Browsing by discipline "Markkinointi"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen Nestlén Aino-jäätelöbrändin symbolista asiakasarvoa. Symbolisen asiakasarvon merkitys kilpailukeinona kasvaa jatkuvasti kuluttajien muuttuessa vaativammiksi. Jotta yritys osaisi luoda oikeanlaista symbolista asiakasarvoa, on tunnistettava, mitkä hyödyt parantavat brändin imagoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä symbolisia hyötyjä kuluttajat assosioivat Aino-brändiin, ja vaikuttavatko nämä hyödyt brändin imagoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko brändin käyttäjien ja ei-käyttäjien assosiaatiot toisistaan. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin yhdistämällä asiakasarvon ja brändi-imagon muodostumista kuvaavia malleja, joilla osoitettiin symbolisen asiakasarvon yhteys brändi-imagoon. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sata Aino-brändin tuntevaa naista. Osa kyselystä suoritettiin sosiaalisessa mediassa, ja osa osallistujista vastasi kyselyyn Pasilan juna-asemalla. Tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla ja kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittivät brändiin erityisesti suomalaisuuden symbolisen hyödyn, mutta brändiä pidettiin myös perinteisenä, luonnollisena ja aitona. Luonnollisuuden ja aitouden hyödyt vaikuttivat myös brändi-imagoon positiivisesti. Muilla tutkituilla symbolisilla hyödyillä ei todettu olevan vaikutusta imagoon. Brändin käyttäjät erosivat ei-käyttäjistä ainoastaan siten, että he liittivät aitouden symbolisen hyödyn brändiin voimakkaammin kuin ei-käyttäjät. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajat kokisivat Aino-brändin entistä houkuttavammaksi, jos sen luonnollisuutta ja aitoutta korostettaisiin enemmän. Aitouden korostaminen saattaisi myös lisätä asiakkaiden uskollisuutta.

Verkkokaupan suosio on kasvanut sen vaatiman teknologian kehittyessä ja yleistyessä. Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka ylivoimaisesti suurin osa päivittäistavaroista ostetaan yhä perinteisistä myymälöistä. Päivittäistavaraostokset on totuttu tekemään rutiininomaisesti ja näihin rutiineihin vaikuttaminen vaatii positiiviseksi koettuja ostokokemuksia. Koettu asiakasarvo muodostuu vuorovaikutuksesta yrityksen kanssa koettujen subjektiivisten hyötyjen ja kustannusten erotuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettuun asiakasarvoon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä päivittäistavaroiden verkkokaupassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aikaisempaan tutkimukseen asiakasarvon muodostumisesta sekä transaktiokustannusteorian osista. Kyselylomakkeen väittämät johdettiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeelle saatiin yhteensä 124:n vastaajan otos. Vastauksia analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla, faktorianalyysillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysillä käyttäen IBM SPSS ohjelmaa. Analyysin avulla muodostettiin käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat asiakkaiden kokemaan arvoon päivittäistavaroiden verkkokaupassa sekä, onko asiakkaiden demografisilla tekijöillä vaikutusta koettuihin asiakasarvon muodostumisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavaroiden verkko-ostamisessa arvostetaan erityisesti sen tuomia utilitaristisia hyötyjä. Faktorianalyysin avulla muodostettuja faktoreita olivat vaivattomuus, ostokokemus, kokemuksellisuus sekä informatiivisuus. Yksittäisistä tekijöistä korostuivat erityisesti verkko-ostamisen tuoma ajan sekä vaivan säästö, mutta myös esimerkiksi ostokokemuksen miellyttävyys. Koetuista transaktiokustannuksista päivittäistavaroiden verkkokaupassa ei kyetty tekemään yleisiä päätelmiä, joten muuttujia käsiteltiin yksittäisinä tekijöinä. Näistä korostuivat erityisesti keräily- ja toimitusmaksujen suuruudet. Tämän lisäksi muun muassa vaivalloisen palautusprosessin koettiin vaikuttavan negatiivisesti ostopäätökseen.

Asiakaskokemukset ovat viime vuosina nousseet monien eri toimialojen yrityksissä yhdeksi yritysten tärkeimmäksi prioriteetiksi ja digitaalisen muutoksen pääajuriksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavalla asiakaskokemuksiin pyritään erityisesti digitaalisten teknologioiden avulla vaikuttamaan suomalaisissa elintarvikepalvelualan yrityksissä. Pääkysymykseen liittyy vahvasti se, millaisena asiakaskokemusten merkitys ja rooli yrityksen menestyksen kannalta ylipäätään nähdään. Aihetta käsiteltiin erityisesti digitaalisen elintarvikekaupan näkökulmasta, koska digitalisaatio muuttaa nopealla tahdilla monien eri toimialojen toimintatapoja. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu yrityksen näkökulmasta kolmesta oleellista asiasta: asiakaskokemusten johtamisesta, jonka yhtenä osana on palvelumuotoilu, asiakaskokemusten muodostumisesta sekä asiakasarvon muodostumisesta. Digitalisaatio vaikuttaa omalta osaltaan kaikkiin näihin asioihin esimerkiksi uusien digitaalisesti toimivien palvelujen sekä digitaalisten vuorovaikutustapojen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa henkilöä kuudesta suomalaisesta elintarvikepalvelualan yrityksestä. Haastateltavat yritykset olivat elintarvikkeita tai valmiita ruokakasseja eri tavoin joko fyysisen ruokakaupan tai verkkokaupan kautta myyviä toimijoita. Tutkimustulosten perusteella asiakaskokemukset ovat yrityksen menestyksen kannalta erittäin isossa roolissa, sillä parhaan asiakaskokemuksen nähtiin määrittävän parhaiten menestyvän yrityksen. Asiakaskokemuksen johtamisessa tärkeiksi asioiksi nousivat asiakaspolkujen ja kosketuspisteiden suunnittelu sekä yrityksen työntekijöihin liittyvät asiat, kuten kommunikointi ja työviihtyvyys. Erityisesti pienet haastatellut yritykset kokivat digitalisaation tuomat mahdollisuudet erittäin isoiksi, koska digitalisaatio oli mahdollistanut niiden olemassaolon uusien palvelu- ja markkinakanavien kautta. Digitaalisia teknologioita hyödynnettiin asiakaskokemuksiin vaikuttamisessa monissa eri kosketuspisteissä, kuten ostosten tekemisessä, asiakaspalautteiden keräämisessä, asiakaskokemusten mittaamisessa sekä asiakasarvon luonnin tukemisessa sosiaalisen median avulla. Erityisesti tiedon ja vuorovaikutustapojen lisääminen asiakkaille olivat keinoja, joilla yritykset pyrkivät parantamaan asiakaskokemuksia. Digitalisaation nähtiin vaikuttavan asiakaskokemuksiin tulevaisuudessa vielä merkittävästi suuremmin kuin tällä hetkellä. Mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi keinoissa vaikuttaa asiakaskokemuksiin ennen ostoa ja oston jälkeen, yritysten vahvemmassa läsnäolossa asiakkaan elämässä sekä palvelun ja markkinoinnin personoinnissa.

Tutkielman kohdeilmiönä tarkasteltiin asiakassuhdejohtamista ja asiakassuhteen ulottuvuuksia palvelukontekstissa. Tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys asiakassuhteiden johtamisella on Valion kuluttajapalvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Valion kuluttajapalvelua tarkasteltiin asiakassuhdejohtamisen osaprosessina. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin asiakassuhtejohtamisen taustalla vaikuttaviin näkökulmiin ja määrittelyihin. Asiakassuhteiden johtamista kuvattiin erilaisten prosessimallien avulla yrityksen toimintojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin asiakassuhteen ulottuvuuksia, kuten palvelutarjoomaa, vuorovaikutusta, tyytyväisyyttä, luottamusta sekä uskollisuutta ja sitoutumista. Lopuksi tarkasteltiin arvoa käsitteenä ja arvon merkitystä palvelukontekstissa. Teoriaosan perusteella asiakassuhdejohtaminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka tavoitteena ovat tuottavat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Yritykseltä vaaditaan kykyä nähdä ja havaita asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä. Asiakkaan kokema arvo voi välittyä itse palvelusta, prosesseista, ihmisistä, vuorovaikutuksesta, kanavista ja niin edelleen. Myönteisten kokemusten lisääminen palveluprosessin aikana kasvattaa asiakkaan tyytyväisyyttä. Empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena oli Valion kuluttajapalvelu. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakkaiden kokemuksista kuluttajapalvelussa asioinnista. Tutkittavina kohteina olivat asiakasprosessi ja sen sujuvuus, palvelutarjooman sisältö, vuorovaikutus prosessin aikana, asiakkaan kokema tyytyväisyys sekä luottamus yritystä ja sen palvelua kohtaan. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat olleet yhteydessä Valion kuluttajapalveluun Internetin välityksellä vuoden 2010 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että Valion kuluttajapalvelu nähtiin kanavana, joka vahvistaa ja ylläpitää asiakkaiden suhdetta Valion kanssa. Ihmiset kuluttajapalvelussa nähdään merkittävinä myötävaikuttajina asiakkaiden tyytyväisyyteen ja pysyvyyteen samalla kun ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Kuluttajapalvelun käyttö koettiin helpoksi ja Internet kanavana tuntui joustavalta. Palvelulta odotettiin ensisijaisesti palautteen vastaanottamisen lisäksi ongelmanratkaisua ja tuotetietousneuvontaa. Asiantuntijuus, palvelun nopeus sekä asiakkaan kuunteleminen tulivat esille tärkeimpinä palvelutekijöinä. Haasteena Valion kuluttajapalvelulle nousi esiin asiakaspalvelijan kyky havaita ja ymmärtää asiakkaan kokemien uhrausten määrä sekä kyky vastata niihin oikealla palvelutarjoomalla eli hyötyjen muodostamalla kokonaisuudella. Asiakaspalvelijan toimintaa kuvasi asiallisuus, virallisuus, huomioon ottava tyyli sekä yleinen ystävällisyys. Tutkimustulosten mukaan Valion kuluttajapalvelulla on olemassa keskeiset arvoa tuottavat palvelutekijät, mutta niiden toimivuus strategisina yhdistelminä asettaa haasteita jokaiseen palvelukohtaamiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaan arvo-odotukset eivät aina olleet niitä, joita palvelukohtaamisessa oli realisoitunut. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mitä paremmin Valion kuluttajapalvelu huomioi myös asiakkaiden emotionaaliset tarpeet, sitä suurempi on sen tuottama arvo asiakkaalle ja sitä kautta koko yritykselle.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuluttajilla oleva mielikuva Pirkka-brändistä ja verrata saatua mielikuvaa Pirkka-brändin brändi-identiteettiin. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset eroavaisuudet ja yhtäläisyydet identiteetin ja mielikuvan välillä. Teoriaosassa käsiteltiin brändi-mielikuvaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat: brändi, brändi-identiteetti, brändin asemointi, brändikommunikaatio sekä brändin imago, maine ja mielikuva. Teoreettinen viitekehys muodostettiin näiden teorioiden pohjalta. Tutkimustavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus, johtuen sen sopivuudesta tutkittaessa brändiin liittyviä mielikuvia. Aineisto kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, joka toimitettiin sähköpostilinkkinä 4532 henkilölle, mistä lopullisia vastauksia saatiin 296 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella brändimielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia Pirkka-brändille määriteltyjen tekijöiden ja tuloksien suhteen. Pirkka-brändin mielikuva vastaa hyvin pitkälti Pirkka-brändin-identiteettiä. Tuloksista näkyi organisaation tuoma vaikutus kuluttajien mielikuvaan. Tällöin mielikuva tuotteiden valmistuksen vastuullisuudesta sekä korkeasta laadusta hieman laski. Analysoitaessa valittujen ryhmien vastauksien eron merkityksellisyyttä kaikkiin vastauksiin, joitain eroja löytyi. Markkinointikommunikaatiossa tulee panostaa vastuullisuuden ja laadukkuuden kommunikoimiseen kuluttajille sekä tarkastella löydettyjä eroavaisuuksia.

This study aims to find out if differentiation of the features of the 4P of the product milk can create value to customers in a particular customer segment. Creating value is in the core in every company´s actions. Customers buy products and services that create value to them and are willing to pay from the value they get. The more the product creates value, the more the customers are willing to pay. This study focused on the customer segment of young women with academic background who live in the capital region. Milk is a bulk product consumed widely in Finland. The product also has significant role in the nutritional history of the country and has a big role in Finnish nutritional recommendations. However the consumption of milk has decreased over the years. The theoretical background of this study is based on the following theories: marketing strategy and the 4P, customer value and differentiation. These theories formed the theoretical framework which gave the focus to the empirical experiment. The approach of the study was qualitative because qualitative research aims to understand the phenomenon it studies and the approach is more suitable for analysing verbal data. Qualitative research wants to get a deeper understanding and it gives room for individual´s thoughts and experience. The study was executed and a group interview using theme interview methods. For the study chosen features of the 4P of the product milk were differentiated and group interview focused on them. The differentiated features were the following. For product organic milk and milk with added protein, for price milk with a lower price, for place online shopping and for promotion advertising milk on social media. The findings of this study were that in some cases differentiation of the features if the 4P of the product milk can create value for customers but in most cases it does not. The focus group felt that the most valuable differentiated feature of the 4P was organically produced milk and other factors that supported the well-being of the production animals and the environment. If a company selling or producing milk tries to create value to its customers through differentiation of the features of the 4P, it needs to consider carefully which features to focus on.

Luottamus on pidentyvän elintarvikeketjun ja globalisaation vuoksi yhä tärkeämpi tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä. Kuluttajakäyttäytymisen mallissa luottamus sisältyy kuluttajan ominaisuuksien kanssa ”mustaan laatikkoon”, jonka toimintaa ja mekanismeja ei täysin tunneta. Kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat demografisten muuttujien lisäksi muun muassa elämäntyyli ja minäkuva. Luottamus littyy malliin psykologisena ominaisuutena, uskomuksina ja asenteina. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kuluttajan luottamukseen elintarvikkeisiin ja ruokaan sekä elintarvikeketjun toimijoihin vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tarkasteltaviksi henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi valittiin ruuan ostopäätöksiin vaikuttava ruokaan liittyvä elämäntyyli ja minäkuvaan liittyvä elämänasenne. Luottamusta mitattiin de Jongen ym. (2007) instrumentilla, ruokaan liittyvää elämäntyyliä Grunertin (1993) työhön perustuvasta Food Related Lifestyle (FRL) -instrumentista (Scholderer ym. 2004) tutkimusta varten sovelletulla typistetyllä mittarilla ja elämänasennetta Anthonyn (2003) TEAM-mittarilla. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisena kyselynä. Näytteen 233 vastaajasta, joista valtaosa oli suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan neljä ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään erilaista ryhmää, jotka myös poikkesivat elintarvikkeisiin ja elintarvikeketjun toimijoihin kohdistuvan luottamuksen osalta tosistaan. Tutkimuksessa löytyi aiempien tutkimusten tapaan merkkejä siitä, että optimismilla ja pessimismillä on vaikutusta luottamukseen. Löydettiin myös selkeä uusi yhteys luomun ja luonnollisuuden arvostamisen, kasvisruokavalion noudattamisen, matalan optimismin, korkean pessimismin ja yleisesti alhaisen luottamuksen väliltä. Elämänasenteen osalta tutkimuksessa ei löydetty merkittäviä yhteyksiä, mikä johtunee osaltaan TEAM-mittarin teknisen toteutuksen ongelmista. Signaaleja näiden yhteyksien olemassaolosta kuitenkin saatiin, minkä vuoksi elämäntyylin, luottamuksen ja myös elämänasenteen välistä dynamiikkaa olisi hyvä tarkastella tulevissa tutkimuksissa vielä lähemmin.

Tämä tutkimus selvittää Googlen roolia maatalousyrittäjän ostopäätösprosessissa. Lisäksi tutkimus keskittyy siihen, miten maatalousyrittäjä suhtautuu Googlen esittämään hakusanamainontaan. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu aikaisempaan tutkimukseen organisaatiomarkkinoista, hakukonemarkkinoinnista ja maatalousyrittäjän ostokäyttäytymismallista. Teorian tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitä aikaisempi tutkimus kertoo tutkimusongelmaan liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tutkimuksessa Google nähdään hakukoneena. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää maatalousyrittäjää vuonna 2018. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja havainnointia. Aineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysin keinoin. Ostopäätösprosessia tutkittiin teorialähtöisesti. Tässä vaiheessa hyödynnettiin Websterin ja Windin (1972) luomaa kuvausta ostopäätösprosessin kulusta. Hakusanamainontaan liittyvät asiat analysoitiin aineistolähtöisesti. Analyysiä tuettiin muilla lähteillä ja aineistosta nostetuilla suorilla lainauksilla. Tarpeita nähtiin syntyvän Googlen välityksellä heikosti, mutta se koettiin mahdolliseksi. Tarpeita syntyi erityisesti hakusanamainonnan kautta. Eri ratkaisujen laatiminen Googlen avulla liitettiin taustainformaation saamiseen ja kansainvälistymiseen. Googlella nähtiin olevan eniten hyötyä tilanteissa, joissa ei ole kiire. Googlen käytön koettiin vaativan omaa ymmärrystä haetusta asiasta. Vaihtoehtojen haussa korostui tunnettavuus. Tämä aiheutti ankkuroitumisen tuttuun vaihtoehtoon. Vaihtoehtojen haku keskittyi usein nimen, sijainnin ja internetosoitteen löytymiseen. Kuvahaun merkitys korostui vaihtoehtojen nimien selvittämisessä. Vaihtoehtojen arviointi Googlessa perustui aineellisiin ja aineettomiin ominaisuuksiin. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti hintaan, sijaintiin, luotettavuuteen ja tunnettavuuteen. Uuden toimittajan valinta Googlen välityksellä nähtiin mahdollisena, mutta vaikeana. Maatalousyrittäjät pyrkivät käyttäytymismalliin, missä Googlen mainoksia ei hyödynnetä osana hakua. Googlen hakusanamainontaan suhtauduttiin negatiivisesti maatalousyrittäjien keskuudessa. Maatalousyrittäjät käyttivät kuitenkin paljon Googlen hakusanamainonnan hakutuloksia. Googlen hakusanamainonnan koettiin aiheuttavan pettymyksiä useammin kuin luonnollisten hakutulosten. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tällä hetkellä Googlella hakukoneena on merkittävä rooli maatalousyrittäjän ostopäätösprosessissa. Maatalousyrittäjän suhtautuminen Googlen hakusanamainontaan on kielteistä, mutta he hyödyntävät sitä merkittävissä määrin.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hakukoneoptimointia digitaalisen markkinoinnin keinona. Lisäksi tutkitaan, kuinka hakukoneoptimoinnin toimenpiteet vaikuttavat yrityksen Juuri Tapahtumat -verkkosivuston kävijäliikenteen määrään ja sen laatuun Google Analyticsin mittarein mitattuna. Lisäksi tutkitaan verkkosivuston kautta tulleiden tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyttä Googlen orgaanisissa hakutuloksissa ennen hakukoneoptimoinnin toimenpiteitä sekä niiden jälkeen tietyillä vertailuajanjaksoilla. Hakukoneoptimointi on tärkeä osa digitaalisen markkinoinnin kenttää. Hakukoneoptimoinnilla pyritään vaikuttamaan orgaaniseen eli maksamattomaan näkyvyyteen hakukoneiden hakutuloksissa. Kuluttajat luottavat orgaaniseen näkyvyyteen hakukoneissa maksettua näkyvyyttä enemmän ja hakukoneoptimointi on erityisesti kustannustehokas digitaalisen markkinoinnin osa-alue. Strategiaan perustuva ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneen hakukoneoptimoinnin kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa. Nämä kolme tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa ovat sisältöstrategia, linkkien rakentamisen strategia sekä sosiaalisen jakamisen strategia. Strategioita tarkastellaan verraten niiden erilaisia tutkimuksia siihen, miten niitä on kirjallisuuslähteiden mukaan kannattavinta toteuttaa. Tutkimuksen tutkimusosio toteutetaan noudattaen kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa hyödyntämällä käytäntöön Juuri Tapahtumien verkkosivuilla. Tutkimustuloksista ilmenee, että kirjallisuuslähteiden perusteella valituilla hakukoneoptimoinnin toimenpiteillä ja strategioilla on positiivista vaikutusta verkkosivuston kävijäliikenteeseen ja sen tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyteen Googlen orgaanisissa hakutuloksissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että hakukoneoptimoinnin tärkeimpien strategioiden perusteella tehty hakukoneoptimointi tuottaa tulosta. Näitä tärkeimpiä strategioita voidaan pitää hyvänä perustana onnistuneelle hakukoneoptimoinnin suunnittelulle ja toimenpiteiden tekemiselle. Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin toimeksiantona Juuri Yhtiöt Oy:lle ja sen cateringyksikölle Juuri Tapahtumille.

Ready meal market is a mature business sector in Finland where competitive advantage is hard to achieve. When trying to get a foothold of the ready meal category, is it worthwhile to make a packaging redesign? Consumers buying behavior is considered to be rational and utility driven, but the interpretation has been challenged. The thesis uses eye tracking methodologies in studying consumer behavior. With eye tracking, it is possible to quantify consumer’s implicit visual search behavior into measurable and analyzable form, without the interference of conscious interpretation of perceived stimulus. Thus eye tracking data can assist companies in understanding their customer’s behavior and in creating effective and relevant packaging and marketing decisions. This thesis will provide insight on consumer behavior, eye tracking, and packaging and seizes the conducted research data; is it adequate to proceed with brand owners old design or should they consider moving to a new and unconventional, market-disrupting package design?