lahjanvaihtoa käsitteleviin aiempiin tutkimuksiin. Nämä tutkijat ovat saaneet vahvoja vaikutteita talousantropologisesta ajattelusta ja he korostavat uudelleenjakoon ja vastavuoroisuuteen perustuvia piirteitä muinaisen Egyptin taloudellisen vaihdon järjestelmissä. Tutkielmani tuloksina totean, että tutkimusaineistosta tulee kokonaisuutena selvästi esiin se, että lahjojen vaihto kuningashuoneiden välillä palveli monia päämääriä, ja oli harvoin pelkästään vaihtokauppaa kuninkaiden varallisuuden kartuttamiseksi. Kirjeissä tällainenkin vaihtokauppa on kuitenkin hyvin edustettuna, samoin poliittiset tavoitteet nousevat aineistosta esiin. Faraon henkilökohtainen hyöty lahjojen vaihdosta on vaikeampi asia, ja liittyy mm. kysymykseen siitä, oliko faraolla todellisuudessa yksityisomaisuutta, kuten Bleiberg väittää. Amarna-kirjeistä voidaan todeta, että faraon palatsiin tulee ulkomailta erityisen paljon ylellisyystavaroita ja ulkomaisia prinsessoja, jotkatodennäköisesti ovat jääneet faraon hoviin; tämä voidaan käsittää henkilökohtaisena hyötynä.
Now showing items 1-2 of 2