Browsing by study line "Finno-Ugrian Language Studies"

Tämä tutkielma käsittelee historiallisia kerrostumia Suomussalmen kunnan alueella sijaitsevien vesistöjen nimissä. Tavoitteenani on tarkastella, minkä verran alueella eri aikoina liikkuneiden väestöryhmien antamista vesistöjen nimistä on säilynyt nykypäivään asti. Tutkimukseni pyrkii tuomaan lisätietoa erityisesti saamelaisperäisen substraattikerrostuman nimiin. Olen määrittänyt kerrostumat kielen ja iän perusteella, mutta minun on täytynyt tarkastella nimiä myös niiden läpinäkymättömyyden kautta. Tutkimusaineistokseni valitsin vesistöjen nimet, sillä varsinkin suurten vesistöjen nimissä vanhaa ainesta säilyy verrattain hyvin. Aineisto on peräisin Kansalaisen karttapaikka -palvelusta ja olen koonnut sen itse. Aineisto kattaa noin viidenneksen Suomussalmen kaikista vesistönimistä. Olen jaotellut keräämäni nimet neljään ryhmään niiden kielen, iän ja läpinäkyvyyden perusteella: suomalaisperäiset nimet, karjalaisperäiset nimet, saamelaisperäiset nimet sekä selittämättä jääneet nimet. Tukeudun varsinkin saamelaisperäisen ja karjalaisperäisen kerrostuman määrittämisessä pitkälti Alpo Räisäsen tutkimuksiin Suomussalmen paikannimistöstä. Olen käynyt läpi Räisäsen esittämät karjalais- ja saamelaisperäiset nimet ja kommentoinut niitä tarvittaessa. Lisäksi olen ehdottanut muutamaa uutta etymologiaa saamelaisperäisten nimien kerrostumaan. Suomalaisperäisten nimien kerrostuma on odotuksenmukaisesti kerrostumista laajin, sillä se on ajallisesti tuorein ja nimien käyttäjiä on verrattain paljon. Karjalaisperäisessä kerrostumassa Räisäsen esittämien nimien lisäksi aineistossani on joitakin karjalaiseen henkilönnimeen pohjautuvia paikannimiä. Saamelaisperäisten nimien kerrostumassa Räisäsen ehdottamat etymologiat vaikuttavat edelleen pääosin päteviltä. Osan nimistä kohdalla on tosin melko varmaa, etteivät ne ole aitoja substraattinimiä, vaan pohjautuvat saamesta saatuun, alun perin appellatiiviseen lainasanaan. Saamelaisperäisiä nimiä näyttää aineistossani olevan hiukan enemmän kuin karjalaisperäisiä, vaikka suurta eroa kerrostumien laajuudessa ei ole. Tunnistetut karjalais- ja saamelaisperäisten nimien kerrostumat ovat toistaiseksi niin suppeita, ettei niiden systeemisyydestä voi tämän tutkimuksen puitteissa sanoa paljoa. Läpinäkymättömien nimien ryhmä on määrältään suppein, eikä se muodosta varsinaista kerrostumaa, sillä se todennäköisesti sisältää toistaiseksi tunnistamatta jääneitä nimiä edellä mainituista kerrostumista.

I denna magisteravhandling undersöker jag nordsamiska regnbågstermer, det vill säga termer som betecknar och be-skriver sexuella minoriteter och könsminoriteter. Syftet med avhandlingen är att ge en översikt över regnbågstermerna i nordsamiska under huvudsakligen 2000-talet: vilka termer som finns, var de används, vad de består av, hur de eventuellt böjs och hur de stadieväxlar. Som en biprodukt av kartläggningen behandlar jag även vilka aktörer som deltagit (journa-lister, ordboksredaktörer osv.) och bidrar därmed med en skiss av aktörerna i den nordsamiska korpusvården. Syftet är inte att ge rekommendationer eller göra en utvärdering av processerna. För att bearbeta termerna använder jag mig av Ulrich Ammons (2003) modell för sociala krafter som påverkar språknormeringen. Avhandlingen är den första som undersöker regnbågsterminologi i ett samiskt språk. Materialet består av två ordlistor från 2018 respektive 2019, elva fysiska ordböcker och tre elektroniska från åren 1979–2022, sammanlagt 118 nyhetsartiklar från Sveriges sameradio, NRK Sápmi och Yle Sápmi 2007–2021 samt två översätt-ningar: svenska till nordsamiska (2013) och finska till nordsamiska (2017). Jag har samlat materialet med hjälp av snö-bollsurval. Analyserna gör jag i dialog med litteraturen, som jag också använder som avgränsning för vilka aspekter som prioriteras. Ammons (2003) teori går ut på att det finns fem sociala krafter, aktörer, som påverkar språkvården: 1) professionella skribenter 2) språkauktoriteter t.ex. lärare och korrekturläsare 3) kodex t.ex. ordböcker 4) språkexperter dvs. språkvetare som inte hör till grupperna ovan samt 5) folket. För att anpassa teorin i avhandlingens kontext lägger jag ännu till 6) personer med ämneskompetens inkl. erfarenhetsexperter och 7) privatpersoner. En person kan agera i flera grupper. Termerna består i sin helhet av internationalismer och olika anpassningar av dem: citatlån, anpassade lån, översätt-ningslån samt sammansatta ord och avledda lån. Så kallad Äldre vokabulär förekommer endast marginellt och de an-vänds inte aktivt av någon i materialet. Ordböckerna avviker tydligt från det andra materialet. Analysen visar att det före-kommer mycket bred variation. Vissa termers, t.ex. queer, ordklasstillhörighet varierar enligt aktör och verk. De vanlig-aste avledningarna är -laš för adjektiv och -vuohta för substantiv. Lånet queer har anpassat sig i den mån att den fått böjning och en alternativ form i nominativ och genitiv-ackusativ i elektroniska ordböcker (jfr. Mäkelä 2020). Förutom skillnader mellan aktörer förekommer det skillnader enligt majoritetsspråket som påverkar i bakgrunden: t.ex. leden -fiila används huvudsakligen i Norge till skillnad från -seksuála som används i Finland och Sverige. Det har skett också radikala förändringar i bruket av paraplybegrepp under åren 2007–2021, tydligast hos Yle Sápmi. Avhandlingen visar att regnbågsterminologin i nordsamiska har varit och är i förändring. Det finns ett starkt intresse för att kunna uttrycka sig om sexuella minoriteter och könsminoriteter på nordsamiska samt för att revidera terminologin. Det behövs forskning även i framtiden för att ge en mer uttömmande bild, bl.a. av hurdana åsikter det finns om termino-login.

Tutkielmani käsittelee eteläviron ja vatjan kielissä esiintyviä terminatiivisia ilmauksia ja niiden rakenteita. Terminatiivisella ilmauksella tarkoitan sellaista lausetta, joka sisältää jonkin terminatiiviseksi määritellyn kielellisen elementin, kuten terminatiivisijamuodon, terminatiivisen postposition tai terminatiivisen adverbin. Tavoitteeni on selvittää, millä tavoin terminatiivinen luenta näissä ilmauksissa muodostuu. En ole rajannut tutkielmaani edustamaan vain yhtä teoreettista suuntausta, vaan hyödynnän teoreettisena taustana niin kognitiivista kielentutkimusta kuin typologistakin näkökulmaa. Terminatiivisen luennan hahmottamisessa hyödynnän kognitiivisen kielentutkimuksen skeemaa eli yleistävää mallia terminatiivisuudesta, jonka mukaan terminatiivisuus koostuu jatkumosta ja rajattuudesta. Analysoimalla ilmausten aktionaalisia ja aspektuaalisia ominaisuuksia sekä niiden morfosyntaktista rakennetta pyrin selvittämään, miten jatkumo ja rajattuus ilmauksissa elaboroituvat, ja onko eteläviron ja vatjan välillä näiden piirteiden elaboroitumisessa jotakin eroja. Ilmausten analysoinnissa käytän morfosyntaktista analyysia, ja aineiston jaottelen sekä laadullisesti että määrällisesti. Aineistot olen kerännyt molemmista kielistä Tarton yliopiston viron kielten ja sukulaiskielten korpuksesta, ja lisäksi eteläviron osalta Uma Leht -sanomalehden arkiston materiaaleista sekä vatjan osalta aiemmin julkaistuista kielennäytteistä. Aineistot koostuvat 139 eteläviron esimerkistä ja 128 vatjan esimerkistä. Tutkielmani perusteella vaikuttaisi siltä, että eteläviron ja vatjan ilmausten terminatiivinen luenta muodostuu toisiaan vastaavasti, mutta riippuu aktionaalisilta ja aspektuaalisilta ominaisuuksiltaan aina rajattuuden tyypistä. Konstruktioissa eteläviron ja vatjan välillä esiintyi joitain eroja: etelävirossa erilaisia konstruktioita ilmeni toisaalta enemmän, mutta eteläviro sisällytti lähes kaikkiin konstruktioihin terminatiivisijan. Vatjassa sen sijaan erilaisia konstruktioita esiintyi vähemmän, mutta toisaalta vatjassa oli mahdollista ilmaista terminatiivista merkitystä myös ilman terminatiivisijaa. Lisäksi kielten terminatiivisijasuffiksit ovat kehittyneet erityyppisistä lähtökohdista ja ovat täten muodoltaan toisistaan eriävät.