Browsing by study line "Contract Law"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2024)Maisteritutkielmassani tutkin asiainhuollon merkitystä ja sisältöä suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Vastaan kysymyksiin siitä, mihin asiainhuolto-oppi perustuu, miten se voidaan oikeuttaa, millaisia soveltamisedellytyksiä opilla on ja millaisiin oikeusvaikutuksiin oppi johtaa. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että asiainhuolto on edelleen voimassa olevaa oikeutta. Sen sisällöstä voidaan todeta, että asiainhuollolla tarkoitetaan toisen edustamista ilman valtuutusta tai muuta kelpoisuuden perustavaa seikkaa tämän ollessa poissa paikalta tai estynyt toimimasta asiassa. Keskeisin laintasoinen säännös opista on kauppakaaren 18:10. Asiainhuolto voidaan oikeuttaa omaisuudensuojalla, yleisellä edulla tai moraalisilla perusteilla. Asiainhuollon keskeiset soveltamisedellytykset ovat, että päämies on poissa paikalta tai muuten kykenemätön toimimaan asiassa, asiainhuoltajalla ei ole kelpoisuutta toimia asiassa, asia on yllättävä ja asian hoitaminen on kiireellistä ja päämiehelle hyödyksi. Asiainhuolto johtaa oikeusvaikutuksiin koskien päämiestä, asiainhuoltajaa ja mahdollisesti päämiehen sopimuskumppania. Keskeisiä vaikutuksia ovat asiainhuoltajan velvollisuus palauttaa päämiehelle tämän omaisuus ja sen tuotto sekä päämiehen velvollisuus maksaa asiainhuoltajalle korvausta tämän kuluista ja uhrauksista.
-
(2024)Kriget i Ukraina ledde indirekt till att priset på el på elmarknaden vintern 2022–2023 steg till exceptionellt höga nivåer vilket i sin tur föranledde stora prishöjningar i konsumenters elförsäljningsavtal. I avhandlingen granskas godtagbarheten av dylika avtalsändringar i tills vidare gällande elförsäljningsavtal mellan detaljförsäljare av el och konsumenter. Avhandlingen syftar till att klarlägga vilka förutsättningar som bör uppfyllas för att en ensidig avtalsändring av en detaljförsäljare ska vara giltig enligt 93 § i elmarknadslagen (588/2013) och godtagbar enligt 3 kap. 1 § 1 mom. i konsumentskyddslagen (38/1978). Därtill är syftet att undersöka om den gällande rätten uppställer begränsningar i storleken på prishöjningar i elförsäljningsavtal. Elmarknaden är på grund av elens säregna egenskaper en komplex marknad som består av flera delmarknader med olika aktörer och funktion. Åtskilliga faktorer inverkar därmed på prissättningen av elförsäljningsavtalen. I avhandlingen framkommer det att elmarknadsdirektivet (EU) 2019/944 och direktivet om oskäliga avtalsvillkor 93/13/EEG inte begränsar tillämpningen av de nationella bestämmelserna som gäller avtalsändringar i elförsäljningsavtal. Nationella bestämmelser om avtalsändringar som gäller elförsäljningsavtal finns både i elmarknadslagen och konsumentskyddslagen. Förutsättningarna i elmarknadslagen för en avtalsändrings giltighet är dels att konsumenten informeras om avtalsändringen i tid och på vederbörligt sätt dels att ändringsgrunden är godtagbar. Utöver detta finns det ett krav i KSL 3:1.1 på att avtalsinnehållet inte får ändras väsentligt utan båda parters medverkan. Även en avtalsändring som inte är ogiltig på basen av 93 § elmarknadslagen kan vara förbjuden på basen av konsumentskyddslagen. Då detta avgörs ska en helhetsbedömning göras av avtalsändringens oskälighet där priset, avtalsbalansen, avtalets karaktär, branschens särdrag, orsakerna till ändringen, konsumentens möjligheter att frångå avtalet och ingå ett nytt avtal samt övriga omständigheter beaktas. En begränsning av en prishöjnings storlek existerar enligt gällande rätt men det saknas fortfarande rättsfall som skulle precisera hur och var gränsen för otillåtlighet ska dras. Avhandlingens jämförelse till Sverige och Norge visar att motsvarande problematik kring prishöjningar inte uppkommit eftersom merparten av elförsäljningsavtalen i länderna är bundna till spot-priset.
-
(2024)The study compares and contrasts loyalty principles that affect copyright and trademark licensing agreements in Finland and the United States of America, respectively. In doing so, it establishes how and to what extent the principles affect said agreements. The study also provides a stance on which system better ensures the parties' rights. The thesis covers this viewpoint as principles of loyalty have as one of their objectives to ensure that the parties' rights are not frustrated. First, the study defines the principles governing loyalty within the framework of general contract law, applying these findings to the more specific framework of copyright and trademark licensing agreements. The study examines and evaluates these principles' effects on the agreements while simultaneously comparing the two systems, establishing their main similarities and differences. The study also investigates franchising agreements in more detail due to their high relationality and abundance in business. After this, the study evaluates these findings and utilizes them to extract an answer to the question of which system better ensures the rights of the parties.
-
(2024)Tutkielman tarkoituksena on tutkia osakeyhtiön johdon tiedonantovelvollisuutta johdon yritysostoissa, eli tilanteessa, jossa yrityskaupan ostajana on kohdeyhtiön johto. Kohdeyhtiön johdolla on MBO-kaupoissa erityinen kaksoisrooli. Johto toimii sekä ostajan puolella, että myyjän ja kohdeyhtiön edustajana. Osakeyhtiön johto on useimmiten se taho, jolla on eniten tietoa kaupan kohteena olevasta yhtiöstä ja kauppaan olennaisesti vaikuttavista seikoista. Siten tutkimuskysymykseksi muodostuukin, millainen tiedonantovelvollisuus johdolla on MBO-kaupoissa? Johdon tiedonantovelvollisuutta voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin osapuolten keskenään tekemä sopimus voi luoda oikeuksia ja velvollisuuksia myyjälle ja ostajalle. Tietojen luovuttamisesta voidaan sopia nimenomaisesti sopimuksessa. Lisäksi Suomessa on vakiintunut tiettyjä sopimusoikeudellisia periaatteita, joista tutkielman kannalta tärkein on lojaliteettiperiaate. Tiedonantovelvollisuuden on perinteisesti katsottu olevan osa lojaliteettivelvollisuutta. Tämän periaatteen nojalla osapuolen tulee ottaa huomioon myös vastapuolen etu sopimusta solmittaessa. Olennaista tutkimuskysymyksen kannalta on kauppalain virhesäännökset ja myyjän tiedonantovelvollisuus suhteessa ostajan selonottovelvollisuuteen. Tiedonantovelvollisuus yrityskaupoissa on perinteisesti tulkittu myyjän velvollisuutena luovuttaa tietoja ostajalle. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että johdolla on lojaliteettivelvollisuuteen perustuva tiedonantovelvollisuus myös toista osapuolta, eli myyjää kohtaan. Lisäksi johdon tiedonantovelvollisuuteen vaikuttaa osakeyhtiöoikeudellinen sääntely. Johdolle on asetettu osakeyhtiölaissa huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus. Johdon tulee huolellisesti toimien pyrkiä edistämään yhtiön etua. Yhtiön etuun voidaan osittain rinnastaa myös osakkeenomistajien etu, sillä osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on voiton tuottaminen, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Yrityskauppatilanteessa yhtiön toiminnan tarkoitus ja osakkeenomistajien etu kulminoituu mahdollisimman korkean kauppahinnan määrittämiseen. Toisaalta johdon ollessa itse ostajan roolissa, on johdolla houkutus saada yhtiö näyttämään mahdollisimman vähäarvoiselta, jotta kauppahinta saadaan neuvoteltua mahdollisimman edulliseksi.
-
(2023)Euroopan komission vuonna 2020 esittämä ehdotus datasäädökseksi on lainsäädännöllinen yritys muokata EU:sta datan supervalta maailmassa, jossa datan potentiaalin hyödyntäminen on korostumassa jatkuvasti enemmän. Sääntelyllä pyritään myös reagoimaan sopimusehtoihin liittyviin haasteisiin, joiden on huomattu toimivan datan hyödyntämisen esteinä. Metodologisesti tutkielmassa on kyse ensinnäkin lainopillisesta tutkimuksesta niiltä osin, kun arvioidaan ja systematisoidaan voimassa olevaa sopimusoikeudellista tilaa. Toisekseen tutkielmassa on kyse de lege ferenda -tutkimuksesta siltä osin, kun tutkielman tavoitteena on arvioida vasta tulevaa lainsäädäntöä. Tutkielmassa selvitetään ensinnäkin vallitsevaa sopimusoikeudellista tilaa Suomessa: mitkä ovat vallitsevat sopimusoikeudelliset periaatteet, ja minkälainen merkitys kohtuuttomuudella on Suomen oikeudessa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, minkälaista kohtuuttomia sopimusehtoja koskevaa sääntelyä komission datasäädösehdotus olisi tuomassa unionin oikeuteen. Datasäädöksen IV-luvussa määrätään kohtuuttomista sopimusehdoista, jotka eivät sido osapuolta, jolle ne on yksipuolisesti annettu. Tutkielmassa selvitetään myös, minkälainen implikaatio ehdotetulla datasäädöksellä voisi olla, etenkin sopimusoikeudellisesti. Tutkielmassa saatiin selville, että datasäädös olisi tuomassa todella yksityiskohtaista sääntelyä kohtuuttomia sopimusehtoja koskien yritysten välillä, kun on kyse sopimusehdoista, jotka koskevat datan käyttöä ja pääsyä dataan. Säädöksen huomattiin myös ilmentävän sopimusoikeuden eurooppalaistumista, ja suopeampaa suhtautumista sopimusvapauden rajoituksiin yritysten välillä verrattuna Suomen oikeuteen. Tästä huolimatta datasäädös ei ilmennä perustavanlaatuisia muutoksia sopimusoikeuteen, ja se lähinnä selkeyttää kohtuuttomuuden käsitettä soveltamisalansa mukaisissa tilanteissa. Lisäksi datasäädös ilmentää osaltaan kehityssuuntaa, jossa sopimusvapautta kavennetaan lainsäädännön keinoin. Datasäädöksellä voisi olla myös muita vaikutuksia.
-
(2024)Utvecklingen och konkurrenskraften hos förnybar energi har genomgått en betydande förändring på den europeiska elmarknaden. Från att ha varit beroende av offentliga finansieringsmekanismer på grund av höga kostnader och oförutsägbar produktion, har förnybara energikällor blivit mer självbärande tack vare teknologiska framsteg. Samtidigt har EU:s stödpolitik blivit mer restriktiv och traditionella subventioner minskat, vilket har lett till en ökad osäkerhet kring inkomster för producenter av förnybar energi. För att säkerställa stabila och förutsägbara inkomster och utgifter har energiproducenter och industriella aktörer vänt sig till långsiktiga kommersiella avtal om handel med förnybar el (eng. Power Purchase Agreements). Dessa energiköpsavtal erbjuder ekonomisk trygghet för båda parterna genom fasta försäljningspriser och -volymer, men medför samtidigt nya risker, särskilt med tanke på den långa avtalsperioden och potentialen för oförutsedda förändringar. Syftet med denna avhandling är att utforska med stöd av vilka avtalsrättsliga mekanismer avtalsparterna i energiköpsavtalen kan reagera på ändrade förhållanden på elmarknaden. En möjlighet att anpassa avtalen är nödvändigt, särskilt i ljuset av de utmaningar som uppstår från kriget i Ukraina, samtidigt som en för hög flexibilitet kan sänka avtalens tillförlitlighet och leda till svårigheter för nya projekt att få finansiering. Med tanke på avtalens betydande inverkan på hållbarheten i energiförsörjningen, är en balans mellan stabilitet och flexibilitet kritisk för både framtida och nuvarande avtalsrelationer inom energisektorn. I kärnan av frågeställningen ligger balansen mellan avtalsfrihet, avtalsbundenhet och den avtalsrättsliga skyddsprincipen, som tillsammans utgör ramverket för alla avtalsrelationer i Norden. Följaktigen utforskas dessa principers förhållande till varandra i en situation där ett energiköpsavtal vill anpassas till ändrade förhållanden på elmarknaden. Vidare omfattar avhandlingen en detaljerad analys av specifika standardiserade klausuler inom branschen, inkluderande prisklausuler, omförhandlingsklausuler, Change in Law -klausuler och Force Majeure-klausuler. Utöver möjligheterna att anpassa avtalen till ändrade förhållanden på elmarknaden med stöd av standardvillkor undersöks motsvarande möjligheter med stöd av icke-avtalade avtalsmekanismer, främst jämkningsbestämmelsen i AvtL 36 §. Sammanfattningsvis indikerar forskningsresultaten att avtalsparternas möjligheter att anpassa energiköpsavtalen till förändrade marknadsförhållanden är begränsade. Speciellt elproducenternas behov av ett skydd mot marknadsvolatilitet kan inte tryggas av avtalen i deras nuvarande form. Denna brist på flexibilitet och säkerhet kan göra det svårt för projektfinansiärer att se energiköpsavtal som tillräckliga garantier för långsiktiga inkomster, vilket i sin tur påverkar finansieringsmöjligheter för nya energiprojekt, som byggandet av vindparker. Det standardavtal som används är således kanske inte är mest lämpliga verktyget för avtalsförhandlingar, åtminstone för elproducenter på den finska marknaden.
-
(2024)In my thesis I will analyze discrimination as it appears in different types of contractual relations and propose my own interpretation on the application of valid law that deals with equality and inclusivity in the Nordic countries. The main focus of my thesis is the legislation and case law of Finland, but I will also refer to the legal systems of Sweden, Norway, and Denmark for comparison. It can be summarized that the most common factors that may result in a person experiencing discrimination are his gender, age, nationality, disability, health, language, religion, and political or ideological convictions. My thesis will explore different instances of discrimination in various contract types, such as consumer contracts, work contracts, and contracts between businesses, as well as long-term contracts. I have also selected a few topics for more thorough analysis, such as discrimination occurring in the workplace and discrimination based on gender. My aim is to form a general principle on the application of the relevant legislation: do national courts interpret the law leisurely or strictly, are there differences between contract types, is one party favored over the other. I also explore so called permitted discrimination in my thesis, with a particular emphasis on comparing the wording of various laws of the Nordic countries. Lastly, I will also present my own thoughts about the state of the valid legislation in addition to offering possible outcomes for future development.
-
(2023)Viestintä- ja informaatioteknologian murros muuttaa jatkuvasti tapoja, joilla luonnollisia henkilöitä koskevia tietoja kerätään, säilytetään ja käytetään. Kehityksen seurauksena Euroopan unioni on pyrkinyt yhdenmukaistamaan tietosuojasääntelyä unionin alueella vuonna 2018 sovellettavaksi tulleen yleisen tietosuoja-asetuksen muodossa. Asetuksen säännösten rikkominen voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin, vahingonkorvausvastuuseen, henkilötietojen käyttökieltoon sekä mahdollisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen. Yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisen riskin muodostavat myös tietosuojarikkomusten mahdolliset muut seuraukset, kuten maineen ja luottamuksen menetys kuluttajien silmissä. Tutkimuksen keskiössä on sopimus yrityskauppaan liittyvien tietosuojariskien hallinnan välineenä yrityskaupan osapuolten välisessä suhteessa sekä osapuolten ja muiden kauppaprosessiin osallistuvien tahojen välisissä suhteissa. Pyrkimyksenä on hahmottaa systemaattisesti niin soveltuvien tietosuojasäännösten kuin sopimusoikeuden periaatteiden asettamat rajat ja edellytykset tietosuojariskien tehokkaalle hallinnalle yrityskauppatilanteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sopimusoikeudellisia keinoja hallita yrityskauppaan liittyviä tietosuojariskejä mahdollisimman tehokkaalla tavalla ostajan edun mukaisesti. Toisin kuin monet muut yrityskauppoihin liittyvät oikeudelliset vastuuriskit henkilötietojen käsittely muodostaa ostajan kannalta merkityksellisen riskin useammalla tasolla. Ostajan on ensinnäkin otettava tietosuojasääntelyn vaatimukset huomioon arvioidessaan kaupan kohteen ominaisuuksia ja siihen liittyviä riskejä. Ostaja saattaa joutua oikeudelliseen vastuuseen tai kärsiä taloudellisia vahinkoja esimerkiksi tilanteessa, jossa kohdeyhtiön ennen kaupan solmimista tekemä tietosuojarikkomus ilmenee vasta kaupan täytäntöönpanon jälkeen. Mahdollisessa kaupan jälkeisessä sopimusriitatilanteessa arvioitavaksi saattaa nousta kysymys siitä, miten ostaja on täyttänyt velvollisuutensa tarkastaa kaupan kohde. Kaupan osapuolten väliseen sopimussuhteeseen liittyvien mahdollisten riitojen lisäksi ostajan due diligence -toimien huolellisuus voi tulla arvioitavaksi tietosuojaviranomaisen tai tuomioistuimen toimesta ratkaistaessa mahdollista tietosuojasääntelyn rikkomista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä. Ennen sitoutumista kauppaan ostajan on näin ollen tärkeää saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten kohdeyhtiö käsittelee toiminnassaan henkilötietoja. Kauppaprosessin aikaisiin henkilötietojen siirtoihin ja muuhun käsittelyyn liittyy riski siitä, että tietoja käsitellään kaupan toteuttamisen kannalta oikeutetun tahon toimesta mutta soveltuvien tietosuojasäännösten vastaisesti. Toisaalta henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan tahon puutteelliset tietoturvatoimet voivat johtaa tietovuotoihin sekä henkilötietojen päätymiseen oikeudettomille tahoille. Myyjän ja ostajan välisen tietojenvaihdon lisäksi kauppaprosessin eri vaiheissa kaupan osapuolet käyttävät pääsääntöisesti apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita kaupan toteuttamiseksi. Ostajan on osaltaan toimeksiantokohtaisesti varmistettava tällaisten järjestelyjen aikaisten henkilötietojen käsittelyjen lainmukaisuus. Tutkimus on rakenteeltaan jaettavissa neljään eri vaiheeseen, ja tutkimus etenee johdonmukaisesti läpi yrityskauppaprosessin kaupan esivaiheesta kaupan jälkihoitoon. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (2 luku) tarkastellaan yleisen tietosuoja-asetuksen vastuujärjestelmää ja vastuiden kohdentumista yrityskauppatilanteissa. Vaiheen tarkoituksena on jäsentää tietosuojariskit hallittavana riskinä yrityskauppatilanteissa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (3 luku) tarkastellaan sitä, miten yrityskaupan toteuttamisen kannalta välttämättömään tietojenvaihtoon liittyviä tietosuojariskejä voidaan hallita sopimuksin sekä, miksi ja miten ostajan tulee ottaa kohdeyhtiöön liittyvät tietosuojariskit huomioon due diligence -tarkastuksessa. Toisen vaiheen tarkoituksena on jäsentää tarve ja keinot hallita kauppaprosessin aikaiseen tietojenvaihtoon liittyvät tietosuojariskit sekä ostajan tietosuojariskejä koskevan ennakkoselvityksen merkitys ja sisältö. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa (4 luku) käsitellään keinoja, joilla ostaja voi hallita kohdeyhtiöön liittyviä tietosuojariskejä kauppakirjan ehdoissa. Kolmannen vaiheen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin ostajan on otettava tietosuojariskien erityispiirteet huomioon tietosuojariskien hallintaa koskevien sopimusehtojen muotoilussa. Tutkimuksen neljännessä vaiheessa (5 luku) tarkastelu kohdistuu yrityskaupan jälkihoitoon. Neljännen vaiheen tarkoituksena on jäsentää ostajan kaupan jälkeisten toimien merkitys kaupan kohteeseen ja kaupan jälkeiseen tietojenvaihtoon liittyvien tietosuojariskien hallinnassa.
-
(2024)Konkurrensklausuler har länge varit ett aktuellt ämne inom arbetsrätten. Arbetsavtalslagens 3 kap. 5 § som reglerar konkurrensklausuler har genomgått många lagändringar. Senaste lagändringen trädde i kraft 1.1.2022. Oberoende av de kontinuerliga försöken att hålla lagen uppdaterad, ger konkurrensklausuler ofta upphov till många diskussioner, och aktörer inom arbetsmarknaden har ofta motstridiga åsikter gällande deras användning. Värvningsklausuler är mycket nära sammankopplade med konkurrensklausuler. Båda klausulerna har för avsikt att begränsa arbetstagare på ett eller annat sätt efter anställningsförhållandets upphörande. Med klausulerna vill arbetsgivare ofta skydda liknande intressen och deras inverkan på arbetstagare och arbetsmarknaden kan förbli tämligen lika. HD har även konstaterat att värvningsklausuler under vissa omständigheter kan jämställas med konkurrensklausuler. Oberoende av detta har värvningsklausulerna fått väldigt lite uppmärksamhet inom rättspraxis och rättslitteraturen. Inga övergripande utredningar gällande dem har utförts, och dess rådande rättsläge är tämligen oklart. Dock används värvningsklausuler i nästan lika stor omfattning som konkurrensklausuler och deras användning förväntas endast öka. I avhandlingen granskas således värvningsklausulers utvecklingsbehov. Ämnet är aktuellt eftersom lagändringen av konkurrensklausuler kan konstaterats ha framhävt användningen av värvningsklausuler och därmed även deras oklara rättsläge. För att kunna ta ställning till utvecklingsbehov diskuterar avhandlingen det sociala problemet som värvningsklausuler medför, deras rådande rättsläge och förhållande till konkurrensklausuler. Eftersom konkurrensklausuler kan anses vara en föregångare till värvningsklausuler är deras betydelse i avhandlingen central. Genom att granska både värvnings- och konkurrensklausulers rådande rättsläge, avtals- och arbetsrättsliga grund, deras inbördes förhållande samt deras likheter och olikheter kommer det i avhandlingen fram att klausulerna inte till sin natur skall anses så pass lika att de i allmänhet skall jämställas med varandra. Avhandlingen diskuterar också olika förslag på hur värvningsklausuler borde regleras, vilka förutsättningar och begränsningar som borde tillämpas på dem för att deras rättsläge skall anses vara mer klart än vad det i nuläget kan anses vara. I avhandlingen används den rättsdogmatiska metoden, men avhandlingen är en de lege ferenda forskning. Genom att granska gällande rätt för både konkurrens- och värvningsklausuler kommer utvecklingsbehov och -förslag för värvningsklausuler framföras. Centrala rättskällor i avhandlingen är både inhemsk och nordisk lagstiftning, rättspraxis och rättslitteratur. De andra nordiska länderna har uppmärksammat värvningsklausuler i större omfattning jämfört med Finland. I Norge och Danmark regleras värvningsklausuler redan i lag och därmed har avhandlingen även ett nordiskt perspektiv.
Now showing items 1-9 of 9