Browsing by study line "Kielellinen diversiteetti"

This project is a corpus-based study on numeral + noun phrases in Scottish Gaelic. The typical pattern in Scottish Gaelic is to use a singular noun after numerals one and two and a plural noun after numerals three through ten. However, there are some nouns that do not follow this expected pattern. These exceptions are called numeratives and there are three different categories of numeratives in Scottish Gaelic: duals, numeratives identical in form to a singular, and numeratives with a form that differs from singular and plural and only used with numerals. This study aims to find which nouns have numerative forms and how their use varies diachronically and between dialects. While numeratives have been more researched in Welsh and Irish, there is not much research on numeratives in Scottish Gaelic. Ò Maolalaigh (2013) did a more restricted corpus study to find what nouns use singular after numerals three through ten. The past research provides a good comparison for my results and gives me a good foundation to expand on. From the past research, there seems to be a semantic relationship between the kinds of nouns that have numerative forms, so I sort my results into semantic categories as well. I also look at numeratives from the perspective of linguistic complexity since Scottish Gaelic is a minority language with a large proportion of L2 speakers. This project uses Corpas na Gàidhlig (the Corpus of Scottish Gaelic), which is part of the University of Glasgow’s Digital Archive of Scottish Gaelic. I search the corpus for numerals two through four to see which nouns use numeratives and how consistently they use them. I also look at how frequently numeratives are used diachronically and how usage varies across dialects. I focus especially on nouns that have a high number of numerative tokens to see if there is a pattern in their usage. In my results, I found 47 nouns that use a dual form and 105 nouns that use a numerative identical in form to a singular. The overall findings for numerative use are that dual use is decreasing, while use of numeratives identical in form to singular has been increasing since 1900-1949. The semantic category with the most dual tokens is natural pairs. The nouns with numeratives identical in form to singular tend to be nouns frequently used with numerals, such as measurement words.

Tutkielmassa tarkastelen, missä tilanteissa japaninkielisessa chat-keskustelussa esiintyy tyylinvaihtoa da-tyylistä desu/masu-tyylin. Nämä tyylit ovat osa laajempaa kokonaisuutta, keigoa, joka suomeksi käännetään usein kohteliaisuuskieleksi. Japanin kielessä sosiaalinen asema on koodattu kohteliaisuusmuodoilla liki jokaiseen virkkeeseen, eli puhujan on tehtävä valinta da-tyylin ja desu/masu-tyylin välillä kuulijasta ja kontekstista riippuen. Da-tyyli on epämuodollinen, läheisten ihmisten käyttävä tyyli, desu/masu-tyyliä sen sijaan käytetään sosiaalisesti korkeammassa asemassa olevia henkilöitä puhuteltaessa. Todellisuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä tyylinvaihtoa esiintyy myös epämuodollisissa tilanteissa, joissa perustaso on da-tyyli. Aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet ennen kaikkea puhuttua kieltä, joten tutkimus täydentää huomiotta jääneen kirjoitetun median vaikutuksen kielenkäyttöön. Internetin keskustelut ovat erittäin epämuodollisia, minkä vuoksi tyylinvaihdon voisi olettaa olevan erittäin vähäistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tyylinvaihtoa on selitetty tyylinvaihtoon sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden lisäksi myös diskurssin hallintaan liittyviä tekijöillä sekä kohteliaisuudella. Teorialuvussa tarkastelen siksi nimenomaan japanin kieleen liittyvää tutkimusta sekä verkkokielen tutkimuksen nykytilannetta. Aineisto koostuu videostriimauspalvelu Twitchin 25 eri kanavan chat-huoneista, joiden osallistujamäärä vaihtelee viidestä yli viiteensataan. Analysoin aineistoa kvalitatiivisesti keskusteluanalyyttisin metodein, mutta analyysin tueksi aineistosta pystyi myös luomaan tilastoja desu/masu-tyylin esiintymisfrekvensseistä. Tutkimusessa haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä kommunikatiivisia funktioita desu/masu-muodolla on anonyymissä keskustelussa, jonka perustaso on da-tyyli? 2) Millä tavalla käytetty media vaikuttaa puhetason valintaan? 3) Millä tavalla anonyymiys ja keskustelun tuttavallisuus vaikuttavat toisiinsa? Analyysiluvussa esittelen erikseen tyylinvaihdolle yhdeksän eri funktiota, joita keskustelussa havaitsin, minkä jälkeen tarkastelin havaintoja aikaisemman teorian valossa. Vaikka keskustelijat pysyttelivät nimimerkkien takana, pysyi keskustelu kohteliaana ja tuttavallisena riippumatta siitä, kuinka tuttuja keskustelijat olivat toisilleen. Funktiot jakautuvat pääasiassa kolmeen eri pääluokkaan, jotka ovat: 1) psykologiset ja sosiaaliset tekijät, 2) diskurssin hallinta ja 3) tyylikeino. Näistä ensimmäiset kaksi ovat myös puhutussa kielessä havaittuja kategorioita, mutta desu/masu-tyylin käyttämistä henkilökohtaisena tyylikeinona esiintyi erittäin runsaasti. Tutkimus ei kuitenkaan pysty selittämään, miksi toiset käyttivät desu/masu-tyyliä usein ja toiset eivät juuri koskaan kontekstin pysyessä täysin samana. Ilmiön tarkastelussa täytyisi olla riittävästi tietoa iän ja sukupuolen kaltaisista sosiolingvistisistä muuttujista, mikä on verkkokielen tutkijoille merkittävä haaste.