Browsing by study line "Elintarviketalouden ja kulutuksen opintosuunta"

Food consumption is changing, and consumers show increasing interest for how food is being produced and processed. Insights into consumer wants and needs has therefore never been more important for a food company developing a new product. The goal of this thesis is twofold. First, to investigate sensory characteristics in liquid meat stocks and second, to study Finnish consumers’ attitudes towards such stock products. This was achieved by performing a sensory study on three newly developed meat stocks, using a generic descriptive analysis method. A consumer survey was conducted investigating 551 Finnish consumers’ usage frequency and factors influencing purchase intentions of stock products. In SPSS, ANOVA tests were used to identify significant mouthfeel, appearance and flavour differences between five meat stock samples. Socio-demographic differences in user frequency of stock products and other factors influencing purchase intentions were determined using an ordered logit model, in STATA. The results from the sensory study suggest that roasting of meat, bones and vegetables before cooking leads to darker colour and stronger flavours but is not perceived to consistently improve overall pleasantness. Results from the consumer study suggest that stock cubes are the most popular type of stock product purchased. Furthermore, the most important factors when purchasing stock products are flavour, previous experience with the product and convenience. Interest in origin of raw materials, environmental-friendliness and animal welfare was shown to be affected by consumers’ age and area of living (urban/rural). Similarly, differences in gender, age and area of living affect user frequency. To conclude, these results suggest that both extrinsic and intrinsic meat stock attributes are relevant to differentiate liquid stocks from other stock products and provide novel input into future marketing strategies.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä tämän hetkisestä ympäristön tilasta, kuluttajien asenteita ja reaktioita keinolihaa kohtaan sekä sitä, miten terminologian käyttö vaikuttaa muodostettuun mielikuvaan keinolihasta. Tutkielmassa tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Kuinka suomalaiset nuoret aikuiset kokevat tämänhetkisen ympäristön tilan? 2) Millaisia asenteita ja reaktioita keinoliha herättää suomalaisissa nuorissa aikuisissa? 3) Onko käytetyllä terminologialla vaikutusta muodostettuihin mielipiteisiin? Näihin kysymyksiin vastaamalla saatiin selville tekijöitä, jotka vaikuttavat keinolihan mahdollisuuksiin markkinoilla. Tutkielman lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, jossa hyödynnettiin myös teemahaastattelun piirteitä. Haastattelun runko oli muodostettu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esille tuotiin muutoksen tarpeellisuus, jota perusteltiin kestävän kehityksen siirtymäteorialla. Tutkielman aineisto muodostui kymmenestä pääkaupunkiseudulla asuvasta 22 - 28 vuotiaasta nuoresta aikuisesta. Kestävän kehityksen siirtymäteoriaa apuna käyttäen tutkittiin keinolihan mahdollisuuksia onnistua markkinoilla ja mahdollisia syitä keinolihan epäonnistumiselle. Terminologiaa tutkittiin käyttämällä kahta eri termiä keinolihalle. Viidelle haastateltavista käytettiin termiä laboratorioliha ja viidelle keinoliha. Tutkielman tulosten perusteella nostettiin esiin keinolihan markkinoilla onnistumista estäviä tekijöitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviin tekijöihin lukeutuivat keinolihan eettiset ongelmat, oletettu hinta ja maku, kotimaisuus, turhuus, omien tekojen merkityksettömyys ja terminologia. Terminologian kohdalla estäväksi tekijäksi haastatteluissa nousi esiin sen harhaanjohtavuus. Termi laboratorioliha yhdistettiin keinotekoiseen lihaan, kun taas termi keinoliha yhdistettiin erilaisiin kasvipohjaisiin lihankorvikkeisiin. Keinolihan onnistumista edistävänä tekijänä nähtiin kuluttajien vähäinen ällötys keinolihaa kohtaan ja tiedon lisääminen epävarmuuden vähentämisessä. Tutkielman perusteella jatkotutkimuksia tiedon merkityksestä keinolihan hyväksymisessä tarvitaan. Tutkielman perusteella saatiin käsitys siitä, että tiedon lisääminen saattaisi lisätä keinolihan hyväksyntää, mutta jatkotutkimuksille on tarvetta.

Kanta-asiakasohjelmien kautta kerätyn ostodatan avaaminen asiakkaille tarjoaa päivittäistavarakaupoille uusia mahdollisuuksia hyödyntää keräämänsä ostodataa ja koostaa sitä kuluttajalle helposti ymmärrettävään muotoon. K- ja S-ryhmä tarjoavatkin asiakkailleen mahdollisuuden tarkastella omien ruokaostostensa hiilijalanjälkeä kerätyn ostodatan pohjalta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kokeeko kuluttaja omaan ostodataansa perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla olevan vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen. Lisäksi pyritään selvittämään, kokevatko kuluttajat ristiriitaa omien arvojensa ja todellisen ostokäyttäytymisensä välillä sekä millaista tietoa oman ruuankulutuksen ympäristövaikutuksista haluttaisiin saada ja kuinka palvelusta saatu tieto vastaa tähän tiedontarpeeseen. Teoreettinen viitekehys muodostui arvojen ja käytöksen välisen kuilun sekä kuluttajan tietämyksen teorioiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui kymmenestä yksilöhaastattelusta, jotka olivat muodoltaan puolistrukturoituja haastatteluja. Aineiston analyysi perustui teorialähtöiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että omaan ostodataan perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla ei ole vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen, mutta tieto voi saada pohtimaan omaa ruuankulutusta uudella tavalla. Oman ruuankulutuksen koettiin olevan pääpiirteittäin yhtenäistä omien arvojen kanssa, mutta palvelusta saatu tieto paljasti yllättäviä asioita omista ruuankulutustottumuksista: erityisesti esiin voi nostaa maitotuotteiden muodostaman hiilijalanjäljen suuruuden. Tietoa omien ruokaostosten ilmastovaikutuksista haluttiin saada ostoksentekohetkellä kaupassa, helposti ja konkreettisesti, mieluiten tuotetasolla tai kahden tuotteen ilmastovaikutusten eroista. Palvelun koettiin antavan hyvän kokonaiskuvan omasta ruuankulutuksesta, vaikka yhtenäisyyttä palvelun hyödyllisyydestä ei ollut havaittavissa. Tämän tutkimuksen perusteella kuluttaja saisi suurimman hyödyn palvelusta, mikäli palveluun lisättäisiin tuotekohtaiset hiilijalanjäljet, jotka ovat vertailtavissa ostoksentekohetkellä.

Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu on muuttanut markkinointiviestintää ja tapaa toteuttaa markkinointia. Muiden kuluttajien mielipiteet ja kokemukset tuotteista ja tuoteinnovaatioista ovat entistä vahvemmin läsnä kuluttajan tehdessä ostopäätöstä ja siksi markkinoinnissa on alettu hyödyntämään sosiaalisen median vaikuttajia. Viimeisen vuoden aikana erilaiset kasviproteiinivalmisteet ovat kasvattaneet rooliaan ruokakauppojen hyllyillä. Nämä kasviproteiinivalmisteet ja niiden valmistaminen ovat suurelle osalle kuluttajista tuntemattomia ja siksi markkinointiviestinnässä onkin alettu käyttämään vaikuttajia tuodakseen tuotteita lähemmäksi kuluttajaa ja heidän jokapäiväistä arkeaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten vaikuttajamarkkinointia hyödynnetään uutuustuotteen markkinointiviestinnässä, kun viestintäkanavana hyödynnetään blogeja. Tutkimuksessa keskitytään suomalaisiin elintarvikeinnovaatioihin ja yhteistyöhön, jota tuotteiden markkinoimiseksi on tehty sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee vaikuttajamarkkinointia sosiaalisessa mediassa ja sitä, kuinka WOM-ilmiötä voidaan hyödyntää vaikuttajien avulla. Teoriassa esitellään markkinointiviestinnän tavoitteita sekä vaikuttajan roolia uutuustuotteen viestinnässä ja tuotteen omaksumisessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tarkasteltu kasvispohjaisten elintarvikeinnovaatioiden parissa kaupallisessa yhteistyössä tehtyjä blogikirjoituksia. Empiriassa on käytetty netnografista tutkimusmenetelmää ja aineistoa analysoidaan aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Tutkimuksesta käy ilmi, että elinkaaren alkuvaiheessa hyödynnetään tiedottavaa markkinointia, jolloin vaikuttajan rooli WOM-sanoman levittäjänä on joko yhdistäjä tai asiantuntija. Blogit toimivat ominaisuuksiensa puolesta erityisen hyvin markkinointikanavana elintarvikeinnovaatioiden kohdalla, jolloin lukijalla on mahdollisuus saada kattava kuva tuotteen ominaisuuksista sekä sen käytöstä.

Vegaanisuus ilmiönä on herättänyt keskustelua viimeisten vuosien aikana, ja vegaanisten elintarvikkeiden kulutus on kasvanut sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Vegaanien määrä väestöstä on vähäinen, mutta ilmiö kiinnostaa yhä enenevissä määrin kuluttajia ja yrityksiä, joiden on vastattava kuluttajien nopeasti muuttuvaan kysyntään. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, mitä merkityksiä kuluttajat liittävät vegaanisten elintarvikkeiden kuluttamiseen, minkälaisia ominaisuuksia kuluttajat liittävät vegaanisiin elintarvikkeisiin, minkälaisia seurauksia näiden tuotteiden käytöstä koetaan ja minkälaisia arvoja ja päämääriä kuluttajat tavoittelevat vegaanisten elintarvikkeiden kulutuksella. Tavoitteiden saavuttamiseksi ruokaa tarkastellaan kulutuksen kohteena erityisesti vegaanisuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Kuluttajien kokemien merkitysten tutkimisella voidaan tarjota lisätietoa vegaanisten elintarvikkeiden markkinointiin, viestintään ja tuotekehitykseen. Tutkimus toteutettiin täsmäryhmähaastatteluna, jossa pyrittiin keskustelunomaiseen, uutta tietoa luovaan keskusteluun tutkimuksen kannalta olennaisesta ja rajatusta aiheesta. Menetelmälle on ominaista ryhmän pieni koko, tarkoin määritelty tavoite ja se, että ryhmän jäsenet ovat kohderyhmään sopivia tutkittavia, joiden mielipiteillä ja asenteilla on vaikutusta tarkasteltavana olevaan ilmiöön. Haastateltavat olivat vegaaneja kuluttajia. Merkitysten ja arvojen mielleyhtymäteoria muodostaa pohjan tutkimuksen teoreettiselle viitekehykselle. Teorian oletus on, että kulutus perustuu tavoitteisiin, ja kuluttajien tuotteiden valintaan vaikuttavat tilanteesta riippuen tavoitellut seuraukset, jotka puolestaan perustuvat kuluttajan henkilökohtaisiin arvoihin ja päämääriin. Tuotteiden merkitykset on jaoteltu merkitysten ja arvojen mielleyhtymäteorian mukaisesti tuoteominaisuuksiin, käytöstä koettuihin seurauksiin ja arvoihin. Vegaaniset elintarvikkeet saivat monitasoisia merkityksiä. Tuoteominaisuuksien tasolla maku, ravintosisältö, hinta, alkuperä ja saatavuus sekä tuotteen nimeäminen korostuivat aineistosta. Tuotteiden käytöstä tavoitellut hyödyt olivat tunteisiin liittyviä seurauksia, kuten mielihyvä terveellisyys, luonnollisuus ja puhtaus. Arvojen tasolla korostuivat terveys ja ympäristö, joihin motivoivat yksilölliset ja yhteistä hyvää edistävät arvot. Vegaanisten elintarvikkeiden kulutus on arvolatautunutta, ja taustalla vaikuttavat arvot liittyvät useimmiten terveellisyyteen ja ympäristöön. Kulutus on vahvasti tilannesidonnaista ja siinä korostuu kuluttajan elämäntyyli.

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia suomalaisen elintarvikealan yritysten vastuullisuusraportointia ja sitä, kuinka ne legitimoivat vaikuttamisensa yhteiskunnassa tapahtuvaan koulutustarjontaan, sekä mitkä ovat niiden intressit vaikuttamiseen ja vaikuttamisen aiheuttamat muutokset. Tutkielma on tehty kriittisestä näkökulmasta ja menetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Aineistona tässä tutkielmassa toimi valittujen yritysten vastuullisuusraportit tai toimintarkertomukset, joissa yritykset kertovat vastuullisesta toiminnastaan. Tutkielmassa löytyi kolme erilaista diskurssia, joilla yritykset legitimoivat vaikutustaan koulutustarjontaan. Nämä diskurssit olivat taloudellinen diskurssi, yhteistyön diskurssi ja paremman maailman diskurssi. Taloudellinen diskurssi piti sisällään yrityksen taloudelliset tavoitteet, yhteistyön diskurssi korosti yrityksen asemaa yhteiskunnallisesti tärkeänä toimijana ja paremman maailman diskurssi korosti sitä, että yritykset haluavat vaikuttaa koulutukseen tehdäkseen maailmasta paremman paikan. Tämän tutkielman johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yritysten intressit kouluvaikuttamiseen ovat pääasiassa taloudellisia, jolla pyritään saamaan jatkuvuutta yritykselle. Erilaisia vaikuttamisen keinoja ovat omat koulutusohjelmat, mutta myös yhteistyö oppilaitosten kanssa. Oppilaitosten kanssa yhteistyötä olivat esimerkiksi rahoittaminen, tutkimusyhteistyö ja lopputyöyhteistyö.