Browsing by discipline "Skogsekologi (miljöförändring)"

Lyijyn ympäristövaikutuksia on tutkittu monella eri taholla viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana. Ympäristön kannalta merkittävien lyijykuormitusten on havaittu olevan peräisin lähestulkoon aina antropologisista lähteistä, ja lyijyn käyttöä on viime vuosikymmeninä pyritty vähentämään sen ekosysteemille haitallisten ominaisuuksiensa vuoksi. Ennen lyijyä käytettiin yleisesti muun muassa polttoaineiden lisäaineena ja maaleissa, minkä vuoksi lyijyllä saastuneita maa-alueita on runsain mitoin ihmisasutusten ja kulkuväylien läheisyydessä. Myös erinäisiltä teollisuudenaloilta on todettu pääsevän merkittäviä lyijy- ja raskasmetallilaskeumia ympäristöön. Erityisen suurelle lyijykuormitukselle altistuneita alueita ovat nykyisin lyijysulattojen ympäristöt ja ampumaradat, missä lyijystä on ilmeistä haittaa alueiden lajistolle ja jopa maankäytölle. Tutkimuksen yleinen tavoite oli pyrkiä löytämään yhteys ympäristön lyijykuormituksen voimakkuuden ja kasvillisuuden osien lyijypitoisuuden kasvun suhteen Espoon Lahnuksen ampumaradalla esiintyvissä Betula pendula ja Picea abies -puissa ja kenttäkerroksen lajeissa Vaccinium myrtillus ja Calamagrostis arundinacea. Tutkimus perustuu aiempaan kirjallisuuteen ja tämän tutkimuksen mittaustuloksiin. Tutkimusdataa varten kerättiin näytteitä kasvillisuudesta ja maaperästä systemaattisesti 21 näytteenottopisteeltä ampumasektorin sisällä kulkevalta linjalta, sekä yhdeltä näytteenottopisteeltä ampumaradan ulkopuolelta alueen yleisen laskeuman aiheuttaman taustapitoisuuden selvittämiseksi. Näytteiden alkuainepitoisuuksien mittaamiseen käytettiin bariumkloridi- ja typpihappouuttoa ja ICP-OES –laitteistoa. Data käsiteltiin tilastollisesti lyijyn ja muiden raskasmetallien sekä ravinnetalouteen liittyvien alkuaineiden vaihettumistrendien toteamiseksi koelinjan eri osissa. Kasvillisuuden eri osien asteittaista ampumaratatoiminnan kuormituksesta johtuvaa lyijypitoisuuden nousua havaittiin kaikilla tutkituilla lajeilla. Kuitenkin kenttäkerroksen lajien lyijypitoisuudet näyttivät korreloivan erityisen voimakkaasti lyijykuormituksen määrään. Tutkituista lajeista Vaccinium myrtillus näyttäisi aktiivisesti ottavan lyijyä maaperästä, mutta tällä tutkimuksella ei pystytty aukottomasti toteamaan ensisijaista kontaminaatiomekanismia. Ampumaharrastajien lyijyn käyttö perustuu patruunavalmistajien materiaalivalintoihin, sekä nykyisiin kilpailukäytäntöihin skeet- ja trap -lajeissa. Vaikka lyijy ei aiheuta välitöntä riskiä alueen väestölle, lyijyn käytön korvaamista vaihtoehtoisilla ammusmateriaaleilla tulisi kuitenkin harkita lyijystä aiheutuvien ympäristöhaittojen vuoksi.