Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Socialpsykologi"

Sort by: Order: Results:

  • Salleh-Hoddin, Amiirah (2017)
    Research on the ethnic Malay minority in Singapore has attempted to examine the issue of the community’s academic underachievement over the years tend to only look at it through the lens of historical and socio-political factors. This exploratory study is thus to contribute to the limited literature on Malays in Singapore from a socio-psychological perspective, especially in relation to Malay ethnic identification, perceptions of prejudice, and academic underachievement. Results of the study show that beliefs about ethnic injustice, but not academic performance, had more of an effect on psychological disengagement among ethnic Malay-Muslim students in Singapore. Higher ethnic identification predicted greater psychological disengagement, particularly discounting processes, as well as accounted for lower academic self-concept in general and also in the two subscales of academic confidence and academic effort. Rather than used as a justification to continue the harmful narrative of ‘cultural deficit’ and ‘minority mindset’, it is hoped that knowing the relationship between ethnic identification and academic self-concept and psychological disengagement processes in the academic domain would help inform future research in finding new targeted ways to counter these behaviours and increase achievement.
  • Dakash, Susanna (2017)
    Recent years have witnessed a polarisation of public discussions on migration and refugee policies in Europe, and the position of immigrants and multiple ethnicities in European nation-states. While most research conducted on the issue takes a majority perspective, this thesis aims to examine the minority voice in public debates. The objective of this thesis is to gain an understanding on how three politicians in Finland with an immigrant background – Abdirahim Hussein, Nasima Razmyar and Ozan Yanar – account for minority and majority relations and immigrant belonging and participation in their blog posts, and what identity positions they construct for themselves, for other immigrants and for majority members. The theoretical framework for this thesis draws from social constructionism and three branches of discursive research: discursive psychology, positioning theory and rhetorical psychology. The data, collected from online blog posts between April 2014 and December 2016, consists of 68 blog posts. The blogs selected deal with immigration and intergroup relations. A thorough analysis revealed five different interpretative repertoires that the poli-ticians use to account for minority-majority relations: the hierarchy, the humanistic, the antagonistic, the collectivistic and the individualistic repertoires. The identity positions the repertoires offered for the politicians were, respectively, those of the success story, the mo-ral human being, the good citizen and the contributor. The positions constructed for other immigrants were those of second-class citizens, the ordinary people, the victims and the diverse community members. The individualistic repertoire casts both groups in the posi-tion of independent choice-makers. Moreover, the analysis pointed out the positions that were constructed for the majority public (the positions of dominant group, the ordinary people, the victims of false politics, the diverse community) and for political opponents (the position of dissidents). The closer examination of these repertoires and the subject positions they made available suggested that they functioned to legitimise immigrant belonging and participation by evoking universal human principles of morality and collectivity, by constructing a more inclusive Finnishness, and by undermining the credibility of those critical of immigration. Moreover, the analysis indicates that politicians of immigrant background have to manage at least three interdependent group relations – the relationship with their own and other ethnic minority groups, with the public consisting mainly of majority members, and with the mainstream or extreme political opponents. The most central references for this thesis were, among others, Verkuyten’s (2005) Ethnic Identity, Billig’s (1995) Banal Nationalism, Billig’s (1987) Arguing and Thinking, Potter and Wetherell’s (1987) Discourse and Social Psychology, Suoninen’s (1992) Perheen kuvakulmat, and Varjonen’s (2013) Osallistuja vai ulkopuolinen?.
  • Petersen, Shandi (2012)
    The objective of this study was to examine whether representations of nonhuman animals could affect prejudice toward immigrants. Previous research has indicated that belief in a large divide between humans and other animals may underlie dehumanization and prejudice, whereas a belief in the continuity between humans and nonhuman animals can decrease dehumanization and prejudice. Based on Costello and Hodson’s (2010) study, an experimental framework was designed with two conditions, the animals are like humans (experimental) condition and the geology (control) condition. Specifically, the effect of the animals are like humans editorial on prejudice toward immigrants was examined, as well as the potentially mediating roles of humanization (traits and emotions), empathy, and recategorization. Values were also analyzed, to determine if and how one’s moral universe relates to these variables. Further, the social representations held about the groups Finn, Immigrant, Animal, and Human were examined, both quantitatively and qualitatively. The participants were Finnish students from Laurea Polytechnic and the University of Helsinki (N = 195), all of whom self-selected to take part in an online survey. After being randomly divided into the experimental (n = 99) and control (n = 96) groups and reading the applicable editorial, participants answered questionnaires measuring prejudice, dehumanization (traits and emotions), empathy, recategorization, animal-human similarity, and values. They also completed a word association task. The results of the intervention were mixed. The editorial did not have a direct effect on prejudice, or on most of the potential mediators. Only humanization emotions was significantly affected. Beyond the experimental manipulation, humanization (traits and emotions), empathy, and recategorization, as well as gender, school, and program of study all affected prejudice, accounting for 33.3% of its variance. Values relating to moral universe (universalism concern, nature, and tolerance; power resources and dominance) were significantly correlated with prejudice, humanization (traits and emotions), empathy, and recategorization. The trait and emotion scales were also examined for their content, and all traits and half of the emotions were significantly attributed to either Finns or immigrants, corresponding to stereotypic social representations of each group. Finally, word associations for Finn, Immigrant, Animal, and Human were examined in total and by experimental group, both qualitatively and quantitatively. Cohesive hegemonic social representations were most commonly expressed for the Finn, Animal, and Human groups, whereas Immigrant was more variable, comprising multiple polemic representations. Parallels between the Immigrant and Animal groups were discussed, and the valences given to all groups were analyzed and found to differ significantly across groups. Additionally, a significant effect of the experimental condition on the Immigrant group was found. The mixed results are discussed in light of methodological concerns and cultural implications. Overall, results indicate that representations of nonhuman animals may affect prejudice toward immigrants, and that targeting these representations could be a promising prejudice reduction method. Further research accounting for the issues raised by this study should be conducted.
  • Vainio, Suvi (2016)
    The objective of the study is to analyse and compare colour-emotion associations on adults cross-culturally. Previous research has identified the need for studies that explore new colour-emotion associations, compare these findings cross-culturally and are based on large samples. Some previous colour-emotion associations have been identified. However, few studies have investigated gender differences and positive associations for national flag colours. Based on these facts four research problems are: 1) What kind of associations can be found between emotions and colours among the Finnish, the Chinese, the Norwegian and the Greek adults? 2) what are the strongest colour-emotion associations among these nations? 3) what are the main differences in the strongest colour-emotion associations between Finland and the other three nations? and 3) what is the relationship between colours in the country flag with associations related to these colours? The data (n=689) is based on an international study led by the University of Lausanne in Switzerland. The Geneva Emotion Wheel (GEW) method was used as a self-report assessment of emotions. Participants were asked to associate 12 colour names with any of the 20 emotions (displayed on the GEW) and rate their intensity in their native language. The data was collected in Finland (n=136), China (n=154), Greece (n=262) and Norway (n=137). Finland and Norway were chosen as these individual Nordic cultures are assumed to be similar contrast to group oriented China. Greece was added to the study as the colours of the country flag are similar in Finland and Greece (blue and white) in contrast to China and Norway that both have red. A series of Kruskal-Wallis and Mann-Whitney U analyses suggested that there are several strong colour-emotion associations that vary between the cultures. There were fewer differences between the Finnish and the Norwegian associations than between the Greek and the Chinese associations indicating that the colour-emotions are learned and based on a variety of cultural factors rather than colour preferences, gender or biology. Only few gender differences were present. Internal consistency was very coherant in each country, indicating that group orientation vs. individualism does not affect to colour-emotion associations that significantly. Some universal patterns (e.g red-anger), were also present in this study. Positive and negative colours were identified. A positive relationship between the colours in the country flag and associations related to these colours could not be confirmed fully. There were more positive associations related with blue and white in Greece and Finland than in China but associations with red were not more positive in Norway than in Finland or Greece. These findings and limitations of the study are discussed and recommendations for further research are provided.
  • Nurmi-Kettunen, Johanna (2014)
    Background: Lack of physical activity brings about numerous unfavourable long term health outcomes and is therefore a major public health concern. There is consistent evidence that physical activity is predicted better with autonomous than controlled forms of motivation. Meta-analyses have also shown that self-regulatory techniques, such as planning or self-monitoring, are related to increased behavioural execution. Objectives: A model integrating Self-Determination Theory and Control Theory was tested to examine the influence of autonomous motivation and self-regulatory techniques, including their interactions, on adolescents’ physical activity. The relationship between the autonomy of motivation and action planning, coping planning and self-monitoring was compared to the leisure time physical activity. Methods: Finnish adolescents (N =411, mean age 17.8 years) from ten upper secondary schools responded to an electronic survey during school hours. A follow-up measurement was conducted 3-5 weeks later. Motivation and planning were examined at the baseline. Self-monitoring and physical activity were measured in both baseline and follow up. Results: Autonomous motivation is more strongly associated to physical activity than controlled motivation. From the specific forms of motivation, external regulation did not have a relationship with neither physical activity nor self-regulation techniques. High self-regulation technique use has a stronger positive correlation to physical activity than low use. Action planning, coping planning and self-monitoring were found to partially mediate the relationship of autonomous motivation and physical activity. Conclusions: Research on the determinants of adolescents’ physical activity increases understanding on this topic that has not been sufficiently studied and guides the way to effective intervention planning. Self-determination theory and control theory function as complementary frameworks. The support of both autonomous motivation and the use of self-regulation techniques can be recommended while targeting adolescent’s physical activity.
  • Annala, Mikko (2015)
    Historia viittaa vahvasti siihen, että ihmislaji on sisäsyntyisesti aggressiivinen. Ymmärtämällä mielen perustaipumuksia ja -mekanismeja aggressiivisuutta voidaan vähentää. Osa ihmisen aggressiivisuudesta selittyy persoonallisuuden piirteillä. Tässä tutkimuksessa selvitetään häpeäherkkyyden, narsistisen persoonallisuuden sekä syynulkoistamistaipumuksen yhteyksiä eri aggressiivisuuslajeihin. Häpeä on kivulias, minään kokonaisvaltaisesti suuntautuva emootio, jonka ajatellaan tavallisimmin johtavan sosiaalisista tilanteista vetäytymiseen. Uudemman näytön mukaan häpeää useammin kokevat ihmiset eli häpeäherkät ovat kuitenkin myös muita taipuvaisempia käyttäytymään aggressiivisesti. Myös narsistiseen persoonallisuuteen on yhdistetty käyttäytymistaipumuksia, jotka ovat toisiinsa verrattuna lähes vastakkaisia: narsismin on havaittu olevan yhteyksissä sekä seurallisuuteen ja optimismiin mutta myös aggressiivisuuteen ja neuroottisuuteen. Sama persoonallisuuden piirre voi motivoida sekä adaptiivista että epäadaptiivista käyttäytymistä. Häpeäherkkyys ja narsismi todennäköisesti ennustavat aggressiivisuutta vain yhteisvaikuttaessaan muiden persoonallisuustekijöiden kanssa. Tässä tutkimuksessa keskitytään tekijöistä yhteen, syynulkoistamistaipumukseen. Kognitiivinen syyn ulkoistaminen voi olla häpeäherkkien automatisoitunut tapa suojella minää kanavoimalla intensiivinen häpeän tunne muualle. Kliinisessä tutkimuksessa on esitetty, että syyn ulkoistaminen saattaa kytkeytyä myös narsismin patologisiin puoliin. Tässä tutkielmassa oletetaan, että syynulkoistamistaipumus välittää osittain sekä häpeäherkkyyden että narsismin yhteyksiä verbaaliseen aggressiivisuuteen sekä aggressiivisiin aikomuksiin. Tutkimuksessa käytettiin 391 korkeakouluopiskelijan otosta ja data kerättiin kyselylomakkeilla. Analysointiin käytettiin bootstrap-mediaatioanalyysia, regressioanalyysia, eksploratiivista faktorianalyysia sekä osio- ja moniosiovastaavuusanalyysia. Tulokset osoittavat, että syynulkoistamistaipumus välittää häpeäherkkyyden yhteyttä verbaaliseen aggressiivisuuteen sekä riitaisiin ja pahantahtoisiin aikomuksiin. Tutkimuksessa saatiin myös tilastollisesti merkitsevää mutta vahvuudeltaan viitteellistä näyttöä siitä, että syynulkoistamistaipumus välittää myös narsismin ja verbaalisen aggressiivisuuden sekä pahantahtoisten aikomusten yhteyttä. Vastaavankaltaista näyttöä on häpeäherkkyyden ja verbaalisen aggressiivisuuden osalta, mutta narsismimallin mukaisia tuloksia ei ole esitetty aiemmin. Kognitiivinen syynulkoistamistaipumus näyttää olevan yksi tekijä, joka saa sekä häpeäherkät että narsistiset ihmiset käyttäytymään aggressiivisesti. Tulevan tutkimuksen tulee etsiä lisää aggressiivisuusyhteyttä välittäviä persoonallisuuden ominaisuuksia ja tilannetekijöitä, kiinnittää erityishuomiota narsismi- ja aggressiivisuusmittausten validiteettitarkasteluihin, erotella epäadaptiivinen narsismi luotettavasti sen muista puolista sekä tuottaa lisää kokeellista ja pitkittäisnäyttöä. Tutkielman: keskeisimmät lähteet: Anderson & Bushman, 2002; Tangney & Dearing, 2002; Pincus & Lukowitsky, 2010; Stuewig, Tangney, Heigel, Harty & McCloskey, 2010.
  • Orengo, Carita (2014)
    Children have participated in wars throughout history. Even today there are hundreds of thousands of child soldiers around the world despite international prohibitions. Whereas research of former child soldiers in their home countries indicates that participating in war negatively affects their social, emotional, psychological, and physical well-being, little is known about the challenges they face when forcibly migrating to the West. This vulnerable group has not only experienced the major transition from a military to a civilian environment but also that of entering a new culture. Due to the dearth of research on their lives in a new culture, it is necessary to learn more about this particular group in order to provide assistance which coincides better with their specific needs. The aim of this social psychological study was to learn how five former child soldiers from Angola, the Democratic Republic of Congo, South Sudan, Somalia, and El Salvador, respectively, described their experiences of having been child soldiers and having lived in Finland or Sweden. Open ended interviews were conducted to gather these descriptions. Both their subjective and shared experiences were examined using Giorgi’s descriptive phenomenological method, which emphasizes the significance of human experiences and allows the researcher to remain open to the participants’ descriptions without imposing formal theories on them. The findings of this study suggest a temporal and thematic structure of the phenomenon of child soldiery, which includes their experiences of refuge in Finland/Sweden. The results also support previous research of former child soldiers and cross-cultural psychological research of refugees and immigrants in acculturation. Overall, the experience of child soldiery meant forced or voluntary separation from family, multiple losses, lack of control and other hardships. It also had a strong emotional aspect, both negative and positive. While all faced various struggles in the aftermath of war, some continued to behave according to the practices they had learned in the armed group while others behaved pro-socially, both when reintegrating to civil society and adapting to a new culture. For most participants the encounter with a new culture largely amplified the traumas they had experienced as child soldiers.
  • Kuusisto, Amiika (2015)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan äitien päihdetaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun ja laadun muutokseen. Lisäksi kartoitetaan sosiaalisen tuen lähteiden ja määrän eroavuuksia äitien välillä. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä muun muassa siksi, että yhteiskunnan taloudellisen taantuman myötä sosiaaliset ongelmat ja köyhyys koettelevat yhä useampia lapsiperheitä myös Suomessa. On kriittisen tärkeää saada ajantasaista tutkimustietoa sosiaalisen tuen puutteen ja päihteidenkäytön vaikutuksista lapsen varhaisvaiheeseen, jotta tukirakenteita ja ennaltaehkäisevää työtä voidaan kehittää vaikeimmissa oloissa elävien pikkulasten ja heidän vanhempiensa auttamiseksi. Valtion budjetissa tulisi myös taata raskaana olevien päihdeäitien palvelut syntyvien lasten terveysriskien minimoimiseksi. Tutkimuksen aineisto perustuu Beltin ja työtovereiden (Belt ym., 2009; 2012) interventiotutkimukseen. Siinä päihdetaustaisille äideille tarjottiin mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen psykoterapiaan (n = 26) tai saada yksilöllisesti suunnattua psykososiaalista tukea (n = 25). Kontrolliryhmä (n = 50) muodostettiin ei-päihdetaustaisista äideistä. Interventiotutkimuksessa sosiaalista tukea (Harter, 1985; Parkes, 1986) tarkasteltiin äitien odotusaikana toteutetulla lomaketutkimuksella, yksilön raportoiman koetun tuen kannalta. Vuorovaikutusta äidin ja lapsen välillä mitattiin Biringenin (2000; 2014) emotionaalisen saatavillaolon menetelmällä (Emotional Availability Scales, EAS) kahtena ajankohtana, vauvan ikävaiheissa 4 kk ja 12 kk. Päihteidenkäytön osalta tutkimuksessa tarkasteltiin sekä huumeiden että alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistuneet äidit (n = 101) raportoivat laittomien huumeiden käyttöään kahdeksasta eri huumeesta. Alkoholinkäytöstään äidit vastasivat seitsemään osioon standardoidusta AUDIT–kyselystä (Alcohol Use Disorders Identification Test, Saunders ym., 1993). Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään äitien päihteidenkäyttötaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun. Lisäksi tarkastellaan sosiaalisen tuen määrää ja laatua eri osallistujaryhmien keskuudessa sekä vuorovaikutuksen laadun muutosta kahden mittauskerran välillä. Tulosten perusteella äitien päihdetaustalla on yhteys sosiaaliseen tukeen. Päihdetaustaiset äidit raportoivat kontrolliryhmää vähemmän sosiaalista tukea kunkin tuen lähteen (perhe, ystävät, tärkeät ihmiset) osalta erikseen sekä kokonaisuutena. Äidin päihdetausta ennustaa vähäisempää raskausaikaista sosiaalista tukea. Tulosten perusteella äitien päihdetausta vaikuttaa myös vuorovaikutuksen laatuun vauvan kanssa. Tämä näkyy äidin alempina vuorovaikutuspistemäärinä emotionaalisen saatavillaolon skaaloilla (EAS). Muutos päihdetaustaisten äitien osalta kahden mittauksen välillä oli kuitenkin positiivinen ja lapsen kannalta suotuisa: äitien vuorovaikutuksen EAS-kokonaispisteet olivat korkeammat jälkimmäisellä mittauskerralla. Myönteinen muutos voi liittyä intervention vaikutukseen. Saadut tulokset tukevat aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyä johtopäätöstä siitä, että riskitekijät kuormittavat varhaista vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita. Tulokset viittaavat myös siihen, että interventioilla voi olla myönteinen vaikutus lapsen ja äidin vuorovaikutussuhteeseen.
  • Salonen, Tuisku-Tuuli (2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa olen selvittänyt ammattikuljettajien sosiaalisia representaatioita robottiautoista, ja sosiaalisten representaatioiden elementtien yhteyttä ammattikuljettajien halukkuuteen käyttää automaattiseen ajoon pystyvää ajoneuvoa työssään. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka mahdollistaa ammattikuljettajien keskenään jakamien mielikuvien ja arkikäsitysten tarkastelun. Teoriaa on käytetty erilaisten teknologioiden tutkimuksessa, mutta juuri robottiautoja tai ammattikuljettajia ei teorian piirissä ole tiettävästi aiemmin tarkasteltu. Tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ulottuvuuksia ammattikuljettajien tuottamat assosiaatiot robottiautoista muodostavat, miten ulottuvuudet ovat yhteydessä ammattikuljettajien halukkuuteen käyttää automaattista autoa työssään ja miten ajatus robottiautosta ankkuroituu ja objektivoituu olemassa oleviin konsepteihin, toisin sanoen miten ammattikuljettajat tekevät robottiautosta itselleen tuttua ja ymmärrettävää. Menetelmissä yhdistyi laadullinen ja määrällinen analyysi. Aineisto kerättiin pyytämällä vastaajilta mielikuvia eli assosiaatioita robottiautoista. Enemmistö 1039 vastaajasta oli kuorma-auton ja linja-auton kuljettajia. Assosiaatioita tuli yhteensä 3618 kappaletta. Assosiaatiot luokiteltiin sisällönanalyysillä 23 luokkaan, jonka jälkeen luokkia tarkasteltiin käyttäytymishalukkuutta mittaavan muuttujan kanssa monimuuttujamenetelmin korrespondenssianalyysissa erilaisten ulottuvuuksien löytämiseksi. Assosiaatioluokat voitiin jakaa kahdeksaan pääteemaan, jotka kuvaavat assosiaatioiden aiheita: tekniikan toimivuuteen, turvallisuusuhkaan, moraali- ja vastuukysymyksiin, yhteiskunnalliseen näkökulmaan, koneen ja ihmisen vertaamiseen, kuvailuihin, asenteellisiin ilmaisuihin ja tunneilmaisuihin, liikenneympäristön vaikutusten arvioimiseen ja ajalliseen ulottuvuuteen. Robottiauto rinnastui muun muassa tietokoneeseen ja koneisiin teknisin metaforin ja ihmiseen antropomorfisin vertailuin. Robottiauto koettiin myös paradoksaalisena ja häiritsevänä, joka näkyi mainintoina kuljettajattomasta autosta. Assosiaatioiden luokat yhdessä automaattisen auton käyttöhalukkuuden kanssa esittivät robottiauton a) myönteisenä kehityksenä, johon liittyi halu käyttää automaattista autoa ammattikuljettajan työssä, b) keskeneräisenä teknologiana, jonka puitteissa vastaajat eivät ottaneet vahvasti kantaa automaattisen auton käytön puolesta tai sen käyttöä vastaan, ja c) tarpeettomana ja vaarallisena, poliittisesti motivoituneena hankkeena, johon liittyi voimakas vastustus myös automaattisen auton käyttöä kohtaan. Tulokset osoittavat sosiaalisten representaatioiden olevan yhteydessä halukkuuteen käyttää automaattista autoa ammattikuljettajan työssä, ja valaisevat, minkälaiset ajatukset yhtäältä ovat ammattikuljettajien vastustuksen ja toisaalta automaation hyväksymisen taustalla. Erityisesti robottiautojen uskominen vaarallisiksi ja epäluottamus automaation tarkoitusperiä kohtaan liittyivät automaattisen auton käytön vastustamiseen. Ammattikuljettajien osallistaminen automaattisten järjestelmien käyttöönottoon voi auttaa hälventämään ennakkoluuloja ja kokemusta ylhäältä väkisin annetusta tarpeettomasta teknologiasta.
  • Nikander, Aku Juhani (2019)
    Yritysten yhteiskuntavastuu herättää paljon niin akateemista kuin yhteiskunnallistakin keskustelua. Vaikka keskustelu ja tutkimus on jatkunut viimeiset 50 vuotta vieläkään ei ole saavutettu yhteisymmärrystä siitä, mitä yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan. Suomalaisessa liike-elämässä aihetta pidetään tärkeänä yritysten jatkuvuuden turvaamisessa, mutta käsitykset siitä, miten sitä pitäisi toteuttaa ovat niin epämääräisinä, että sen huomioimiseen ollaan vasta heräämässä. Vaikka yhteiskuntavastuu usein määritellään ”hyvän” tekemiseksi muun yhteiskunnan hyväksi, keskustelu siitä leimahtaa käyntiin usein, kun yritykset ovat toimillaan aiheuttaneet haittaa sidosryhmilleen. Yritysten toiminnan seurauksien lisäksi pitäisi myös huomioida, pidetäänkö yhteiskuntavastuuta rehellisenä ja pyyteettömänä. Sidosryhmien käsitykset yhteiskuntavastuun aitoudesta ovat loppujen lopuksi kiinni niiden havainnoista ja tulkinnoista, eikä objektiivisesti mitattavista mittareista. Työntekijöiden ja yrityksen organisaatiokulttuurin huomioiminen on yhteiskuntavastuun kannalta avainasemassa, joka usein jätetään niin yritysstrategioissa kuin tutkimuksessakin huomiotta. Yrityksen yhteiskuntavastuun kirjallisuudessa työntekijät ovat olleet vähäisen tutkimuksen kohteena. Tutkielman tavoitteena on tuoda selkeyttä yrityksen yhteiskuntavastuuseen ilmiönä ja tuottaa sovellusehdotuksia organisaatioiden johtamiseen, joiden avulla työntekijät osataan ottaa huomioon yrityksen yhteiskuntavastuustrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkielman näkökulma on sosiaalipsykologinen, sillä työntekijöitä tutkitaan organisaation jäsenininä. Hyödyntäen sosiaalisen identiteetin teoriaa tutkielmassa pohditaan yrityksen yhteiskuntavastuun suhdetta työntekijöiden organisaatiosamaistumiseen. Tutkielmassa esitellään grounded theory -tutkimus, jossa aineistona on 12 Varusteleka Oy:n työntekijän kanssa syksyllä 2018 tuotettua haastattelua. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on, miten työntekijät tulkitsevat työpaikkansa yritysstrategian yhteiskuntavastuutavoitteita ja, millaista merkitystä tavoitteilla on työntekijöille. Tutkimuksen pohjalta tehdään neljä (4) havaintoa. Ensimmäiseksi työntekijöiden tulkinnat yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista riippuu, miten he ovat tavoitteen alun perin tulkinneet. Toiseksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden toteutumisesta riippuvat työntekijöiden saamasta informaatiosta. Kolmanneksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden taustalla olevista yrityksen motiiveista voivat olla keskenään ristiriitaisia. Neljäs havainto on, että työntekijät tulkitsevat yrityksen yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista ja niiden merkitystä heille omien arvojensa kautta. Tutkimuksen havaintojen ja aiempien tutkimusten perusteella ehdotetaan, että työntekijöiden samaistuminen organisaatioon on vastavuoroisessa suhteessa heidän havaitsemaan yrityksen yhteiskuntavastuun kanssa. Yrityksen yhteiskuntavastuun aitouden kannalta on tärkeää, että se perustuu yrityksen perustavanlaatuisiin arvoihin. Organisaation kulttuuri määrittelee, millaisia yrityksen arvot ovat ja millaisilla normeilla niitä toteutetaan. Organisaation jäseninä työntekijät ovat toiminnallaan toteuttamassa organisaatiokulttuuria. Siten heidän osallistamisensa yrityksen yhteiskuntavastuustrategian muodostuksessa on oleellista. Työntekijät voivat osallistua strategian toteutukseen tarkoituksenmukaisesti vain, jos he ymmärtävät, mitä yhteiskuntavastuutavoitteet tarkoittavat ja, miten niiden taustalla olevia arvoja kuuluu toteuttaa päivittäisessä työssä.
  • Mustelin, Adriana (2020)
    This study explores perceptions of discrimination and the participants' understandings of their experiences, giving voice to their concerns and the emotions elicited by those concerns. Discrimination and its pervasive nature and negative consequences are well researched. Several studies support the view that discrimination has a negative effect in many different areas affecting the access to opportunities and the well-being of targets. This research is based on 12 participants, who have emigrated to Finland from Argentina, Chile, Perú and Venezuela. These women have been living in Finland for a period ranging from 2 to 35 years. The data for this study were collected from four focus groups during the summer of 2019. The data were analysed qualitatively using Interpretative Phenomenological Analysis because of its suitability to inquire into the experiences of the participants. This methodology is not often used to explore perceptions of discrimination, although it can give interesting insights into the complexity of the phenomenon. The analysis was structured in two themes: The complexity of perceived discrimination and I have adapted by I do not belong. The results show the complexity of the topic. The participants’ narratives were rich in attributions and emotions and reflected the way in which the participants engaged in hot cognition and ambivalent meaning-making. This, in turn, reflected a multi-layered process of identity construction where two opposing identities were negotiated and renegotiated in the discussion.
  • Haavisto, Rosa (2020)
    In the past years social equality has been a hot topic in the western world. Traditional social hierarchies have been challenged by feminist policies, women’s increased societal engagement and the recognition of the rights of historically oppressed groups. However, the advancements in equality have not been embraced unanimously, as anti-feminist and racist discourses have reared its head, especially online. Central in modern anti-feminist discourse is the idea of reversed gender hierarchy: that historical female oppression never existed, and thus feminist policies supporting women and minorities are actually discriminating men. The aim of these discourses is to sustain traditional social hierarchies favouring white western men. Today’s anti-feminist mobilization consists by large of angry white men, trying to renew the respect and honour of traditional masculinity. By leaning on the theoretical frameworks of social constructionism and critical discursive psychology (CDP), this thesis examined how discourses resisting social equality manifest online. Especially of interest was how affects, as discursive action, were used to constitute understandings of equality. In this, this thesis leaned on Wetherell’s theory of affective-discursive practice (2012) and treated affects as part of the discursive realm. The data used consisted of blog posts written by a globally known public figure, Jordan Peterson, who in newspapers has been cited as the most influential public intellectual of the western world. The aim of this study was to explore what kinds of interpretative repertoires were drawn upon in Peterson’s writings when discussing social equality, and how affect and discourse worked together in positioning within these meanings. As CDP carries the idea of broader societal implications, this study also discusses how the meanings and positions constructed in Peterson’s writings relate to larger societal discussions. The analysis shows that in Peterson’s writings social equality is understood through four interpretative repertoires: threat, truth, justice and virtues. Firstly, equality is constructed as a threat to the society and the whole existence of men. This understanding positions women as emotional fools, and feminists as criminals, who by feminist policies threaten traditional western values. Secondly, equality and feminist policies are understood by the means of truth and veracity. This understanding distinguishes true and false science, and positions men as advocates of the true science, whereas women/feminist as impostors. Third understanding has the central idea that aiming for social equality by feminist policies is unjust, as they discriminate men. This understanding allows feminists to be seen as villains while men are positioned as innocent and downtrodden. Finally, the fourth repertoire emphasizes masculine virtues and works to legitimize current social hierarchies by positioning and constructing men through a hegemonic masculine ideal. Alongside these understandings, several affects are being triggered and manipulated. The most repetitive is anger, which is constantly directed towards women and feminists, who are characterized as hateful and full of resentment. In contrast, the writings evoke pride and sympathy among men, who are constituted as the wronged victims of the situation. The results of this study resonate greatly with recent studies around anti-gender movement and discourses of the manosphere. Similarities are apparent particularly in relation to how genders are constructed and understood, and how the societal situation at large is constituted as discriminating men, young and white in particular. In conclusion, Petersons writings seem to be connected to larger anti-gender movement, aiming at sustaining traditional social hierarchies and restoring the honour and respect of white masculinities.
  • Assmuth, Sarah Helena Isabel (2012)
    Arbetsrelaterat välmående är väsentligt för att upprätthålla arbetstagares psykiska och fysiska hälsa. Målet med denna avhandling är att undersöka hur forskare upplever arbetsrelaterat välmående. Fokus ligger på det psykiska välmåendet. Forskningsmaterialet består av intervjuer med sju forskare, vilka arbetar i ett finskt, statligt forskningsinstitut som år 2008 har övergått till en matrisstruktur. Materialet analyseras enligt teoristyrd innehållsanalys. Som teoretisk bakgrund används Edward Decis och Richard Ryans teori om självbestämmande samt Arnold Bakkers och Evangelia Demeroutis modell om arbetets krav och arbetets kraftkällor. Vid den tidpunkt då intervjuerna gjordes verkar kraven överväga kraftkällorna i de intervjuade forskarnas arbete. Dessa forskare upplever att faktorer som balans mellan arbete och fritid, en positiv arbetsgemenskap, omväxling i arbetet och i karriären, arbetets meningsfullhet samt ett kontrollerbart arbete främjar arbetsrelaterat välmående. I den matrisorganisation där forskarna arbetar upplevs dock resursbrist, ökande rollförväntningar, flerprojektarbete samt organisationsförändringar och oklara mål öka arbetspressen och minska arbetsmotivationen samt arbetsglädjen. Då forskningsresultaten speglas mot de ovan nämnda teorierna kan det konstateras att teorierna lyfter fram flera aspekter som verkar vara väsentliga också för dessa forskares arbetsrelaterade välmående. Exempelvis behovet av självbestämmanderätt, tillhörighet och en känsla av kompetens, vars betydelse för välmående lyfts fram i teorin om självbestämmande, syns även i de analyserade forskarintervjuerna. Det som teorierna dock inte betonar är betydelsen av organisationens aktuella situation för det arbetsrelaterade välmåendet. Teorierna lägger inte heller stor vikt vid den betydelse som arbetstagarens personliga egenskaper kan ha för hur faktorer påverkar hans arbetsrelaterade välmående. I intervjuerna framgår också vikten av att arbetet känns som en naturlig del av vardagen och att det finns en balans mellan arbete och fritid. Speciellt i modellen om arbetets krav och arbetets kraftkällor betonas inte betydelsen av arbetsrelaterade faktorers relation till fritidsrelaterade faktorer. Denna relation kan dock i hög grad påverka vilken inverkan olika faktorer har på det arbetsrelaterade välmåendet.
  • Salmi, Linda (2013)
    I dagens samhälle finns det mycket diskussion angående de faktorer som bidrar till att orka arbeta och arbetshälsa. I denna avhandling presenteras några av dessa faktorer. I denna kvantitativa pro gradu-avhandling lades tyngdpunkten välmående på arbetsplatsen utgående från arbetsutmattning och arbetsrelaterad stress. Undersökningen ämnade belysa försäljarnas och butikschefernas arbetsutmattning inom en organisation i Helsingforsregionen och Nyland och hur olika stressfaktorer påverkar denna utmattning. Utgående från tvärsnitsundersökningen, som utfördes med en elektronisk enkät, som bestod av mätarna Bergen Burnout Indicator – 15 och Työstressikysely, framgick det att omkring hälften av arbetstagarna kände sig utmattade. Det framgick även att den mest framstående formen av arbetsutmattning bland dessa arbetstagare var en cynisk inställning till arbetet. Undersökningen påvisade även att det finns ett samband mellan arbetstagarnas arbetsutmattning och upplevelserna av stress. Detta samband ökade då andra stressfaktorer, som till exempel möjlighet att påverka arbetet och belåtenhet, inkluderades.
  • Vaaranen-Valkonen, Nina (2012)
    Tutkimuksessa selvitettiin kuinka yhteneväisiä ovat kahdeksasluokkalaisten nuorten ja heidän vanhempiensa arviot nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi tarkasteltiin nuoren sukupuolen merkitystä arviointien yhteneväisyyteen ja tutkittiin sosiodemografisten tekijöiden vaikutusta nuorten terveyden ja hyvinvoinnin arviointeihin. Tutkimuksessa painotetaan sukupuolinäkökulmaa ja teoreettisena viitekehyksenä toimii sosialisaatioteoria. Aiemmat tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien ja nuorten arviot nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ovat ristiriitaisia (Upton, Lawford, Eiser, 2008). Vanhemmat tekevät käytännössä usein päätökset nuorten terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Erot nuorten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinneissa voivat pahimmillaan pitkittää nuoren subjektiivista kärsimystä ja viivyttää avun saamista. Tutkimuskysymykset muodostettiin aiemman tutkimustiedon pohjalta seuraavasti: 1. Ovatko vanhempien arviot nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista optimistisempia kuin nuorten omat arviot? 2. Eroavatko vanhempien arviot nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista tyttöjen ja poikien osalta? ja 3. Vaikuttavatko sosiodemografiset tekijät (vanhempien siviilisääty, koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne) nuorten ja vanhempien arvioihin nuoren terveydestä ja hyvinvoinnista? Tutkimusaineisto liittyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishankkeeseen (LATE 2006–2011) ja hankkeessa toteutettua tutkimusta vuosina 2007–2009 (N= 6509). Tutkimusaineisto oli osa LATE-hankkeessa vuonna 2007 kerättyä aineistoa ja kohderyhmänä olivat suomalaiset kahdeksasluokkalaiset nuoret (N= 1002) ja heidän vanhempansa (N= 1002). Tutkimuksen otos analyyseissä koostui 994 vanhempi-lapsi parista. Otoksesta oli tyttöjä 53 prosenttia. Aineiston analysoinnissa käytettiin PASW18 tilasto-ohjelmaa ja kvantitatiivisia menetelmiä. Nuoren terveyttä ja hyvinvointia mitattiin kolmen indikaattorin kautta, jotka olivat koettu terveys, mieliala ja somaattiset oireet ja vaikeudet. Arvioiden yhteneväisyyttä ja yhteneväisyyden voimakkuutta tutkittiin korrelaatiokertoimien (Pearson) kautta ja lisäksi korrelaatioiden yhtä suuruutta tarkasteltiin nuorten sukupuoliryhmien välillä. Ryhmätasolla arviointien yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia tutkittiin Studentin t-testillä ja ristiintaulukoinnin sekä χ²-testien kautta. Sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä vanhempien ja nuorten arvioihin tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Kaikissa analyyseissä huomioitiin nuoret sukupuoliryhmittäin. Tutkimuksen päätuloksena oli, että poikien eriasteinen somaattinen oireilu ja vaikeudet jäävät niin äideiltä kuin isiltäkin helpommin huomaamatta. Vanhempien heikompi kyky tunnistaa poikien kuin tyttöjen oireilua ja vaikeuksia sekä mielialaa voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa ongelmat kasautuvat ja poikien pahoinvoinnin tunnistaminen ja avun saanti viivästyvät. Lisäksi perherakenteiden muutokset ja perheiden sosioekonomisen tilanteen heikkeneminen näyttävät heijastuvan nuorten arvioihin heikompana terveytenä ja hyvinvointina. Tutkimustulosten mukaan kahdeksasluokkalaisten nuorten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinneissa tulee ensisijaisesti kuunnella nuorten omaa arviota. Lisäksi poikien omaan arvioon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näin voidaan vähentää nuorten subjektiivista kärsimystä ja luoda myönteisemmät edellytykset aikuisiän parempaan hyvinvointiin.
  • Hietapakka, Laura (2014)
    Yhtenä sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteista on työntekijöiden riittävyyden turvaaminen väestön palvelutarpeen kasvaessa. Tärkeimpinä tavoitteina on pidetty hoitotyöntekijöiden määrän lisäämistä ja alalla jo olevien työssä pysymisen ja hyvinvoinnin varmistamista. Merkittävä osa hoitotyössä Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa olevista työntekijöistä on aiemmissa tutkimuksissa harkinnut työpaikkansa tai jopa kokonaan hoitoalan jättämistä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työyksikön esimieheltä, työtovereilta sekä asiakkailta saadun arvostuksen ja työyksikköön samastumisen yhteyttä työpaikan vaihtoaikeisiin hoitotyöntekijöillä. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä toimivat sosiaalisen identiteetin lähestymistapa ja ryhmään kiinnittymisen malli. Tutkimuksessa testattiin, välittääkö työyksikköön samastuminen eri lähteiltä saadun arvostuksen ja työpaikan vaihtoaikeiden välistä yhteyttä siten, kuin ryhmään kiinnittymisen mallin perusteella voidaan olettaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella erään suomalaisen yliopistosairaalan lastenhoitotyötä tekeviltä hoitotyöntekijöiltä (N=303) keväällä 2011. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja, korrelaatiotarkasteluja, pääkomponenttianalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista hierarkkista regressioanalyysiä ja logistista hierarkkista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella työyksikköön samastuminen välitti ainoastaan työtovereilta saadun arvostuksen ja työpaikan vaihtoaikeiden välistä yhteyttä. Esimieheltä ja työtovereilta saatu arvostus olivat suoraan yhteydessä työpaikan vaihtoaikeisiin. Potilailta ja omaisilta saatu arvostus ei ollut yhteydessä työyksikköön samastumiseen eikä työpaikan vaihtoaikeisiin. Lisäksi tutkimuksen sekoittavista tekijöistä ammatillinen asema ja stressin kokemus olivat yhteydessä työpaikan vaihtoaikeisiin. Tutkimustulokset vahvistivat viimeaikaisissa tutkimuksissa saatuja havaintoja siitä, että työtovereilta saatu arvostus saattaa olla työntekijälle joskus tärkeämpää kuin esimieheltä saatu arvostus. Tulosten perusteella tulevissa tutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, keneltä henkilöltä tai taholta saatu arvostus on kussakin työkontekstissa työntekijälle tärkeää. Lisäksi arvostuksen määritelmään on syytä kiinnittää huomiota tulevissa tutkimuksissa.
  • Heikkinen, Jani (2015)
    Tutkielmassa tutkitaan yksilön arvojen yhteyttä maahanmuuttajiin kohdistuviin ennakkoluuloihin. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu Schwartzin arvoteoriasta, autoritaarisuuden (RWA) ja sosiaalisen dominanssin (SDO) näkökulmista. Schwartzin arvoteorian mukaan on olemassa 10 yleismaailmallista arvoa, jotka ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa kaikissa kulttuureissa. Nämä teoriaan kuuluvat arvotyypit ovat: itseohjautuvuus, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen, valta, turvallisuus, yhdenmukaisuus, perinne, hyväntahtoisuus ja universalismi. Teoriassa arvot sijoittuvat kahdelle eri ulottuvuudelle, jotka ovat 1) avoimuus muutokselle – säilyttäminen ja 2) itsensä korostaminen – itsensä ylittäminen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä arvojen ja ennakkoluulojen välillä, kun ennakkoluuloja on mitattu autoritaarisuuden ja sosiaalisen dominoinnin näkökulmista. Tutkielman tavoitteena on tutkia, löytyykö arvojen ja ennakkoluulojen välillä yhteyksiä myös silloin, kun ennakkoluuloisuutta on mitattu erilaisilla muuttujilla. Tutkielman aineistona on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen Pyhtää tutkimuksen vuoden 2007 aineisto. Pyhtää-projekti on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen pitkäaikainen tutkimushanke, jossa on vuosien aikana useaan otteeseen tutkittu muun muassa pyhtääläisten arvoja. Vuoden 2007 aineistoon sisältyi myös ennakkoluuloihin liittyviä kysymyksiä. Vuoden 2007 tutkimukseen osallistui suomen- ja ruotsinkielisiä 18–65-vuotiaita pyhtääläisiä (N=245). Arvo- ja ennakkoluulokyselyyn osallistujien määrä oli tätä kokonaisosallistujamäärää pienempi (N=128). Tutkimusmenetelminä käytetään Pearsonin korrelaatioanalyysiä, eksploratiivista faktorianalyysiä ja askeltavaa regressioanalyysiä. Regressioanalyyseissä ennakkoluuloja selitetään Schwartzin arvotyypeillä, sekä sukupuolella, iällä ja koulutuksella. Toisessa regressioanalyysissä selittäväksi muuttujaksi otettiin mukaan myös yksilön puoluekanta. Tutkimushypoteeseina oli, että itsensä ylittäminen ja avoimuus muutokselle arvoulottuvuuksille sijoittuvat arvot olisivat negatiivisesti yhteydessä ennakkoluuloisuuteen. Vastaavasti itsensä korostaminen ja säilyttäminen ulottuvuuksille sijoittuvien arvojen oletettiin olevan positiivisesti yhteydessä ennakkoluuloihin. Lisäksi oletettiin, että sukupuoli ikä ja vastaajan puoluekanta moderoisivat arvojen ja ennakkoluulojen välisiä yhteyksiä. Arvojen myös oletettiin välittävän koulutuksen ja ennakkoluulojen välistä yhteyttä. Regressioanalyysin mukaan puolet Schwartzin arvotyypeistä olivat hypoteesien mukaisesti yhteydessä ennakkoluuloihin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Yhdenmukaisuus- ja hedonismiarvot olivat positiivisesti yhteydessä ennakkoluuloihin ja itseohjautuvuus-, hyväntahtoisuus- ja universalismiarvojen kohdalla tämä yhteys oli negatiivinen. Analyysit osoittivat, myös että sukupuolella, iällä ja puoluekannalla ei ollut moderoivia vaikutuksia arvojen ja ennakkoluulojen väliseen yhteyteen. Lisäksi vain itseohjautuvuusarvojen havaittiin välittävän koulutuksen ja ennakkoluulojen välistä negatiivista yhteyttä. Tutkielma tukee osittain aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että monet arvot olivat merkitseviä ennakkoluuloisuuden selittäjiä. Tutkielman pohjalta voidaan esittää myös jatkotutkimusehdotuksia.
  • Savonen, Jenni (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät rakensivat identiteettejään elämäntarinoita kertoessaan. Täsmällisemmin tarkasteltiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät asemoivat itseään suhteessa valtaväestöön ja toisiin huumeiden käyttäjiin. Tutkimuskysymyksinä olivat 1) Miten huumeiden käyttäjät elämäkertahaastatteluissaan asemoivat itseään ja toisia sekä 2) Millä tavalla he puheessaan viittaavat ja ottavat kantaa kulttuurisiin valtatarinoihin. Aineistona käytettiin ensimmäisen huumeaallon aikana 1960- ja 1970-luvuilla huumeiden käytön aloittaneiden henkilöiden elämäkerrallisia haastatteluja. Aineisto koostui 21:sta haastattelusta. Tutkimuksen metateoreettinen tausta pohjautui sosiaaliseen konstruktionismiin ja identiteettien määriteltiin diskursiivisen psykologian mukaan sosiaalisesti rakentuviksi. Tarkemmin sovellettiin asemointiteoriaa, jossa tarkastelu kohdistuu siihen, millä tavoin subjektiasemat rakentuvat vuorovaikutuksessa. Haastateltavien todettiin asemoivan itsensä ulkopuolisiksi suhteessa ryhmään, jota he kutsuivat kunnon kansalaisiksi. Tätä ulkopuolisuutta selitettiin valtaväestön tuomitsevuuden ja oman elämän erilaisuuden kautta. Valtaväestön tarjoama leimattu ja rikollinen identiteetti olivat vahvasti haastateltavien tunnistamat ja vahvimmin heitä valtaväestöstä erottavia tekijöitä. Leimautumisen vuoksi haastateltavat katsoivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta kuulua normaaleiden kategoriaan, vaikka he olisivatkin pitäneet itseään tavallisina. Valtaväestöstä huumeiden käyttäjiä erotti myös se, ettei heidän elämäänsä kuulunut normaalielämälle tyypillisiä asioita. Asemoidessaan itseään suhteessa muihin huumeiden käyttäjiin haastateltavat puhuivat heille haastattelun kontekstin kautta tarjoutuvaa huumeiden käyttäjiin liitettyä negatiivista identiteettiä vastaan. Haastateltavat torjuivat esimerkiksi nistin ja narkomaanin asemia. Eroja muihin huumeiden käyttäjiin selitettiin huumeiden käytön hallinnan, moraalisuuden ja persoonallisuuden kautta. Haastateltavat korostivat omaa toimijuuttaan suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin, ja katsoivat pystyvänsä valitsemaan sen, millä tavalla käyttäytyivät. Eroja suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin tehtiin hienosyisemmin ja useammilla ulottuvuuksilla kuin valtaväestöön.
  • Blomqvist, Boel Marianne (2012)
    Syftet med denna pro gradu-avhandling var att undersöka hur de copingstrategier som kabinpersonalen använder för att hantera arbetsrelaterad stress påverkar deras välmående. Den empiriska undersökningen genomfördes som en kvantitativ survey-undersökning bland kabinpersonalen på Finnair våren 2002 (N = 170, 58 %). Materialet analyserades med statistiska metoder. Avhandlingens teoretiska referensram utgick från Lazarus och Folkmans (bl.a. 1984) kognitiva stressmodell samt Dewe och Guests (1990) modell för att undersöka copingstrategier i en yrkeskontext. Dessutom utgick avhandlingen från tidigare forskning kring arbetshälsa (bl.a. Michie, 2002) samt kabinpersonalens arbetsvillkor och välmående (bl.a. Ballard m.fl., 2006, och Eriksen 2006). På basen av de teoretiska utgångspunkterna utformades ett frågeformulär som bland annat tog upp respondenternas demografiska (t.ex. ålder) och yrkesrelaterade bakgrund (t.ex. flygerfarenhet ), copingstrategier, stressfaktorer samt fysiska och psykiska stressymptom. Det huvudsakliga målet med forskningsfrågorna var att undersöka om det fanns ett samband mellan kabinpersonalens copingstrategier och välmående då effekten av respondenternas demografiska och yrkesrelaterade bakgrund kontrollerades. Kabinpersonalens välmående mättes som subjektivt upplevd stress samt som fysiska och psykiska stressymptom. Resultaten av de hierarkiska regressionsanalyserna visade att det fanns ett samband mellan kabinpersonalens copingstrategier och välmående (med alla tre mått) då effekten av bakgrundsvariablerna kontrollerades. Emotionellt utagerande hade det största sambandet med försämrat välmående. Denna copingstrategi hade också högst förklaringsvärde beträffande alla tre stressmått då de övriga variablerna kontrollerades. Högre grad av problemfokuserad coping hade samband med lägre grad av subjektivt upplevd stress. Copingstrategierna hade högst förklaringsgrad beträffande modellen för subjektivt upplevd stress (18 %). Enligt resultaten har problemfokuserad coping samband med högre grad av välmående i situationer som individen kan påverka medan emotionsfokuserade copingstrategier har samband med lägre grad av välmående i motsvarande situationer. Detta resultat stöder den kognitiva stressmodellen (Lazarus och Folkman, 1984). Sambanden mellan copingstrategier och välmående i denna yrkeskontext är dock inte entydiga utan de bör i framtiden undersökas mer ingående med beaktande av kabinpersonalens särart som yrkesgrupp. De viktigaste källorna: Lazarus och Folkman 1984; Lazarus 1999; Dewe och Guest 1990; Dewe m.fl. 2010, Elo m.fl. 1999, Ballard m.fl. 2006; Eriksen 2006 och 2007; Kelleher och McGilloway 2005, Partridge och Goodman 2006.
  • Pentti, Kristina (2013)
    This thesis has examined the effects of quality of direct contact with immigrants at work and during spare time on attitudes towards immigrants, focusing on why quality of contact at work and during spare time might explain ethnic bias. Four potential mediators between both contexts of quality of contact and attitudes were studied: outgroup empathy, intergroup anxiety and realistic (political, economic or physical) and symbolic (value- and belief-based) threat. A mediator is a variable that fully or partially, on its own (simple mediation) or together with others (multiple mediation), explains how or by what means a predictor variable X affects a criterion variable Y (via the mediator or mediators M). This study has drawn on Allports (1954) contact hypothesis and later research on the positive relationship between contact and attitudes, the specifics of quality of contact and the social contexts (work versus spare time) under which it can explain bias, as well as research on mediators between intergroup contact and bias. The data in this study was collected by web survey from the total population of the 2009 and 2010 Finnish police force, yielding 1119 respondents aged 22-62, of which 15 % were female. For analysis, a variety of regression analyses were used to determine simple and multiple mediation. In general, the respondents in the study reported positive contact with immigrants both at work and during spare time, and held positive attitudes towards immigrants. Contact during spare time was more positive than contact at work. Improved quality of contact at work and during spare time both predicted more positive intergroup attitudes. Contact at work had a stronger impact on attitudes than contact during spare time had. In simple mediation, the positive relationships between both contexts of contact and attitudes were partially mediated by increased empathy and decreased intergroup anxiety, realistic threat and symbolic threat. In multiple mediation, increased empathy and decreased intergroup anxiety, realistic threat and symbolic threat continued to partially mediate the positive relationship between contact at work and attitudes, while increased empathy and decreased intergroup anxiety and symbolic threat continued to partially mediate the positive relationship between contact during spare time and attitudes. Conclusively, in this study 1) the social context, i.e. the setting where contact takes place, played a distinct role in determining the effect quality of contact has on intergroup attitudes, and 2) while empathy, intergroup anxiety and realistic and symbolic threat partially mediated the effects of quality of contact at work and during spare time on intergroup attitudes, quality of contact itself (in both contexts) remained the most important predictor of bias. The central sources used in this thesis were Allport (1954), Brown (2003; 2004; 2010), Pettigrew (1998; 2008), Pettigrew and Tropp (2006; 2008; 2011) (intergroup contact theory) and Baron & Kenny (1986) and Kenny (2013) (mediation).