Browsing by study line "Social statistics"

Tässä tutkielmassa esitetään logistisen regressiomallin teoriaa sekä havainnollistetaan sen soveltuvuutta terveystieteelliseen tutkimukseen. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella logistisen regressiomallin parametrin estimaattien tulkintaa. Mallin estimaatteja voidaan tulkita kolmen eri metriikan avulla mutta usein tarkastelut rajoittuu vain yhteen. Tutkielmassa käydään läpi kaikki kolme metriikkaa, eli todennäköisyys-, logit- sekä ristisuhdemetriikka ja tarkastelaan näitä teorian ja empiirisen esimerkin avulla. Esimerkissä käytetty aineisto koostuu THL:n Kouluterveyskyselyyn vastanneiden vantaalaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden vastauksista ja on tehty yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Tutkielman analyysit on tehty Stata ohjelmistolla minkä käytöstä esitetään muutama esimerkki. Tutkielman alussa käydään läpi logistisen regressiomallin teoriaa kuten yleistettyjen lineaaristen mallien teoriaa sekä mallin sovitus suurimman uskottavuuden menetelmällä. Tämän jälkeen käydään läpi metriikan valintaa ja tulkintaa sekä nostetaan esiin myös mallin yhteisvaikutustermin tulkintaan liittyviä huomioita. Tutkielman lopussa havainnollistetaan logistisen regressiomallin soveltuvuutta laadullisiin tutkimuskysymyksiin. Analyyseissä keskitytään tarkastelemaan ilmeneekö terveyden kokemuksessa eroja ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten nuorten välillä ja muuttaako perheen resursseihin ja elintapoihin liittyvien muuttujien lisääminen malleihin näitä havaintoja. Mallin kolmen eri metriikan teoreettinen sekä empiirinen tarkastelu osoittavat, että tulkinta on riippuvainen metriikan valinnasta mutta tehtävät johtopäätökset eivät välttämättä ole riippuvaisia metriikasta. Erityisesti laadullisen tulkinnan kannalta on haastavaa muuttujien yhteyksien suuruuden tulkinta sekä tilastollisen merkitsevyyden toteamisessa ilmenee eroja. Vaikka tulkinta on riippuvainen metriikan valinnasta oli tutkielmassa laadulliset johtopäätökset kuitenkin lopulta samankaltaiset. Logistisen regressiomallin analyysit toivat siis esiin samankaltaiset päätelmät, riippumatta käytettävästä metriikasta. Analyysit osoittavat, että Vantaalla nuoren ulkomaalaistausta ei ole vahva selittävä tekijä nuoren terveyden kokemukselle. Kuitenkin sukupolvien välillä ilmenee merkitseviä eroja suomalaistaustaisiin nuoriin verratuna. Nuorten kokemus perheen huonosta taloudellisesta tilanteesta sekä arkeen kuuluvien terveyteen positiivisesti vaikuttavien elintapojen puuttuminen selittivät merkitsevän osan nuorten terveyden kokemuksesta.