Browsing by study line "Konsumentekonomi"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2021)Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.
-
(2020)Many European citizens have growing concerns over climate change. This seems to go together with the debate about the impact of consumers’ personal dietary choices on climate change. Novel food protein sources are entering the European food market to replace or compensate meat protein sources. One protein food alternative are insect-based proteins. However, there is limited research as to how choices of alternative insect-based protein products may influence consumers’ carbon footprints. This study explores the potential of insect protein to reduce the carbon footprint associated with European food consumption. Three scenarios were formed to identify and describe options for reducing current levels of carbon footprints associated with the consumption of conventionally produced chicken meat. In the scenarios, soybean meal-based feeds used in conventional chicken production are replaced with insect-based feeds, and chicken products are replaced with protein food products from insects. Further, two different insect feeding sources are considered and compared to each other. A number of existing global warming potential values from a variety of Life Cycle Assessment studies focusing on chicken and insect production were collected to create a database for use in the scenario analyses. The database was utilised to assess the global warming impact of producing alternative insect protein on the carbon footprint of European food consumption. The results from the three scenarios indicate that the carbon footprint of food consumption can be reduced by replacing conventionally produced chicken meat with insect-based protein food products. However, insect-based protein products would have a positive impact on the carbon footprint only if the insects that are produced for use in feed or food are farmed with low-value side streams. Currently, the shift to an increased use of side streams in insect-based food production faces regulatory challenges in Europe. In the light of European efforts to encourage sustainable food alternatives, and considering the environmental benefits insects could offer as alternative proteins over options of conventional protein sources, there is a need for continued research on the environmental sustainability of insect eating and insect feeding, as well as the safety and regulatory issues related to the use of insect protein in food consumption.
-
(2020)Tänä päivänä kuluttajat kohtaavat ruokakaupassa valtavan valikoiman erilaisia tuotteita. Hyllyt ovat täynnä tuotteita, joissa perinteiset tuotekategorioiden rajat sekoittuvat. 2010-luvun alussa vallannut proteiinibuumi näyttää suurimmaksi osaksi laantuneen, mutta tästä huolimatta erilaiset proteiinivälipalat ovat yleistyneet. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia kulttuurisia merkityksiä proteiinivälipaloihin liitetään. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla, miten teknologisuus, luonnollisuus, terveellisyys ja nautinnollisuus jäsentyvät kuluttajien puheessa toisiinsa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologisen ruokakulttuurin ja siinä esiintyvien vastinparien avulla. Tutkimusotteeni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 10, ja kaikki haastattelut kerättiin joulukuun 2019 aikana. Muodostin mahdollisimman monipuolisen haastattelujoukon pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksessani tarkastelin proteiinipatukan ja -jäätelön herättämää puhetta, ja haastattelut toimivat työkaluna kulttuurisen puheen synnylle. Toteutin analyysin teemoittelulla, jonka kautta esiin nousivat keskeisimmät teemat. Käytin analyysin tukena myös aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tulosten perusteella puhe proteiinivälipalojen ympärillä esiintyi monimuotoisena. Vastinpareja koskevat melko selkeät kulttuuriset merkitykset hämärtyivät mentäessä yksittäisten tuotteiden tasolle. Haastateltavien näkemyksiin vaikutti se, mistä näkökulmasta proteiinivälipaloja tarkasteltiin ja mihin niitä vertasi. Nostin terveellisyyden yhdeksi pääkäsitteeksi, sillä sen kautta heijastettiin niin teknologisuutta, luonnollisuutta kuin nautintoakin. Terveellisyyteen liittyi kuitenkin paljon myös hämmennystä ja kyseenalaistamista. Samalla kun lisätty proteiini loi mielikuvaa terveellisyydestä, se oli syy tähän hämmentymiseen ja kyseenalaistamiseen. Haastateltavat kyseenalaistivat lisätyn proteiinin tarpeellisuuden terveyden kannalta ja epäilivät, että kuluttajia vain huijataan sen avulla.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan kankaita ostavien kuluttajien sekä kangaskaupan asiakkaiden kulutustyylejä. Teoreettinen viitekehys perustuu Do-it-yourself –kirjallisuuteen sekä teoriaan kulutus- ja elämäntyyleistä. Kankaita ostavat kuluttajat tekevät usein käsitöitä. Aiempi käsitöihin liittyvä määrällinen DIY-tutkimus on keskittynyt kodin ehostamiseen kuten remontointiin tai pihan hoitoon. Tutkielma tehtiin kvantitatiivisella menetelmällä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelissa helmikuussa 2020. Tutkimuksessa on 1105 vastaajaa. Vastaajista 577 on kangaskaupan asiakkaita ja 528 kankaita ostavia kuluttajia. Kankailla tarkoitetaan tutkielmassa metri- ja palakankaita. Tulosten analysoinnissa käytettiin ei-parametrista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja t-testejä. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä kankaita ostavista kuluttajista. Tutkimuksessa selvitetään, miten ompelevien kuluttajien kulutustyylit eroavat ei-ompelevista kuluttajista. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä ja tulot vaikuttavat kulutustyyleihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yleisesti sitä, mitkä tekijät ovat tärkeitä kankaita ostaville kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kankaita ostavan väestön ja kangaskaupan asiakkaiden kulutustyyleissä on merkittäviä eroja. Erot liittyvät siihen, miksi ja mihin tarkoitukseen kankaita ostetaan. Kangaskaupan asiakkaat ostavat kankaita enimmäkseen vaatetukseen ja käsityöharrastukseen. Vastaavasti väestön keskuudessa kankaita ostetaan sisustustarkoitukseen. Kangaskaupan asiakkaiden ja kankaita ostavan väestön kulutustyylit ovat yhteydessä tuloihin, ompelukertojen useuteen ja osittain ikään. Matalatuloiset ostavat kankaita korkeatuloisia useammin edullisen hinnan vuoksi. Ompelevat kuluttajat ostavat kankaita muita useammin valmistuotteiden heikon saatavuuden, laadun ja ompelusta saatavan nautinnon vuoksi. Lisäksi nuoremmat ikäryhmät ostavat vanhempia ikäryhmiä harvemmin vaatteita edullisen hinnan vuoksi.
-
(2021)Consumption in growth-based economic system from the sufficiency perspective: Qualitive and data-driven content analysis of SKS’s Kestävä kehitys -writing competition texts The master’s thesis examines overconsumption in a growth-based economic system from the perspective of sufficiency, and in particular the questions: what is overconsumption, what factors support overconsumption in Finnish society, and how could consumption be sufficient so that it does not “exceed”? The data of this study is created as a result of the Finnish Literature Society’s (SKS) archive’s Kestävä kehitys -writing competition (2018) “Pieniä ponnistuksia, Suuria saavutuksia”, which is part of the archive materials collections on Traditional and Contemporary Culture (SKS KRA). The research method is data-driven content analysis. The themes highlighted in the data are the problematic nature of the growth-based economic system, consumer criticism, the individual's ability and inability to influence change, the factors influencing overconsumption and the sufficiency of consumption. The thesis describes the opinion of respondents of different ages and from different localities about the prevailing consumer culture, what it should be like, how ready they are personally for change, and what changes are needed at the individual and structural level. The theoretical framework of the thesis is based on the critique of the growth-based economic system and the literature on the sufficient economy and the sufficiency of consumption. Overconsumption can be defined as consumption that leads to uncontrolled climate change, biodiversity loss and overexploitation of natural resources. In Finland, overconsumption is built on the demands of a growth-based market economy, where only continuous economic growth secures employment and well-being. This claim is associated with a consumer culture that supports overconsumption. The more materially wealthy the culture and, through it, the wealthier the citizens, the greater is the consumption. Cultural change is required to make consumption more sufficient. The results of the thesis emphasized the importance of changing attitudes, eco-efficiency in everyday choices and behavior, and limiting the marketing of consumer credit. Political decision-makers were called upon to dare to change consumption in a more sustainable direction through means of control. In order for consumption to be sufficient, well-being shouldn’t be based solely on economic growth, wealth, and a material lifestyle. Increasing efficiency through technology in order to reduce emissions is also not enough if consumption continues to grow and thus the use of natural resources. In a society where the economic system, an over-consuming consumer culture, a market economy, the media and the activities of businesses and consumers are all interlinked, cooperation between researchers, businesses, politicians and NGOs plays a key role in bringing about cultural change.
-
(2021)Tutkin maisterintutkielmassani suomalaisten kelloharrastajien näkemyksiä luksuksesta ja kuluttajien aktiivista roolia luksuksen merkityksien tuottajina. Kelloharrastajat osoittautuivat mielenkiintoiseksi aiheeksi. Aktiiviset harrastajat ovat joutuneet pohtimaan luksuksen merkityksiä osallistuessaan yhteisön toimintaan. Luksuksen vaikean määrittelyn ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi tavoitteena oli tutkia, millaisena kelloharrastajat itse näkevät luksuksen. Aiheen tekee tärkeäksi luksuksen suuri yhteiskunnallinen merkitys ja jatkuva esillä olo mediassa sekä katukuvassa. Taustateoriana tutkimukselle toimii Veblenin huomiota herättävän kulutuksen teoria ja sen kritiikkinä toimiva keskustelu huomiota herättämättömästä kulutuksesta. Luksusta ja huomiota herättävää kulutusta on pitkään pidetty lähes synonyymeinä, ja vasta viime aikoina niiden yhtäläisyyttä on kyseenalaistettu. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin syksyn 2020 aikana. Haastattelujen kohteena olivat Facebookin kelloharrastajat ryhmän jäsenet. Aineistoa lähestytään sisällönanalyysin avulla, jakaen materiaali kolmeen teemaan. Luksuksen määritelmiä lähestytään toiminnallisen, kokemuksellisen ja symbolisen maailman kautta. Näiden avulla on tarkoitus selvittää, millaisia merkityksiä kuluttajat itse antavat luksustuotteille. Tutkimuksen aikana selvisi, että kelloharrastajat tekevät selkeän jaon arvokkuuden ja luksuksen välille. Luksus nähtiin pääosin negatiivisessa valossa ja yhdistettiin juuri huomionhakuisuuteen sekä näyttämisen haluun. Erottamalla arvokkuus ja luksus toisistaan kuluttajat saavat neuvoteltua merkitykset sopimaan paremmin omaan maailmaan. Symbolinen maailma osoittautui haastavaksi tutkimuksen kohteeksi. Selkeä jako arvokkuuden ja luksuksen välillä aiheutti sen, että puhe luksuksesta erotettiin kokonaan omasta toiminnasta. Näin puhe luksuksesta esittäytyy pelkästään mielikuvina ja yleistyksinä luksuksen merkityksistä. Unelmien ja unelmoinnin tärkeys nousi kuitenkin vahvasti esille osana arvokkaiden tuotteiden kulutusta. Unelmoinnin kautta saavutetaan juuri suuri osa kulutuksen nautinnosta. Selkeä havainto oli myös kuluttajien halu tuottaa aktiivisesti merkityksiä. Luksuksella ja arvokelloilla ei itsellään ole sisäänrakennettuja merkityksiä, vaan ne syntyvät kuluttajien tekemän aktiivisen neuvottelun tuloksena.
-
(2019)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla. Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä. Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.
-
(2020)Tutkin pro gradu työssäni ihmisten käytänteitä ja rutiineja arjen kulkuneuvovalintoihin liittyen. Taloyhtiöiden tarjoamat yhteiskäyttöautot osoittautuivat kiinnostavaksi tutkimusaiheeksi, sillä ne eivät ole yleistyneet kuluttajien käytössä palveluiden olemassaolosta huolimatta. Tavoitteena oli tutkia, millaisia käytänteitä ja rutiineja kuluttajien arkielämän kulkuneuvovalintoihin liittyy, miten rutiineihin vaikuttavat elementit vaikuttavat kulkuneuvon valintaan ja miten käytänteitä voisi muuttaa, jotta ihmiset omaksuisivat yhteiskäyttöautot osaksi arkirutiineja. Tutkimukselle oli tarve, koska jakamistalouden markkinoille on ennustettu suurta kasvua lähitulevaisuudessa, mutta Suomessa palvelujen käyttö on yleistynyt hitaasti. Tutkimuksen taustateoriana käytettiin käytäntöteoriaa, joka sopii arkielämän ja sen rutiinien tutkimiseen. Työssäni hyödynnettiin käytäntöteoriassa käytettyä kolmijakoa, missä arjen käytäntöä tarkastellaan materiaalien, kompetenssien sekä merkityksien ja symbolien kautta. Käytin kolmijakoa tutkimusten tulosten analyysin pohjana. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin, ja sen aineisto kerättiin keväällä 2019. Tutkimuskohteena olivat sellaiset helsinkiläiset, joilla on mahdollisuus käyttää yhteiskäyttöautoja taloyhtiöissä. Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat antavat monia erilaisia merkityksiä arjen kulkuneuvolle. Haastateltavat listasivat ensisijaiseksi arjen kulkuneuvokseen oman auton, polkupyörän ja julkisen liikenteen. Materiaalielementeistä esiin nousivat valittu kulkuneuvo, matkaan tarvittavat muut investoinnit kuten pyöräilyvarusteet, sekä perheellisillä vastaajilla lastentarvikkeet. Kompetensseista eniten keskusteltiin kulkuneuvon varaamisesta, mikä on välttämätöntä yhteiskäyttöauton kanssa. Varaamista ei kuitenkaan vaadita muiden kulkuneuvojen käytössä. Kulkuneuvon valinnalle löytyi erilaisia merkityksiä. Auton omistajat arvostivat auton tuomia mahdollisuuksia ja sen helppoutta. Polkupyöräilijälle työmatka oli liikuntaa, omaa aikaa ja harrastus. Julkisen liikenteen käyttäjille matka-aika oli rauhoittumista kiireen keskellä ja helppo tapa liikkua keskustaan. Jotta arjen kulkuneuvon valintaan liittyviä rutiineja voisi muuttaa, tulisi palvelua tarjoavien yritysten yhdessä taloyhtiöiden ja kaupungin kanssa kehittää palvelujaan vastaamaan paremmin arjen tarpeita. Haastateltavien mielipide yhteiskäyttöautoista oli, että ne ovat liian kalliita, hankalia käyttää ja varata, niitä on vaikea parkkeerata ja yhteiskäyttöhyödykkeiden uhkana on, että muut käyttäjät sotkevat yhteisen auton. Yhteiskäyttöautoa ei pidetty realistisena vaihtoehtona muille arjen kulkuneuvoille. Autoista tulisi tiedottaa enemmän, infrastruktuuria tulisi kehittää ja asukkaille tulisi mahdollistaa nykyistä halvempi autojen käyttö.
Now showing items 1-8 of 8