Browsing by discipline "Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, saamentutkimus"

Tutkielmassani tarkastelen pohjoissaamen -alla-frekventatiivijohdoksia. Tutkimus on aineistokeskeinen ja pohjautuu sanakirjatason analyysiin. Näkökulmani on syntaktis-semanttinen, ja tutkimusmateriaalinani toimivat pohjoissaamen -alla-verbijohdoksista koostuvat taulukot, jotka olen työstänyt saamelaiskielten etymologisen Álgutietokannan (KOTUS) sisältämästä sanamateriaalista. Pohjoissaamen frekventatiivinen -alla-johdin kuuluu laajaan -(e)le- ja -l-frekventatiivijohdinten ryhmään, ja sillä on vastineita kaikissa uralilaisissa kielissä. Pohjoissaamessa -alla-johdin esiintyy muodoissa -dalla-, -halla-, -stalla- ja -štalla-, ja taulukointi ja analyysiosio noudattavat tätä ryhmittelyä. Päämääränäni on selvittää, millaisiin sanoihin -alla-johtimet yleisesti liittyvät, miten kyseinen johdin modifioi kantasanan rakennetta ja merkitystä, ja millaisia vastineita -alla-aineksella on muissa uralilaisissa kielissä. Lähtöoletuksenani on, että -alla-johdos on yhdysperäinen; liittyäkseen sanaan se edellyttää -di-, -hi-, -sti- tai -šti-johdinaineksen johdettavassa sanassa. Työssäni pyrin tarkastelemaan tämän oletuksen paikkansapitävyyttä sekä sitä, onko -alla-johdoksilla muita merkityksiä kuin frekventatiivinen. Käyn läpi -di-, -hi-, -sti- ja -šti-johdosten merkityksiä ja vertailen niitä -dalla-, -halla-, -stalla- ja -štalla-verbien merkityksiin. Lisäksi pohdin -alla-sanojen leksikaalistumista ja produktiivisuutta sekä verbi- ja nominikantaisuutta. Teoriaosassa käsittelen yleisellä tasolla verbijohtamista, leksikaalistumista ja aspektia, ja käyn läpi pohjoissaamen verbitaivutuksen pääpiirteitä. Lisäksi tuon esille -(e)le- ja -l-aineksen omaavia vastineita muissa uralilaisissa kielissä. Analyysiosiossa käsittelen -alla-johdosten morfologiaa, ja käyn läpi työstämääni sanamateriaalia verbien semanttisen ryhmittelyn pohjalta. Taulukoista näkyy johdettujen sanojen ja johtamattomampien muotojen johtosuhteet sekä mahdollinen johtamattomamman välimuodon ja/tai kantasanan puuttuminen. Taulukot sisältävät saamenkielisten sanojen käännökset. Sanat määrittyvät taulukoissa ominaisuuksiltaan frekventatiivisiin, neutraaleihin, passiivisiin, kontinuatiivisiin, transitiivisiin ja intransitiivisiin verbeihin, ja analyysiosiossa vertailen näistä ominaisuuksista yhteenlaskettuja lukumääriä sekä taulukkokohtaisesti että myös eri taulukoiden välillä. Tutkimuksesta selviää -alla-johtimen selkeä yhdysperäisyys; johdoksia on mahdollista muodostaa myös kantasanoista suoraan ilman välivaiheita -alla-sanojen silti sisältäessä välivaiheiden -d-, -h-, -s- tai -š-aineksen. Johdinaineksen vahvaan produktiivisuuteen viittaa se, että -alla-sanoja esiintyy laajasti niin nomini- kuin verbikantaisissakin sanoissa. Merkityksiltään -alla-sanat voivat olla frekventatiivien lisäksi refleksiivis-, resiprookkis- tai sensitiivis-frekventatiivisia, kontinuatiivisia, konatiivisia ja neutraaleja. Pohjoissaamen sanojen joukossa on runsaasti myös suomen mallin mukaan muodostettuja ilmauksia.