Browsing by discipline "Epidemiologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 2004 ja osallistuvuus on ollut kohtalaisen hyvällä tasolla, noin 70 %:ssa. Tähän mennessä on tarkasteltu vain rajallisesti sitä, millaiset ihmiset seulontaan osallistuvat ja millaiset eivät. Tutkielman tavoitteena on selvittää eroja osallistuvuudessa eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Lisäksi tarkastellaan sukupuolen, kielen ja asuinpaikan vaikutusta. Aineiston muodostivat 5185 henkilöä, joille lähetettiin kutsu suolistosyövän seulontaan ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Osallistumista tarkasteltiin Poisson-regressiomallin avulla ja luottamusvälit saatiin ylihajonnan huomioivalla keskivirheellä. Korkeammassa sosioekonomisessa ryhmässä osallistuttiin seulontaan suhteellisesti noin viidenneksen enemmän kuin alemmassa. Sekä kouluttautuminen että korkeampi ammattiasema kasvattivat osallistuvuutta myös itsenäisesti. Muita osallistumista lisääviä tekijöitä olivat maaseudulla asuminen, kotimainen äidinkieli, Tampereen tai Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella eläminen ja ennen seulontaa lähetettyyn elintapakyselyyn vastaaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudessa suolistosyövän seulontaohjelmassa ottamalla jo suunnitteluvaiheessa sosioekonomiset erot huomioon ja etsimällä keinoja erojen kaventamiseen ennen ohjelman käynnistämistä. Sosioekonomiset erot osallistuvuudessa lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät seulontaohjelman vaikuttavuutta.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään S.dublin-infektioidenesiintymistä ja epidemiologiaa ulkomailla. Tutkimusosassa kartoitetaan S.dublin-infektioiden esiintymistä Suomessa. S.dublin-tartuntoja esiintyy Suomessa muista maista poiketen nautojen lisäksi huomattavasti myös ketuilla. Ketuilla ensimmäinen tartunta todettiin vuonna 1979. Sen jälkeen havaintoja kettutartunnoista on tehty vuosittain koko 80-luvun ajan. Esiintymishuippu ajoittui vuoteen 1984 (43 tarhaa). Infektiot ovat olleet pääsääntöisesti rehuperäisiä. Muutamina kesinä on esiintynyt laajoja epidemioita, jotka ovat keskittyneet yhden tai kahden rehukeskuksen alueelle. Ensimmäiset tartunnat naudoilla havaittiin vuonna 1981. Eniten tartuntoja tuli ilmi vuonna 1986 (30 karjaa). Sen jälkeen tapaukset vähenivät eikä vuoden 1990 aikana ole toistaiseksi tullut ilmi yhtään tapausta. Useina vuosina nautakarjatartunnat ovat ryvästyneet ajallisesti ja paikallisesti samoille seuduille kuin kettutartunnat. Tartunta leviää ilmeisesti ketuista nautoihin ja päinvastoin. Leviämistä tapahtuu myös karjasta toiseen ja kettutarhasta toiseen. Tartunnan muodostavat reservoaareina toimivat latentisti infektoituneet naudat, joita ei pystytä karjasta diagnosoimaan ja poistamaan. Toisen reservoaarin muodostavat oireettomiksi tartunnankantajiksi jääneet ketut. Tartunta voi säilyä kettutarhalla useita vuosia ilman kliinisiä oireita. Maantieteellisesti S.dublin-tartuntojen esiintyminen on rajoittunut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Vaasan lääniin.
Now showing items 1-2 of 2