Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Afrika- och Mellanösternstudier"

Sort by: Order: Results:

  • Okkonen, Tiia (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan israelilaisten poliittisten toimijoiden käymää keskustelua Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten muodostamista sekapareista 2010-luvulla. Lisäksi tutkin sitä, miten nämä puhetavat kytkeytyvät sukupuoleen israelilaiseen nationalismiin peilaten. Parisuhteet Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten kansalaisten välillä on marginaalinen ilmiö, johon kohdistuu kuitenkin paljon huomiota. Israel on syvästi jakautunut yhteiskunta, jonka lisäksi vuosikymmeniä kestänyt Israelin ja palestiinalaisten konflikti on aiheuttanut molemminpuolista epäluuloisuutta näiden ryhmien välille. Israelissa suhtaudutaan lähtökohtaisesti negatiivisesti ajatukseen avioitumisesta kahden eri uskontokunnan edustajan välillä. Tämän lisäksi avioituminen on Israelissa mahdollista vain sellaisille pariskunnille, joiden molemmat osapuolet kuuluvat samaan uskontokuntaan. Tutkielman taustana toimii Israelin ja palestiinalaisten konfliktin peruspiirteiden kertaaminen, Israelin valtiollisen luonteen arvioiminen sekä sen poliittisen järjestelmän ja ilmapiirin sekä israelilaisen perheoikeuden taustojen esittely. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman aineisto koostuu 27 israelilaisesta internetsanomalehtiartikkelista. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat kiinnittyvät sukupuolen ja nationalismin suhdetta käsitteleviin Floya Anthiaksen ja Nira Yuval-Davisin teoksiin, Gershon Shafirin ja Yoav Peledin hahmottelemiin kansalaisuusdiskursseihin Israelissa sekä sionismiin liittyviin näkökulmiin naisia ja väestöpolitiikkaa koskien. Analyysiosuuteni perustuu aineistosta esille nostamiini analyysiyksiköihin, joita analyysin ensimmäisessä vaiheessa ovat tapahtumat, joihin israelilaisten poliittisten toimijoiden kommentit ovat kohdistuneet. Ensimmäisen analyysivaiheen jälkeen aineisto on koodattu ja teemoiteltu tarkemmin aihekokonaisuuksiksi. Analyysissa esille nouseva ja toistuva teema poliitikkojen puhevuoroissa on kysymys juutalaisen kansakansakunnan tulevaisuudesta. Tähän teemaan liittyy myös huoli seka-avioliitoista ja assimilaatiosta, joiden nähdään uhkaavan juutalaisen kansakunnan tulevaisuutta. Koska naiset nähdään samanaikaisesti biologisina, kulttuurisina ja uskonnollisina uusintajina sekä kansakunnan tulevaisuuden kannattelijoina, heihin kohdistuu erityistä kontrollia suhteessa heidän kollektiivinsa jäsenyyteen. Aineistosta nousee esille erilaisten diskurssien yhteentörmäys, jossa osa näkee sekaparien liitot osana pluralistista, tasa-arvoistuvaa ja demokratisoituvaa Israelia ja osa taas näkee tapahtuvan assimilaation uhkaavan juutalaisvaltiota. Yksittäisistä poliittisista toimijoista aineistostani nousi esiin erityisesti äärioikeistolainen assimilaatiota vastustava Lehava-järjestö, jonka toimijat olivat aiheen aktiivisia kommentoijia ja toisaalta myös yksi keskustelun keskiöön noussut aihe itsekin. Johtopäätöksenä nousee esille se, että poliittisten toimijoiden käymä keskustelu sekapareista on pääasiallisesti kaksinapaista heijastaen israelilaisen yhteiskunnan jakautuneisuutta. Etnonationalistiseen kansalaisuusdiskurssiin kiinnittyneet kommentoijat ovat huolissaan juutalaisen kansakunnan jatkuvuudesta, jota sekaparien ja assimilaation nähdään uhkaavan, ja nämä kommentoijat suhtautuvat ilmiöön negatiivisesti. Liberaali kansalaisuusdiskurssi painottaa demokraattisia arvoja, kuten pluralismia, tasa-arvoa ja valinnanvapautta, ja siihen kiinnittyneet kommentoijat suhtautuvat sekapareihin suopeammin.
  • Koskinen, Tommi (2022)
    Tutkielmassa tutkitaan Turkin ulkopoliittista viestintää koskien maan asemaa Välimerellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voidaanko Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puheista tulkita hänen mielikuvansa Turkin roolista lähialueellaan. Tutkielman teoreettinen tausta on sosiologiasta K. J. Holstin kansainvälisten suhteiden tutkimukseen soveltama rooliteoria. Tutkimusmateriaalina käsitellään vuosina 2020–2021 Turkin tasavallan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin pitämiä Välimereen liittyviä puheita. Tutkielmassa sovelletaan teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimusmateriaalista etsittään menetelmän mukaisesti tutkimusaineistoa analyysirungon avulla. Puheista poimittaan ilmaisuja analyysirungon ennalta määrättyihin neljään alaluokkaan, jotka edustavat alueellisten suurvaltojen luokitteluun käytettävää kategorisointia. Alaluokat ovat kognitiivinen, suhteellinen, interaktiivinen ja tuotannollinen taso. Analyysirungon alaluokkiin jakamisen jälkeen aineisto redusoidaan, eli niistä muodostetaan pelkistettyjä ilmaisuja helpottamaan poimittujen ilmaisujen keskeisen viestin tulkitsemista. Lopulta aineistoa analysoidaan alueellisten suurvaltojen kriteerien valossa. Alueellinen suurvalta määritellään tutkielmassa Miriam Prysin kehittämän typologian mukaan. Typologia jakaa alueelliset suurvallat kolmeen, ja asettaa kullekin kriteerit niiden toiminnasta analyysirungon neljällä tasolla. Nämä kolme alueellisen suurvallan tyyppiä ovat alueellinen hegemonia, alueellinen eristyjä, sekä alueellinen dominoija. Viimeiseksi pohditaan, täyttääkö presidentti Erdoğanin puheista välittyvä kuva Turkista alueellisen suurvallan kriteerit valitun typologian vaatimusten mukaisesti. Tutkielman tuloksena puheista ei voida tulkita Turkkia alueellisena suurvaltana. Tutkimuksen kohteena olleissa puheissa Turkki esiintyy Osmanien valtakunnan perillisenä, jota muut alueen toimijat kohtelevat epäreilusti ja laittomasti. Turkista syntyy kuva itsensä haavoittuvaksi ja uhatuksi tuntevasta yksinäisestä valtiosta, joka on katkera jouduttuaan syrjään sille historiallisesti kuuluvasta asemasta Välimerellä. Sen sotilaallisista operaatioista huolimatta sillä ei ole alueelliselta suurvallalta odotettavaa vaikutusvaltaa alueellaan, eikä se puheiden perusteella kykene toimimaan johtavassa asemassa alueen poliittisessa ympäristössä. Tutkielman lopuksi esitetään ajatuksia tutkimuksen tekemisestä, ja pohditaan ehdotuksia valtioiden rooliin keskittyvään tutkimukseen.
  • Markkanen, Iida (2022)
    Tämä maisterintutkielma tarkastelee yhteiskunnallisen keskustelun luonnetta egyptiläisille suunnatulla Redditin r/Egypt-keskustelukanavalla. Reddit on anonyymi, jatkuvaa julkaisemista ja keskustelua tukeva sosiaalisen median alusta, jossa käyttäjät keskustelevat heitä kiinnostavista aiheista erilaisilla aihekanavilla. Tutkimuksen kohteena onkin Egyptin maakanavan yhteiskunnallisten keskustelujen aiheet ja keskustelutapa sekä se, kuinka keskustelijat jakavat omia kokemuksiaan ja hakevat vertaistukea alustalla. Näin tutkimus kartoittaa sosiaalisen median mahdollisuuksia toimia yhteiskunnallisen keskustelun alustana. Tutkielman taustana toimii Egyptin poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen. Tämä toimii myös keskustelujen taustana, joten taustoitus on keskeistä aineiston ja analyysin ymmärtämiselle. Taustoituksessa käydään läpi nykyisen hallinnon historiaa ja politiikkaa sekä näiden vaikutusta yhteiskuntaan ja elintasoon. Tutkimuksen teoreettinen tausta on aikaisemmassa sosiaalisen median tutkimuksessa. Anna Guimaraes, Oana Balalau, Erisa Terolli ja Gerhard Weikum ovat tutkineet poliittisten keskustelujen luonnetta niiden yhdenmukaisuuden kannalta, ja tämä tutkimus hyödyntää heidän havaintojaan keskustelujen harmonisuudesta. Salcen Ozturkcan, Nihat Kasap, Muge Cevik ja Tauhid ovat tutkineet sosiaalisen median mahdollisuuksia tiedon jakamiseen rajoitetussa mediaympäristössä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan yhteyttä reaalimaailmaan. Ahshley Lee on tutkinut Facebookissa tapahtuvaa poliittista aktivismia sekä keskustelujen yhteiskunnallista ja poliittista luonnetta. Supreet Mann ja Michael Carter tutkivat vertaistuen hakemista ja henkilökohtaisista kokemuksista avautumista Redditissä liittyen yhteiskunnallisiin tabuaiheisiin, heidän tapauksessaan vanhemmuuteen. Tutkielman aineistona toimii satunnaisena aikana muutaman päivän ajalta poimitut keskusteluketjut yhteiskunnallisista aiheista. Tutkimusmetodina toimii diskurssianalyysi, sillä tämä mahdollistaa syvemmän analyysin keskustelijoiden suhteista toisiinsa sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Johtopäätöksissä selviää, että analysoidut keskustelut ovat pääasiassa harmonisia, mikä viittaa alustan käyttäjäyhteisön olevan eräänlainen sisäryhmä. Keskusteluissa esiintyy ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskunnassa, mihin käyttäjät hakevat tukea toisiltaan. Keskusteluissa on siis selkeästi nähtävissä vertaistuen ja henkilökohtaisten kokemusten jakamista, mikä korostuu alustan anonyymiyden takia.