Browsing by study line "Suomalais-ugrilainen kielentutkimus"

Tutkielman aineisto on kerätty viidestä eri tekstilähteestä: kahdesta kielennäytekokoelmasta (Kettunen – Posti 1932, Mägiste 1959), yhdestä satukokoelmasta (Ariste 1962) ja kahdesta Heinsoon kielenelvytysmateriaalista (2015, 2016). Kustakin osa-aineistosta on kerätty vähintään 116 esimerkkikatkelman aineisto, mikä tekee vähintään 580 erilaista lause-esimerkkiä. Identtiset tapaukset huomioiden esi-merkkejä on kerätty yhteensä 601 kappaletta. Tutkielman teorialuku jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tehdään katsaus vatjasta teh-tyyn syntaksintutkimukseen ja -kuvauksiin. Toisessa osassa käsitellään kopulalausetyyppejä kielitypo-logisesta näkökulmasta Thomas E. Paynen (1997) luokittelutavan mukaan. Kolmannessa osassa kuva-taan suomen lausetyyppejä Ison suomen kieliopin (2004) käsittelytavan mukaan. Neljännessä osassa taas tarkastellaan viron lausetyyppejä toisaalta Mati Ereltin ja Helle Metslangin (2006) artikkelin, toi-saalta Eesti keele süntaks -käsikirjassa mukaan. Aineiston perusteella todetaan, etteivät vatjan kopulalliset lausetyypit poikkea suuresti viron ja suomen vastaavien lausetyyppien rakenteista. Vatjassa kopulan käytön mahdollistavia lausetyyppejä ovat predikatiivilause, lokaatiolause, eksistentiaalilause, omistuslause, tilalause, kvanttorilause, tuloslause sekä genetiivialkuinen lause. Ainoastaan tuloslauseen kopulallinen käyttö on mahdotonta virossa ja suomessa, mutta mahdollista vatjassa. Havaitaan, että vaikka kopulattomia lauseita esiintyy sekä murreaineistossa että uuskirjakielessä, ovat kopulalliset lauseet selvästi enemmistönä.

I denna magisteravhandling undersöker jag nordsamiska regnbågstermer, det vill säga termer som betecknar och be-skriver sexuella minoriteter och könsminoriteter. Syftet med avhandlingen är att ge en översikt över regnbågstermerna i nordsamiska under huvudsakligen 2000-talet: vilka termer som finns, var de används, vad de består av, hur de eventuellt böjs och hur de stadieväxlar. Som en biprodukt av kartläggningen behandlar jag även vilka aktörer som deltagit (journa-lister, ordboksredaktörer osv.) och bidrar därmed med en skiss av aktörerna i den nordsamiska korpusvården. Syftet är inte att ge rekommendationer eller göra en utvärdering av processerna. För att bearbeta termerna använder jag mig av Ulrich Ammons (2003) modell för sociala krafter som påverkar språknormeringen. Avhandlingen är den första som undersöker regnbågsterminologi i ett samiskt språk. Materialet består av två ordlistor från 2018 respektive 2019, elva fysiska ordböcker och tre elektroniska från åren 1979–2022, sammanlagt 118 nyhetsartiklar från Sveriges sameradio, NRK Sápmi och Yle Sápmi 2007–2021 samt två översätt-ningar: svenska till nordsamiska (2013) och finska till nordsamiska (2017). Jag har samlat materialet med hjälp av snö-bollsurval. Analyserna gör jag i dialog med litteraturen, som jag också använder som avgränsning för vilka aspekter som prioriteras. Ammons (2003) teori går ut på att det finns fem sociala krafter, aktörer, som påverkar språkvården: 1) professionella skribenter 2) språkauktoriteter t.ex. lärare och korrekturläsare 3) kodex t.ex. ordböcker 4) språkexperter dvs. språkvetare som inte hör till grupperna ovan samt 5) folket. För att anpassa teorin i avhandlingens kontext lägger jag ännu till 6) personer med ämneskompetens inkl. erfarenhetsexperter och 7) privatpersoner. En person kan agera i flera grupper. Termerna består i sin helhet av internationalismer och olika anpassningar av dem: citatlån, anpassade lån, översätt-ningslån samt sammansatta ord och avledda lån. Så kallad Äldre vokabulär förekommer endast marginellt och de an-vänds inte aktivt av någon i materialet. Ordböckerna avviker tydligt från det andra materialet. Analysen visar att det före-kommer mycket bred variation. Vissa termers, t.ex. queer, ordklasstillhörighet varierar enligt aktör och verk. De vanlig-aste avledningarna är -laš för adjektiv och -vuohta för substantiv. Lånet queer har anpassat sig i den mån att den fått böjning och en alternativ form i nominativ och genitiv-ackusativ i elektroniska ordböcker (jfr. Mäkelä 2020). Förutom skillnader mellan aktörer förekommer det skillnader enligt majoritetsspråket som påverkar i bakgrunden: t.ex. leden -fiila används huvudsakligen i Norge till skillnad från -seksuála som används i Finland och Sverige. Det har skett också radikala förändringar i bruket av paraplybegrepp under åren 2007–2021, tydligast hos Yle Sápmi. Avhandlingen visar att regnbågsterminologin i nordsamiska har varit och är i förändring. Det finns ett starkt intresse för att kunna uttrycka sig om sexuella minoriteter och könsminoriteter på nordsamiska samt för att revidera terminologin. Det behövs forskning även i framtiden för att ge en mer uttömmande bild, bl.a. av hurdana åsikter det finns om termino-login.

Käsittelen tutkielmassani pohjoissaamen spatiaalisia adpositioita ala 'päälle; ylle (vaatteesta)' ja alde 'päällä, päältä; yllä, yltä (vaatteesta)' sekä niiden konsonanttialkuisia variantteja nala ja nalde. Spatiaalisilla adpositioilla kuvataan asioiden tilallisia suhteita toisiinsa; tutkimani adpositiot kuvaavat jonkin asian asettumista toisen yläpuolelle. Tutkimani adpositiot ovat vanhoja omaperäisiä sanoja, jotka voidaan palauttaa aina uralilaiseen kantakieleen asti. Poiketen muista uralilaisista kielistä pohjoissaamessa käytetään sekä vokaali- että konsonanttialkuista varianttia rinnakkain. Tästä syystä tavoitteenani on tutkia, onko varianttien käytöissä eroja. Vertailen keskenään sekä vokaali- ja konsonanttialkuisia variantteja että tulosijaista adpositiota (n)ala ja olo- tai erosijaisuutta ilmaisevaa adpositiota (n)alde. Toiseksi tarkastelen adpositioita yhdessä kahden liikeverbin – mannat 'mennä' ja boahtit 'tulla' – kanssa, ja pyrin vastaamaan, saako adpositio aina määrämuotoisen täydennyksen genetiivi-akkusatiivissa ja mitä mahdollisia poikkeuksia tähän on. Kolmanneksi tutkin, voiko (n)ala ja (n)alde esiintyä myös adverbina liikeverbien yhteydessä. Tutkimuksen aineisto on koostettu SIKORista (Saami International KORpus). SIKORin kohdan ”Newspapers” alle on koostettu korpukset neljästä uutislehdestä, joissa on yhteensä 15,13 miljoonaa sanetta. Korpuksista on haettu tuloksia hyödyntäen useampia SIKORin tarjoamia hakutyyppejä riippuen tutkittavasta näkökulmasta. Hyödynnän tutkielmassani sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Kvantitatiivisen tutkimuksen määrä on lisääntynyt kielitieteessä viime aikoina, joten koen sen ajankohtaiseksi menetelmäksi. Lisäksi sen avulla on mahdollista käsitellä laajaa aineistoa, joka on tämän tutkielman pohjana. Kvalitatiivinen tutkimus sen sijaan antaa mahdollisuuden syventyä aineistoon tarkemmin, ja hyödynnän sitä tarkastellessani adpositioita yhdessä liikeverbien kanssa. Tutkielmani perusteella adpositioista (n)ala ja (n)alde voidaan sanoa, että kaikki variantit ovat pohjoissaamessa aktiivisessa käytössä, mutta odotuksenmukaisesti vokaalialkuiset variantit ovat yleisempiä. Aineistona pohjalta voidaan myös sanoa, että sekä tulo- että olo- tai erosijaiset adpositiot ovat lähes yhtä aktiivisessa käytössä. Tutkimani adpositiot ovat myös monipuolisessa käytössä, sillä aineistosta on löydettävissä esimerkkejä sekä kirjaimellisesta asian asettumisesta toisen yläpuolelle että kiteytyneempiä esimerkkejä, jotka eivät kuvaa kirjaimellisesti jonkin yläpuolelle asettumista. Lisäksi tutkielmassa selviää, että suurimmaksi osaksi adposition täydennys on määrämuotoinen, mutta tähän on olemassa myös poikkeuksia. Tutkielman perusteella selviää myös, että joissain tapauksissa tulosijainen (n)ala voi esiintyä adverbina, ja näissä tapauksissa se toimii lauseessa verbin adverbiaalina.

Tutkielmani käsittelee eteläviron ja vatjan kielissä esiintyviä terminatiivisia ilmauksia ja niiden rakenteita. Terminatiivisella ilmauksella tarkoitan sellaista lausetta, joka sisältää jonkin terminatiiviseksi määritellyn kielellisen elementin, kuten terminatiivisijamuodon, terminatiivisen postposition tai terminatiivisen adverbin. Tavoitteeni on selvittää, millä tavoin terminatiivinen luenta näissä ilmauksissa muodostuu. En ole rajannut tutkielmaani edustamaan vain yhtä teoreettista suuntausta, vaan hyödynnän teoreettisena taustana niin kognitiivista kielentutkimusta kuin typologistakin näkökulmaa. Terminatiivisen luennan hahmottamisessa hyödynnän kognitiivisen kielentutkimuksen skeemaa eli yleistävää mallia terminatiivisuudesta, jonka mukaan terminatiivisuus koostuu jatkumosta ja rajattuudesta. Analysoimalla ilmausten aktionaalisia ja aspektuaalisia ominaisuuksia sekä niiden morfosyntaktista rakennetta pyrin selvittämään, miten jatkumo ja rajattuus ilmauksissa elaboroituvat, ja onko eteläviron ja vatjan välillä näiden piirteiden elaboroitumisessa jotakin eroja. Ilmausten analysoinnissa käytän morfosyntaktista analyysia, ja aineiston jaottelen sekä laadullisesti että määrällisesti. Aineistot olen kerännyt molemmista kielistä Tarton yliopiston viron kielten ja sukulaiskielten korpuksesta, ja lisäksi eteläviron osalta Uma Leht -sanomalehden arkiston materiaaleista sekä vatjan osalta aiemmin julkaistuista kielennäytteistä. Aineistot koostuvat 139 eteläviron esimerkistä ja 128 vatjan esimerkistä. Tutkielmani perusteella vaikuttaisi siltä, että eteläviron ja vatjan ilmausten terminatiivinen luenta muodostuu toisiaan vastaavasti, mutta riippuu aktionaalisilta ja aspektuaalisilta ominaisuuksiltaan aina rajattuuden tyypistä. Konstruktioissa eteläviron ja vatjan välillä esiintyi joitain eroja: etelävirossa erilaisia konstruktioita ilmeni toisaalta enemmän, mutta eteläviro sisällytti lähes kaikkiin konstruktioihin terminatiivisijan. Vatjassa sen sijaan erilaisia konstruktioita esiintyi vähemmän, mutta toisaalta vatjassa oli mahdollista ilmaista terminatiivista merkitystä myös ilman terminatiivisijaa. Lisäksi kielten terminatiivisijasuffiksit ovat kehittyneet erityyppisistä lähtökohdista ja ovat täten muodoltaan toisistaan eriävät.