Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "EU Internal Market Law"

Sort by: Order: Results:

  • Immateriaalioikeuksien sammuminen Euroopan unionin sisämarkkinoilla 
    Virkkunen, Mia (2024)
    Oikeuksien sammumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa immateriaalioikeuden haltijalleen tuottama yksinoikeus lakkaa markkinoille saattamisen yhteydessä. Oikeuksien sammuminen on keskeinen keino varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:ssa, kun oikeudenhaltija ei lähtökohtaisesti voi estää tekijänoikeussuojaa saavan teoksen, tavaramerkillä varustetun tavaran tai patentin suojaaman keksinnön jälleenmyyntiä tai rinnakkaistuontia. Sammumisdoktriini toimii intressien tasapainottajana, kun oikeudenhaltijan yksinoikeutta rajoitetaan. Tutkielman pääasiallinen tarkoitus onkin oikeuskäytännön perusteella selvittää oikeuksien sammumisen suhdetta tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Toistan kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen siitä, ettei vuosikymmeniä vanha tekijänoikeussääntely sovi sellaisenaan digitaaliseen ympäristöön. Oikeuksien sammumisen osalta tekijänoikeusdirektiivi 2001/29/EY ei ota huomioon digitaalisen maailman realiteetteja. Digitaalisten teosten sammumisen tulkinta on jäänyt EUT:n oikeuskäytännön varaan. Tarkastelen erityisesti ennakkoratkaisuja C-128/11 UsedSoft ja C-263/18 Tom Kabinet. UsedSoftissa EUT meni tulkinnassaan varsin pitkälle mahdollistaakseen oikeuksien sammumisen tietokoneohjelman osalta. Tom Kabinetin myötä digitaalisten eli aineettomien teosten jälkimarkkinat on nyt täysin estetty. Ratkaisu on herättänyt laajasti kritiikkiä muun muassa aineettomien ja aineellisten teosten välisen kahtiajaon vuoksi. Itse kiinnitän huomiota erityisesti EUT:n käyttämään ontuvaan argumenttiin, jonka mukaan tekijänoikeuden haltijan katsotaan saavan riittävän korvauksen työstään fyysisen teoksen ensimmäisen myynnin yhteydessä, mutta samaa ei tapahdu digitaalisen teoksen kohdalla. Tutkielmassa argumentoin, että tekijänoikeuksien sammumista tulisi jatkossa kehittää nimenomaan sääntelyn keinoin, sillä kyse on laajasti tekijänoikeuksiin vaikuttavasta asiasta. Lainsäätäjä on kuitenkin ollut haluton puuttumaan ongelmaan. Varovaisuus ilmenee esimerkiksi siitä, että asia jätettiin pois uuden tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin (EU) 2019/790 valmistelusta, vaikka kysymys digitaalisten jälkimarkkinoiden sallimisesta oli vielä laajasti esillä julkisen kuulemisen yhteydessä. Tavaramerkkien osalta vastaan kirjallisuudessa esitettyyn kritiikkiin siitä, että EUT:n viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella tietyt tavaramerkit saavat jo liian voimakasta suojaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden kustannuksella. Erityisesti luksustavaramerkkien haltijat ovat tutkielmassa käsiteltyjen ratkaisujen mukaan voineet estää tavaroiden myöhemmän kaupanpidon vedoten “ylellisyyden tunnun” vahingoittamiseen ja siten tavaramerkin maineen vahingoittamiseen. Vastauksessani yhdyn väitteeseen siitä, että EUT:n tulkinta voi olla haitallista rinnakkaistuonnille ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteelle.
  • SEUT 267 artiklan mukainen ennakkoratkaisumenettely unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisenä vuoropuheluna unionin oikeusperiaatteiden valossa 
    Vuorinen, Laura (2024)
    Unionin tuomioistuin on toistuvasti luonnehtinut SEUT 267 artiklan mukaista ennakkoratkaisumenettelyä unionin tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten väliseksi vuoropuheluksi. Tutkielmassa tarkastellaan tätä vuoropuhelua ja sen toteutumista käytännössä. Näkökulmiksi tutkielmaa jäsentämään on valittu neljä unionin oikeusperiaatetta: oikeusvarmuuden periaate, oikeusvoiman periaate, unionin oikeuden etusijaperiaate ja unionin oikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävän vaikutuksen periaate. Tutkielmassa vuorottelevat yhtäältä teoreettisemmat osuudet, joissa syvennytään näihin oikeusperiaatteisiin ja niiden merkitykseen unionin oikeudessa, ja toisaalta käytännönläheisemmät osuudet, joissa keskitytään unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja erityisesti muutamiin tutkielman aiheen kannalta erityisen kiinnostaviin oikeustapauksiin ja tuomioistuinten välisen vuoropuhelun toteutumiseen niissä. Tutkielmassa todetaan, että vuoropuhelu toimii enimmäkseen hyvin, mistä kertoo jo sekin, että kansalliset tuomioistuimet tekevät satoja ennakkoratkaisupyyntöjä vuosittain. Joissakin tapauksissa kansallisten tuomioistuinten on kuitenkin ollut vaikeaa hyväksyä saamiaan ennakkoratkaisuja, ja muutamissa yksittäistapauksissa niitä on jopa jätetty noudattamatta. Ennakkoratkaisumenettely on kuitenkin avainasemassa unionin oikeuden yhtenäisen tulkinnan ja perussopimuksilla luodun oikeuden ominaisluonteen turvaamiseksi. Tutkielmassa todetaan, että muun muassa oikeusvaltiollisuuden toteutumisen varmistaminen on ennakkoratkaisumenettelyn suojaamiseksi keskeisen tärkeää. Unionin tuomioistuimen asemaa ennakkoratkaisujen antajana ja unionin oikeuden yksinomaisena tulkitsijana ei voida horjuttaa ilman, että koko unionin oikeusjärjestys horjuu.
  • The ECB and the legal issues of its asset purchase programmes 
    Nummela, Jenni (2024)
    The research paper intends to clarify the limits of the monetary policy of the European Union, which the European Central Bank defines and implements. This is done through explaining the structure and origins of the European Monetary Union and the ECB, as well as monetary policy measures, relevant case law on them and the principles supporting the measures implemented. A short view on the economic foundations and implications is also given. In the European Union, economic policy has been divided into fiscal and monetary policy, the former being in the domain of the Member States and the latter in the domain of the ECB. This division has caused the EU to resort to a wide range of both monetary and economic policy measures and their legality being questioned by national courts. The monetary policy measures of the ECB have included both conventional and unconventional measures. Asset purchase programmes, such as the secondary markets public sector asset purchase programme, the PSPP, are among the unconventional monetary policy measures implemented by the ECB. The most important preliminary judgements by the Court of Justice of the European Union regarding the limits of EU’s monetary policy include the Pringle -judgement, the Gauweiler -judgement and most importantly the Weiss -judgement. The cases focus mainly on the legality of the measures of the ECB and the EU. Through the case law, the research paper intends to analyze whether the said measures are both proportional and in the realm of monetary policy. Additionally, possible violations of the prohibition on monetary financing and deviations from appropriate capital keys are addressed. These questions are analyzed to evaluate the appropriateness of the judgements of the CJEU. The Weiss -case, which investigates the legality of the PSPP, was referred to the CJEU by the German Constitutional Court, the Bundesverfassungsgericht, and led to the German court eventually disagreeing with the CJEU. The contradictory judgement by the German Constitutional Court has led to discussions on the state of the primacy of EU law and its relationship with Member States’ national constitutional identity. In addition to the purchase programmes, also the Recovery and Resilience Facility, the RRF, implemented after the German Constitutional Court’s Weiss -judgement, is presented. The RRF is an example of a measure the EU resorted to when the restrictions on ECB run monetary policy prevented required financial assistance to be given between Member States. The restrictions are also discussed in relation to the case law of the CJEU.
  • The Shadow Payment Market and the Dawn of New Regulation 
    Earl, Emilie Marjatta (2024)
    A payment system ensures the movement of assets and is therefore vital within any modern economy. For this reason, it is equally important that that the payment service market is capable of evolving though time in order to match the current needs within the payment service market. With the growing need for technological solutions, the EU payment service market had fallen short of providing efficient payment services and therefore the European Commission chose to adopt the PSD2, which relinquished the natural monopoly traditional Banks had thus far built up within the payment service market and provided room for new competitors to enter the market, namely FinTech companies. The aim of this thesis is therefore to look into the regulation of the payment service market from the side of traditional Banks and FinTech companies, to consider whether the new PSD2 could pose a risk toward the financial stability of the EU, as FinTech companies are not subject to similar regulatory regimes as traditional Banks, particularly in terms of bankruptcy proceedings. Unlike traditional Banks, if FinTech companies were to run out of liquidity, they would become subject to corporate bankruptcy proceedings, which means that they would no longer be able to provide their payment services, resulting in service users possibly losing out on their assets. Based on the findings presented in this thesis it can be said that PSD 2 could affect the financial stability of the EU, particularly since the popularity and reliance of the shadow payment market is continuously growing. Therefore, this thesis also suggests some possible solutions, which could improve the resilience of the payment service market as a whole.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO