Browsing by study line "Engelsk litteratur"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2019)E.M. Forsters Howards End (1910) publicerades under en tid av sociala konflikter och global oro. Forster var medveten om att drivande krafter hotade de engelska traditionerna som präglade den viktorianska levnadsstilen. Under hela sin karriär som författare och kritiker försökte Forster belysa de sociala konflikterna i det engelska samhället. Denna studie fokuserar på de socialhistoriska förhållandena som skildras i Howards End, samt hur Forsters egna politiska och sociala uppfattning konstruerar den kritiska världsbilden i romanen. Lionel Trillings studie om Forster och hans litterära karriär som en betydande författare inom modernismen utgår från ett socialhistoriskt perspektiv som är grundläggande för denna studie. Trilling utvecklar den moraliska liberalism som karakteriserar Forsters världsbild. Utgående från Trillings bok kan man förstå hur Forster använder liberalismen och symbolism som utgångspunkt för att förstå och jämföra världsbilden i Howards End. Den viktorianska romanen och de förändrade samhällsidealen behöver definieras för att förstå de underliggande skillnaderna i de olika värdena som Forster avbildar. Daniel Schwarz och David Medalie, som båda studerar tidiga 1900-talets romanen, lägger grunden för att förstå bakgrunden för den förändrade litterära stilen som bör anpassas till modernismens tid. De tre familjerna (de traditionella Wilcox, de liberala Schlegels och den lägsta i medelklassen, tjänstemannen Leonard Bast med sin fru Jacky) i Howards End representerar olika värden som dominerar den engelska medelklassen i England. Familjerna representerar förhållandena i England och det grundläggande temat i boken är ”Vem ska ärva England?”. Symboliken mellan England och vem som ärver huset Howards End är tydlig. Slutligen kommer Howards End ärvas av Helens och Leonards klasslösa son. Forster konstruerar ett slut där hela medelklassen lever i harmoni. Forsters egna liberala tankar och inflytanden är tydliga i romanen och genom den liberala Margaret Schlegel (senare Wilcox) försöker Forster finna en balans mellan det gamla och nya England. Forster skapar ett slut som pekar på framtida möjligheter men håller sig kritisk till att det är slutgiltigt.
-
(2015)Pro gradu -tutkielmassani tutkin runoilija Arto Mellerin tuotannon kääntämistä englannin kielelle. Havaintoni ja analyysini perustuvat itse tekemiini englanninnoksiin, joiden syntyprosessia käyn läpi ja arvioin omien käännösratkaisujeni valossa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millä tavalla kääntäjän oma persoonallisuus ja omat valinnat vaikuttavat lopulliseen kohdetekstiin? Miten kääntäjän tulisi näitä valintojaan motivoida? Oliko Arto Melleri luokiteltavissa spoken word -tyylisuunnan edustajaksi? Millä tavoin Mellerin performatiivinen tausta vaikutti hänen kirjoittamiseensa? Aihe on kiinnostava koska kääntäjien työtä tutkitaan harvoin itse käännösprosessin tasolla. Tutkimallarunouden kääntäjien tekemiä valintoja voidaan saavuttaa uusia näkemyksiä kaunokirjallisuudesta, kaunokirjallisuuden kääntämisestä, kielen käytöstä ja kehityksestä sekä luovuudesta. Lisäksi esityksellinen runous on maailmalla nousussa, ja sen ilmiöiden puitteissa on kiinnostavaa tutkia millä tavoin performatiivisuus tukee tai rajoittaa runoilijoiden kirjoittamisprosessia. Nojaan analyysissäni kaunokirjallisuuden tulkintatapoihin sekä mm. skoposteoriaan (Nord), kirjoitetun ja lausutun tekstin kaksinaisuuteen (McAlpine), eleiden performanssiteoriaan (Blackmur) ja kaunokirjalliseen alluusioteoriaan (Leppihalme). Lisäksi käytän hyväkseni eri suomentajien näkemyksiä käännöstyöstä (teoksessa Tavi 2011). Koska pro graduni pääpaino on käännösprosessin lisäksi performanssissa, otan tarkasteluuni myös yhden Mellerin runoäänitteistä. Vertailen äänitteiden ja painettujen runojen suhdetta sekä sen vaikutusta omaan käännöstyöhöni. Apuna käytän ääniteorian opasta (Laukkanen ja Leino) sekä runoteknisten keinojen opasta (Leech). Pro gradussani väitän, että runouden kääntäjällä itsellään ja tämän persoonallisuudella on paljon vaikutusta valmiisiin käännöksiin, mutta samalla kääntäjän läpikäymät prosessit ovat monisyisiä ja ratkaisuihin päätyvät päättelyketjut voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Lisäksi totean, että Mellerin voi luokitella spoken word -runoilijaksi ja että hänen henkilökohtaisella kosketuksellaan esiintymiseen oli paljon tekemistä hänen runojensa sisällön sekä omien käännösvalintojeni kanssa.
-
(2019)Tämä gradututkielma keskittyy luokkaeroihin ja valta-asetelmiin J.K. Rowlingin Harry Potter-kirjasarjassa. Kyseisiä asetelmia tutkitaan eri kirjallisuusteorioiden kautta. Tutkielman luonteen tähden käsittelen Rowlingin luomaa taikamaailmaa ikään kuin sen yhteiskunnalliset rakenteet olisivat todellisia. Velhojen yhteiskunta on täynnä ennakkoluuloja ja verenperintöön liittyvää syrjintää. Sarjassa on kolme eri verisäätyä; puhdasveriset, puoliveriset ja jästisyntyiset. Jästisyntyiset velhot ja noidat kokevat syrjintää sillä toiset velhot pitävät heidän taikakykyjään heikompina ja heitä kutsutaan kuraverisiksi. Sarjan antagonisti lordi Voldemort on tullut verratuksi Hitleriin ja hänen toimiaan jästisyntyisiä vastaan voidaan verrata joihinkin toisen maailmansodan tapahtumiin. Taikaolennot, kuten kotitontut ovat yhteiskunnan alimpaa kastia. Niiden tärkein funktio on olla hyödyksi velhoille ja noidille ja antaa näiden pysyä taikamaailman hierarkian ylimmällä tasolla. Post-kolonialistista kritiikkiä voidaan käyttää hyödyksi taikaolentojen asemaa tutkiessa. Kotitontut voidaan rinnastaa orjiin ja Potter-kriitikot ovat usein verranneet maahisia kohtaan kohdistuvaa vihaa antisemitismiin. Tylypahkassa lapset lajitellaan neljään eri tupaan, joissa he opiskelevat seitsemän vuotta. Tuvat kisaavat toisiaan vastaan ja luovat asetelman, jossa oppilaita pidetään eriarvoisina. Tämä asetelma jatkuu vielä aikuisuudessa ja työelämässä. Analyysin lopuksi tulen siihen päätelmään että Rowling on osin tiedostaen ja osin tiedostamattaan luonut yhteiskunnan, jonka luokkaerot ovat jopa suuremmat kuin jästi-Britanniasssa. Sarjan fantastiset elementit eivät pysty peittämään sen esittämiä ongelmia. Ratkaisuksi valtaeroihin ja luokkataisteluihin Rowling tarjoaa rakkauden voimaa, joka voittaa sarjassa vihan ja pelon.
-
(2018)Tutkielmassa perehdytään yhdysvaltalaisen kirjailijan Maxine Hong Kingstonin (synt. 1940) muistelmateokseen I Love A Broad Margin to My Life (2011) ja erityisesti kirjassa esiintyviin aikakäsityksiin. Kirjailijan kiinalainen syntyperä, aikuisiällä alkanut kiinnostus itämaisia uskontoja kohtaan ja toisaalta Kaliforniassa ja Havaijilla vietetty elämä tarjoavat kiinnostavan lähtökohdan ajan uskonnollisen ja sosiaalisen merkityksen tutkimiselle. Väitän, että Kingstonin muistelmateoksessa esiintyvät aikaan liittyvät uskomukset ovat enimmäkseen buddhalaisia, kun taas ajankäyttöä määrittävissä arvoissa ja normeissa on nähtävissä sekä länsimaisia että buddhalaisia vaikutteita. Tutkielman johdantokappaleessa esitellään yhtäältä länsimaisessa ja toisaalta buddhalaisessa ajatteluperinteessä esiintyviä aikaan liittyviä uskomuksia ja näistä uskomuksista peräisin olevia ajankäyttöön liittyviä arvoja ja normeja. Länsimaisessa ajatteluperinteessä korostuvat ajan lineaarisuus, kvantitatiivisuus ja kehitysusko, jotka ovat peräisin kristinuskosta ja jotka ovat levinneet mm. kristinuskon, teollisen vallankumouksen ja globalisaation myötä. Buddhalaisuus taas näkee maailmankaikkeuden koostuvan erikokoisista sykleistä, ja ihmisen uskotaan syntyvän ja kuolevan lukemattomia kertoja. Nämä aikaan liittyvät uskomukset – ja niistä juontuvat arvot ja normit – ovat omissa vaikutuspiireissään muokanneet ihmisen toimintaa ja suhdetta ympäristöön. Tutkielman kahdessa pääkappaleessa erittelen lähiluvun kautta, kuinka nämä uskomukset, arvot ja normit tulevat esille nimenomaan Kingstonin muistelmateoksessa. Lopuksi arvioin, kuinka ajan olomuotoon liittyvät uskomukset ja ajankäyttöön liittyvät arvot ja normit vaikuttavat ihmisten maailmankatsomukseen ja toimintaan
Now showing items 1-4 of 4