Browsing by study line "Kulutus yhteiskunnassa"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Datafication, the continually expanding technological trend to convert different aspects of people’s lives in computable form and commodifying them, has proven to be economically significant in the last few decades. The trend has been accompanied by increasing social criticism regarding its underlying practices and ideologies, and cooperative models have been proposed as alternatives to combat issues originating from the operating models of profit-seeking data-driven companies. The thesis discusses datafication through the case of the Finnish network of cooperatives, S Group, and inspects how it frames datafication in relation to its collectively and ideologically managed business model and its customer-owners. As the owners of the cooperative are also targets of its data-based manipulations, the relationship between them is intricate and sometimes contradictory. The theoretical framework of the thesis considers the power imbalances and information asymmetries concerning the subjects and objects of data. It is divided to three perspectives: Collective perspective of cooperative action, individual perspective of consumer agency, and the relationship perspective intersecting the former two through the manipulation of decision-making environments (nudging). All three perspectives are discussed first by their original definitions, followed by discussion relating to the effects of datafication on them. The research problem in the thesis is how the aggregation of individuals purchase data into instruments of collective action is presented in the context of cooperative trade. It is researched with an interpretative grounded theory approach of collecting and analysing the research material. The material was compiled from public informational communications articles, especially press releases, news articles, and blogs collected from S Group's websites. Three interdependent levels at which human behaviour and social activity is managed are identified in the thesis: Individual level, community owners’ level, and national population level. S Group justifies these levels by their connection to each other and by assigning benefits related to the cooperatives operating principles, ideology, and practical operations to each level. Framing these benefits is additionally strengthened by the strategies of nudging and enabling used to optimistically promote datafication and consenting to it further. The results of the thesis cannot be generalized nor was this the aim of it. Instead, the thesis’ purpose is to bridge the gap between individual and collective considerations in relation to datafication. Additionally, its aim is to encourage discussion of the fair prerequisites of datafication, one of them being real possibilities of participation for individual consumers as the producers and object of data.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kulutuseetoksellisia piirteitä säästämistä käsittelevät kommentit verkkokeskusteluissa ilmentävät. Säästämistä lähestytään ensisijaisesti taloudellisena toimenpiteenä, jolloin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan kulutuksen siirtämistä tästä ajanhetkestä tulevaisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kulutuseetoksia käsitteleviin tutkimuksiin. Tehtyjä tulkintoja ohjaa käsitys eetoksesta kulttuurisena arvojärjestelmänä. Kulutuseetosten kautta määrittyy tapamme toimia kuluttajina sekä se, millaisen säästämisen koemme hyveellisenä ja millaista kulutusta yritämme välttää. Suomalaisessa yhteiskunnassa ilmeneviä kulutuseetoksia ovat ainakin talonpoikainen, keskiluokkainen, ekonomistinen ja ekologis-eettinen kulutuseetos. Tutkimusaineistona toimivat Helsingin Sanomissa vuonna 2020 julkaistujen säästämistä käsittelevien artikkeleiden kommenttiketjut. Artikkelit itsessään eivät ole tutkimuksen kohteena, vaan niiden pohjalta syntyneet verkkokeskustelut. Vuonna 2020 Helsingin Sanomissa julkaistiin 17 yksityistä säästämistä käsittelevää artikkelia, joita kommentoitiin yhteensä 713 kertaa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä alakategoriat syntyvät aineistolähtöisesti ja yläkategoriat muodostuvat teorian pohjalta. Tässä tutkimuksessa yläkategorioina toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevät kulutuseetokset. Tutkimuksessa säästämistä koskevat kommentit ryhmittyvät 12 kategoriaan: puritaanisuus, työteliäisyys, yksilötason velkaantuminen, säästämis- ja sijoituskohteet, säästämisen ja sijoittamisen riskit, säästäväinen elämäntapa, onnistuneen säästämisen edellytykset, epäonnistuneen säästämisen syyt, elämästä nauttiminen, sosiaalietuudet, yhteiskunnan rakentaminen sekä ekologisuus ja vastuullisuus. Useimmat kategorioista sisältävät sekä perinteisiä että modernimpia arvoja ja normeja ilmentäviä kommentteja. Tämä havainnollistaa eri kulutuseetosten yhtäaikaista ilmenemistä yhteiskunnassa. Aineiston analyysin perusteella säästäväisyyden hyve on edelleen keskeinen osa suomalaista kuluttajuutta. Keskiluokkainen kulutuseetos hallitsee verkkokeskusteluihin osallistuneiden kuluttajien tapaa puhua rahasta ja säästämisestä, mutta talonpoikaisella, ekonomistisella ja ekologis-eettisellä kulutuseetoksella on myös yhteiskunnassa oma paikkansa. Harva kuluttaja ilmentää kommenteissaan vain yhtä kulutuseetosta. Keskiluokkaisen kulutuseetoksen mukaisesti moni kirjoittaja kokee tärkeäksi säästäväisen elämäntavan, työn tekemisen, järkevän velkaantumisen ja riskien minimoinnin. Yksilön vaurastumisen nähdään olevan hyväksyttyä silloin, jos sitä varten on jouduttu tekemään työtä ja uhrauksia. Samaan aikaan kuluttajat kokevat ekonomistisen kulutuseetoksen hengen mukaisesti yksilöllä olevan mahdollisuuden ja vapauden optimoida rahankäyttöään ja valita kuluttamisen kohteensa. Sosiaalietuuksien säästäminen ja sijoittaminen, elämästä nauttiminen ja yhteiskunnan rakentaminen uusin keinoin ovat monelle kuluttajalle merkityksellisiä teemoja. Perinteistä säästäväisyyden hyvettä toteutetaan kuluttajien arjessa uusilla keinoilla, esimerkiksi sijoittamalla rahastoihin ja osakkeisiin. Lisäksi globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset, muokkaavat ekonomistista kulutuseetosta edelleen kohti ekologis-eettistä kulutuskerronnan tapaa. Kulutuseetosten muutos on hidasta, mutta jatkuvaa.
Now showing items 1-2 of 2