Browsing by discipline "Gynekologia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2016)Ennenaikaisten perätilasynnytysten oikea hoitotapa on kiistelty aihe synnytyslääkäreiden keskuudessa. Satunnaistettuja tutkimuksia aiheesta on vaikea tehdä. Kohorttitutkimusten tulokset aiheesta ovat ristiriitaisia. Useissa tutkimuksissa perätilojen alatiesynnytyksiin on liittynyt suurentuneet riskit verrattuna sektioon. Kuitenkin sektioon liittyy suuremmat komplikaatioriskit äidille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa siitä, onko sektiosynnytysten ja alatiesynnytysten välillä eroja vastasyntyneiden voinnissa ennenaikaisissa perätilasynnytyksissä. Tutkimus on retrospektiivinen kohorttitutkimus, jonka aineisto koostuu vuosina 2006-2014 Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa hoidetuista ennenaikaisista perätilasynnytyksistä. Tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Tutkimuksessa vertailtiin lasten välitöntä vointia kuvaavia muuttujia sekä keskoskomplikaatioita eri synnytystaparyhmin välillä ja äidin synnytykseen liittyviä komplikaatioita ja sairaalahoidon kestoa. Tuloksena oli, että alatiesynnytys ei huomattavasti huononna vastasyntyneiden vointia, mutta sektio lisää äidin komplikaatioriskiä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1995)Tutkielmassa tarkastellaan emakoiden hedelmällisyyttä eri vuodenaikoina teurastamomateriaaliin perustuen. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään yleisesti emakoiden ja sikeiden hedelmällisyyshäiriöitä ja tarkemmin vuodenajan vaikutusta hedelmällisyyshäiriöihin. Tutkimusosan aineistona on 1708 emakon ja ensikon sukuelinpakettia, jotka kerättiin teurastamon emakkolinjasta vuoden ajan. Sukuelinpaketti sisälsi kohdunkaulan, kohdun, munanjohtimet ja munasarjat. Sukuelinpaketit tutkittiin makroskooppisesti. Munasarjalöydökset (keltarauhaset, follikkelit ja rakkulat) sekä poikkeavuudet (esim. kasvaimet) käsiteltiin tilastollisesti vuodenaikaisvaihtelujen selvittämiseksi. Toimimattomia (anestrus) munasarjoja löydettiin merkitsevästi enemmän kolmannella vuosineljänneksellä (heinä - syys, 29 %) ensimmäisellä (tammi - maalis 21 %) vuosineljänneksellä. Anestruksessa olleisiin munasarjoihin kuuluneet sukuelinpaketit painoivat merkitsevästi vähemmän kuin toiminnassa (diestrus, estrus ja tiine) olleiden sukuelinpaketit. Aineistossa huhti-kesäkuun sukuelinpaketit olivat keveimmät, mutta niissä toimimattomia munasarjoja oli kuitenkin vain 27 %. Kystia oli 6 %:ssa, parovariaalikystia 23 %:ssa ja keltarauhasia 56 %:ssa munasarjoista. Vuodenajalla ei ollut merkitystä kystien, parovariaalikystien tai keltarauhasten esiintymisessä.
-
(2015)Gynekologiset laskeumat ovat yleisiä ongelmia naisilla. Vaikka niitä pystytään nykyisin hoitamaan operatiivisesti, ne saattavat uusiutua eli residivoida. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri residiiviprosentti on Jorvin sairaalassa ja mitkä ovat tärkeimmät residivointiin vaikuttavat potilaan taustatekijät. Tavoitteena oli myös selvittää toimenpidetyypin, leikkaavan lääkärin kokemuksen ja anestesiamuodon vaikutusta residivointiin. Tutkimus tehtiin keräämällä kahden vuoden ajalta laskeumaleikkausaineisto leikkaustietojärjestelmä Operasta ja analysoimalla sitä. 192:n potilaan tutkimuksessa residiiviprosentiksi 3-5 vuoden seuranta-ajalla tuli 11 %. 22:n residiivipotilaan esitiedoista ei löytynyt yhtään merkittävää residiiville altistavaa tekijää. Residiivipotilailta oli poistettu kohtu useammin kuin muilta laskeumapotilailta, mutta tämän todettiin olevan tiastollisesti merkityksetön residiivin kannalta. Toimenpiteistä eturafian todettiin olevan useimmiten uusiva, mikä vastaa aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Leikkaavan lääkärin kokemuksella ei todettu olevan merkitystä residivointiin. Sen sijaan huomattiin, että paikallispuudutus – vastoin aiempaa käsitystä – johtaa harvemmin residivointiin kuin muu anestesiamuoto. Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää pohdittaessa paikallispuudutuksessa tehtävien leikkausten siirtämistä polikliinisiksi.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)Tämä syventävien opintojeni tutkimustyö sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään progesteronitestien (RIA ja pikaprogesteronitestit) käyttöä karjanomistajan ja eläinlääkärin apuna. Lisäksi tarkastellaan maidon progesteronipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä progesteronitestien kehitystä ja toimintaperiaatetta. Tutkimusosassa tutkittiin kahden Suomessa markkinoilla olevan maidon pikaprogesteronitestin (RPT ja CheckMate) luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Luotettavuutta arvioitaessa tukeuduttiin vastaavaan RIA-määritystulokseen. Tuloksista voitiin todeta, että Check Matea ja RPT:tä voidaan pitää luotettavina pikatesteinä osoittamaan selvästi matalat tai korkeat progesteronipitoisuudet (alle 13 tai yli 19 nmol/l). Erityisesti jälkimaidosta tehdyt testit osoit tautuivat luotettaviksi (karkeita virheitä ei esiintynyt). Alkumaitonäytteiden testituloksissa olevat karkeat virheet olivat sellaisia, joissa pikatesti näytti korkeaa progesteronipitoisuutta ja RIA-arvo oli matala. Tutkimukseni mukaan pikatestien raja-arvotuloksiin on suhtauduttava kriittisesti. Suurin osa testien raja-arvotuloksista osoittautui RIA:n mukaan selvästi alhaiseksi progesteronipitoisuudeksi (alle 8 nmol/l).
Now showing items 1-4 of 4