Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Teologi och religionsforskning"

Sort by: Order: Results:

  • Toiviainen, Taina (2022)
    : Tämä maisterintutkielmani käsittelee oikeistopopulismia ja siihen liittyvää konservatiivista kristillisyyttä. Viime vuosina oikeistopopulismi on saanut yhä enemmän näkyvyyttä, jonka katsotaan olevan lähinnä sähköisen median lisääntyneen käytön seurausta. Verkkojulkaisuista monet edustavat populistista vastamediaa, joilla on matala julkaisukynnys ja joissa esiintyvät räväkät ja pidäkkeettömät mielipiteet saavat helposti yleisöä puolelleen ja herättävät kiihkeää ja usein myös asiattomuuksiin menevää keskustelua. Lähestyin tutkielmassani aihepiiriä José Pedro Zúqueten eurooppalaista oikeistopopulistista identitaarista liikettä käsittelevän tutkimuksen avulla. Käytin myös hänen uskonnollista populismia kahtena ulottuvuutena tutkivaa artikkelia lähteenäni. Tarkastelin identitaarisen liikkeen ideologian yhteneväisyyksiä suomalaisen koti, uskonto ja isänmaa triangelin kanssa ja etsin vastauksia kysymykseen, mistä maahanmuuttovastaisuus johtuu ja miksi mennyttä aikaa kaivataan niin kovasti, että se on meilläkin kulminoitunut vaatimukseen ”Suomi Takaisin”. Tarkastelin tutkimuksessani myös Juha Ahvion Oikea Mediassa julkaistuja blogeja ja etsin niistä sekä oikeistopopulistisia että uskonnollisen populismin piirteitä
  • Räsänen, Marianne (2022)
    Asunnottomuus on samanaikaisesti historiallinen ja ajankohtainen ilmiö, joka kytkeytyy yhteiskunnan rakenteisiin, eriarvoisuuteen sekä yksilön valintoihin. Tämän tutkielman teemana on helsinkiläisten nuorten asunnottomuus ja tutkimuksen tavoitteena on luoda kuvaus nuorten asunnottomuuden lähtökohdista ja hyvinvoinnista kolmannen sektorin näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on kahden Sininauhasäätiöllä työskentelevän ammattilaisen strukturoidut etähaastattelut. Haastatteluista ensimmäinen toteutettiin sähköpostihaastatteluna ja toinen Teams-kokouksena. Molemmat haastattelut on analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on toiminut Erik Allardtin teoria hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Tutkimuskysymykseni aineistolle ovat seuraavat: 1) Millaisia ovat nuorten asunnottomuuspolut työntekijöiden näkemysten mukaan ja millaisena he näkevät asunnottomien nuorten hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin aukot? 2) Millainen on työntekijöiden mielestä kolmannen sektorin toimijoiden rooli nuorten asunnottomuuden ehkäisemisessä ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa? Tulosten perusteella nuorten asunnottomuuspolut ovat moninaisia, ylisukupolvisia ja syyt asunnottomuuteen voidaan jakaa rakenteellisiin ja yksilöstä johtuviin. Nuorten tämänhetkinen hyvinvointi on hyvin vaihtelevaa ja COVID-19-pandemia on viime vuosina vaikuttanut nuorten asunnottomien fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tuloksissa korostui kolmannen sektorin toimijoiden erityinen rooli asunnottomien auttamisessa, ja erityisesti Sininauhasäätiön Nuoli-projekti esiintyi tuloksissa merkittävänä nuorten auttajana. Nuorten hyvinvoinnista on löydettävissä moniulotteisuutta Allardtin teorian mukaisesti. Tämä on havaittavissa esimerkiksi nuorten sosiaalisten suhteiden kaipuussa ja toiveajattelussa.
  • Tyrväinen, Salla (2022)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kärsimysmystiikkaa sellaisena kuinka se esiintyy saksalaisella Dorothee Söllellä (1929-2003) sekä niillä keskiajan mystikoilla, joihin hän kärsimysmystiikan yhteydessä viittaa. Näitä mystikoita ovat: Mechthild Magdeburgilainen, Mestari Eckhart, Johannes Tauler, Heinrich Suso ja Ristin Johannes. Lisäksi on tarkasteltu eräiden mystikkojen taipumusta runnella itseään. Tavoitteena on ollut tarkastella, miten kärsimys näyttäytyy ihmisen ja Jumalan ja ihmisen ja maailman suhteissa kärsimysmystiikan valossa, sekä miten Söllen ja keskiajan mystikkojen käsitykset näissä kysymyksissä eroavat toisistaan ja mikä niitä yhdistää. Söllen kärsimysmystiikkaa tarkasteltaessa kysymyksenä on ollut, onko se antiteodikistista. Aihetta on lähestytty määrittelemällä, mitä kristillinen mystiikka on sekä miten Sölle sen määrittelee. Kärsimysmystiikan merkittävän nousun taustaa 1200- ja 1300-luvuilla kartoitettiin sekä teologis-kirkollisista että kulttuuri- ja sosiohistoriallisista lähtökohdista käsin. McGinnin mystiikan teologian teokset ovat olleet sekundaarilähteinä keskiajan mystikoiden kärsimysmystiikan kuvauksiin, paitsi Eckhartilta on käytetty myös alkuperäislähteitä. Söllen kärsimysmystiikan osalta tärkeimpinä lähteinä ovat olleet kirjat Das Leiden (1973) ja Mystik und Widerstand (1997). Kärsimysmystiikan sekä askeettisten käytäntöjen kukoistamisen taustalla erityisesti 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla olivat teologis-kirkolliselta puolelta katumuksen sakramentin ja kiirastuliopin nousu sekä Tuomas Akvinolaisen tekemä ajallisen ja iankaikkisen rangaistuksen jaottelu ja yhdistäminen kiirastulioppiin legitimaationa ja motivaationa Kristuksen seuraamiselle (imitatio Christi ), joka toteutui usein imitatio passioniksena, kärsimyksen jäljittelynä. 1300-luvun alkupuolella Keski-Euroopan katovuodet aiheuttivat nälänhädän ja vuosisadan puolivälissä kärsittiin mustasta srumasta, joilla lienee ollut osuutensa kärsimysmystiikan viljelyyn. Tutkimukseen valitut keskiajan mystikot kuvaavat kärsimystä rikkain kielikuvin: vaipumisena, resignoitumisena helvettiin, vieraantumisena, ahdistuksena (Getrenge) ja pimeänä yönä ja käyvät keskusteluja Frau Pein:in kanssa. Kärsimykseen liittyy mystikoilla usein kuvausta tyhjäksi tulemisesta. Oma kärsimys liitettiin Kristuksen kärsimysten yhteyteen. Kuvauksissa on paradoksaalista ilmaisua: vieraantuminen onkin toisilla union intiimein muoto, ja jubilaciossa voi olla edelleen mukana Getrenge, ja siellä samoin kuin kontemplaatiossa on eksyksissä oloa. Keskiajan mystikoiden kärsimyksen voi sijoittaa via mysticalla, mystiikan tiellä purgatio-vaiheen alle. Dorothee Söllen vaihtoehtoisen mysiikan tien toisena vaiheena on luopuminen (loslassen), joka on myös ”pimeä yö.” Sölle tulkitsee ja siteeraa keskiajan mystikoita, erityisesti Eckhartia, korostaen käsitystä: Jumala on kärsivänä kärsivien rinnalla. Luopumisen asemalla Söllella voi tulkita tapahtuvan myös uniota, mutta matka jatkuu parantamisen/vastarinnan asemalle (heilen/widerstand), mikä merkitsee suuntaamista kohti maailmaa: compassioon, eli myötäkärsimiseen ja solidaarisuuteen maailman kärsiviä kohtaan, sekä oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden puolustamiseen. Sölle paheksuu teodikeaa useissa kohdin tekstejään, onnistuu puolustamaan rakastavaa Jumalaa, ja hänen voidaan esitetyn perusteella katsoa edustavan antiteodikealaisuutta.
  • Somerto, Sakari (2022)
    Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, mitä diskursseja suomalaisissa astrologia-aiheisissa Instagram-julkaisuissa esiintyy, ja millä tavoin ne ilmaisevat uskomista ja ei-uskomista. Tutkielma kytkeytyy laajempaan uushenkisyyden tutkimukseen ja tarkastelee uskomista perinteisen uskonnollisuuden ulkopuolisessa kontekstissa. Lisäksi tutkielma kytkeytyy viime vuosien (väitettyyn) astrologiatrendiin. Aineistonani on aihetunnisteiden #horoskooppi ja #horoskoopit perusteella rajatut Instagram-julkaisut kommentteineen noin kahden kuukauden ajalta. Tarkasteltavia julkaisuja on noin kolmesataa. Muodostan aineiston perusteella 12 diskurssia, eli informointi-, tunnistamis-, uskomis-, hyöty-, reaktiivisen, uushenkisyys-, ei-uskomis-, epäily-, viihtymis-, markkinointi-, huumori-, ja taidediskurssin, joissa ilmenevää uskomisen ja ei-uskomisen ilmaisua tarkastelen. Havaitsen, että selkeitä uskomisen ja ei-uskomisen ilmaisuja aineistosta löytyy vain vähän, suurimman osan julkaisuista ollessa tulkinnanvaraisia. Arvelen tämän johtuvan yhtäältä astrologiasuhteen avaamisen kokemisesta tarpeettomana, toisaalta julkaisujen mukauttamisesta kirjavalle, niin uskovista kuin ei-uskovistakin koostuvalle yleisölle. Kolmaneksi syyksi arvelen sitä, etteivät astrologiaan uskominen tai ei uskominen välttämättä ole olennaisia asioita astrologian harrastajille, ja mielekkäämpää voikin olla keskittyä käsitelemään oman elämän ymmärtämistä, taideharrastusta tai muuta itselle mielekästä asiaa astrologisesta näkökulmasta.
  • Levander, Eriika (2022)
    Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävässä syvennytään itsemyötätuntokoulutukseen osallistujien itsemyötätuntopuheeseen ja kokemuksiin itsemyötätunnosta koulutuksen äärellä. Samalla tarkastellaan osallistujien suhdetta itseen sekä työntekijän ja työyhteisön keskinäistä koettua vaikutussuhdetta itsemyötätuntoisuudessa. Tutkimus kohdistuu itsemyötätunnon yksilöllisen kokemisen ja sen yhteisöllisen toteutumisen risteyskohtaan. Tarkasteltavana ilmiönä on itsemyötätunto, joka tutkielmassa ymmärretään sekä sisäisesti että organisatorisesti. Tutkielmassa aineistoina käytetään Co-Learning Self-Compassion itsemyötätuntokoulutukseen 2021 osallistujien kirjallisia tehtäviä, kolmen informantin puolistrukturoituja haastatteluja sekä CoHumans Oy:n teettämiä koulutuksen alku- ja loppukyselyjä. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja aineistoa tarkastellaan narratiivisella tutkimusotteella. Tutkimustulokset muodostuvat työntekijöiden yksilöllisistä ja työyhteisön yhteisöllisistä itsemyötätuntokertomuksista, jotka esitettään itsemyötätuntokertomuskategorioina. Yksilöllisen ja yhteisöllisen itsemyötätunnon kertomuskategoriat nähdään tässä tutkimusasetelmassa toisiinsa lomittuvina ja vahvasti vuorovaikutuksellisina suhteessa toisiinsa. Tutkimustuloksina esitetään omasta itsemyötätunnosta puhumisen monikerroksisuutta, joka näkyy sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti koetussa itsemyötätunnossa. Tutkimus tuo esiin, että työntekijän yksilöllinen itsemyötätuntopuhe sisältää sekä helposti kuvattuja ja selkeästi piirtyviä elementtejä että vaiettuja tekijöitä. Tarkasteltaessa sitä, miten työntekijä kokee työyhteisönsä tukevan omaa itsemyötätuntoisuuttaan, tutkimuksessa hahmotetaan myönteisiä, kielteisiä ja ristiriitaisesti koettuja vaikutuksia. Työyhteisössä koettu itsemyötätuntoisuus näyttää tutkimuksen valossa rakentuvan työntekijän ja työyhteisön molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa, kun työntekijän henkilökohtainen sisäinen työ ja tälle työlle myönteinen työyhteisö kohtaavat. Yksilö heijastaa omaa itsemyötätuntoaan yhteisöön ja yhteisö peilaa vastaavasti tätä itsemyötätuntoa kohti yksilön. Koettua itsemyötätuntoisuutta syntyy tämän dialogisen kehän seurauksena.
  • Uusitalo Lise-Lotte (2022)
    Mental illnesses are still nowadays one of the most stigmatising features of a person. The aim of my thesis is to examine marginally categorised mental health clients and the role of experts-by-experience in peer-activities. As a material for my thesis, I had transcribed discussions of three different peer-to-peer sessions held by experts-by-experience. These peer-to-peer sessions were recurring meetings at a Finnish psychiatric hospital. In addition to experts-by-experience, mental health clients were present at these peer-to-peer sessions. The sessions were intended as relaxed discussion sessions, with completely free topics chosen by the participants. The topics could range from everyday shopping to suicidal thoughts. In this thesis, I have examined these transcribed conversations using critical discursive psychology. With this theoretical framework, I paid attention to the mental processes that emerge in the discussions, as well as to the cultural discourses. Although the topics for discussion in the peer sessions were not predetermined, the discussion in all of these sessions often turned to topics related to self-esteem. The clients belittled themselves, felt inferior, and compared themselves to others. Experts-by-experience also made comparisons and called the others, for example, healthy or the general population. The client felt themselves worse than others, because they felt unable to meet certain societal norms. In responding to clients’ self- disparaging turns, experts-by-experience used narratives as examples of their own experiences. The insights in the narratives serve as effective means for experts-by- experience to show clients their own knowledge gained from experience. With this informative and experiential authority, the experts-by-experience taught clients a new social norm, according to which, among other things, working was framed as an unpleasant thing. With such counter-talk in response to the norms of the dominant culture, the experts-by-experience created a line between us and them, and enhanced their own positive group identity. Both of these are important functions for members of marginalised groups with impaired self-esteem.
  • Salovaara, Johanna (2022)
    Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavoin yksilön ja sosiaalisen muistamisen mekanismit vaikuttivat Jeesus-traditioiden välittämiseen varhaiskristillisissä yhteisöissä. Tapausesimerkkinä käsittelen synoptista traditiota Jeesuksen kirkastumisesta, jonka silminnäkijöiksi kerrotaan Pietari, Jaakob ja Johannes. Kysyn, minkälainen muisto on mahdollisesti ollut kertomuksen taustalla. Teen ensin katsauksen 2000-luvun Jeesus-tutkimukseen, jossa on hyödynnetty muistin näkökulmaa. Esittelen sen jälkeen tutkielmani teoreettisen viitekehyksen, muistamisen mekanismit. Käyn läpi muistijärjestelmän keskeisimmät toimintatavat ja tarkastelen, millä tavoin muistot ovat alttiita vääristymään ihmismielessä. Sosiaalista ja kollektiivista muistamista lähestyn kahdesta tulokulmasta; ensinnäkin, miten vuorovaikutustilanteet vaikuttavat muiston rekonstruoimiseen ja toiseksi, miten varhaiskristillisiä traditioita välitettiin suullisesti ja kirjallisesti ensimmäisellä vuosisadalla. Analysoin lopuksi kirkastuskertomusta muistitutkimuksen näkökulmasta. Esitän hypoteesin, että kirkastuskertomuksen taustalla on Pietarin omaelämäkertamuisto. Analyysini lähtökohtana on, että Markus tekstualisoi Pietarin muistoja, joita Matteus ja Luukas myöhemmin hyödynsivät. Muistin näkökulmasta etenkin juutalaiset traditiot Eliasta ja Mooseksesta sekä Jumalan ilmestymisestä pilven muodossa vaikuttivat voimakkaina kulttuurisina skeemoina tapahtuman ymmärtämiseen ja muistamiseen. Juutalaiset traditiot eivät kuitenkaan itsessään selitä muiston syntyä, vaan näyttävät tarjonneen elementtejä tapahtuman tulkintaan. Kertomuksessa on myös kiusallisia kohtia, joita ei todennäköisesti olisi hyväksytty mukaan sepitettyyn tarinaan. Muistoilla on vuorovaikutustilanteissa tapana vakiintua varhain skemaattiseen käsikirjoitukseen, joka auttaa palauttamaan kertomuksen mieleen seuraavilla kerroilla. Esitän, että Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin keskinäinen tapahtuman läpikäynti on ollut kriittinen vaihe muiston jäsentyessä kertomukselliseen muotoon. Koska Pietarilla on ollut merkittävä auktoriteettiasema varhaisessa seurakunnassa, on hänen versiotaan kertomuksesta pidetty varjelemisen arvoisena. Matteus ja Luukas hyväksyivät evankeliumeihinsa kertomuksen ydintapahtumat, mutta tulkitsevat tapahtuman merkitystä hieman Markuksesta poiketen. Erityisesti Luukas pyrkii muovaamaan tapahtuman tulkintaa niin, ettei se olisi ristiriidassa juutalaisten kirjoitusten kanssa. Luukas tekee myös Markusta vahvempia kytköksiä Mooses-traditioihin ja evankeliuminsa muihin kertomuksiin, kuten Getsemanen episodiin. Näin hän rakentaa yleisölleen kollektiivista muistoa Jeesuksesta taiteillen oikeaoppisten tulkintojen ja epätyydyttävän lähdeaineistonsa välillä. Muistitutkimuksen näkökulma auttaa valaisemaan, miten autenttiset muistot ovat olleet läsnä varhaiskristillisten yhteisöjen ponnisteluissa rekonstruoida menneisyyttä. Lähestymistapa ei ole riittävä työkalu todistamaan hypoteesia taustalla olevasta historiallisesta tapahtumasta todeksi. Hypoteesia testaamalla voi kuitenkin esittää skenaarion siitä, miten historia ja traditiot ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään ja rakentaneet kollektiivista muistoa Jeesuksesta.
  • Lehikoinen, Jarmo (2022)
    Tutkimuskohteena tutkielmassani on iranilaisen elokuvaohjaaja Samira Makhmalbafin ohjaama elokuva Kello viisi iltapäivällä vuodelta 2003. Elokuva kuvaa nuoren naisen elämää taliban-hallinnon jälkeisessä Afganistanissa. Elokuvassa päähenkilö elää keskellä yhteiskunnallista muutosta, jonka eräs näkyvimmistä merkeistä on eri henkilöiden suhtautuminen hunnuttautumiseen. Tarkastelen tässä tutkielmassa hunnuttautumiseen liittyviä merkityksiä ja problematiikkaa Makhmalbafin elokuvassa. Ensimmäinen tutkimuskysymys on hunnuttautumisen määritteleminen. Toinen tutkimuskysymys koskee sitä, miten hunnuttautuminen on määritetty islamin teologiassa. Kolmas tutkimuskysymys koskee hunnuttautumisen saamia merkityksiä Makhmalbafin elokuvassa. Tutkimusmenetelmäni ovat käsiteanalyysi, elokuvan formaali rakenneanalyysi sekä merkitysanalyysi. Tutkimuksen lähteenä käytän Makhmalbafin elokuvan DVD-julkaisua. Tutkimuskirjallisuus koostuu pääosin länsimaisesta, hunnuttautumista käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi olen käyttänyt islamilaista teologista kirjallisuutta. Määrittelen hunnuttautumisen refleksiiviseksi toiminnaksi, jossa hunnuttautuja ilmaisee yhteisönsä arvoja peittämällä kehoaan yhteisön sääntöjen mukaan. Hunnuttautuminen on näin määritelmän pukeutumista, eikä sisällä esimerkiksi tilaa jakavia verhoja tai kankaita. Islamin teologiassa hunnuttautumista käsitteleviä tekstejä ei ole paljon. Olemassa olevia tekstäjä on tulkittu monin tavoin. Yleisesti voidaan sanoa, että hunnuttautuja on aina nainen, joka peittää kehostaan kaiken paitsi kasvot ja kädet. Historiallisesti tendenssi on ollut suosia peittävämpää pukeutumista. Kirjallisuudesta nousee esille erityisesti pyrkimys välttää yhteiskunnallista sekasortoa, jota hunnuttautuminen estää. Makhmalbafin elokuva ei kyseenalaista islamilaista hunnuttautumista ja elokuvassa nähdäänkin monenlaisia huntuja. Elokuvan hunnuttautumista koskeva problematiikka liittyy afganistanilaiseen huntuun, koko kehon peittävään burkaan. Kasvojen edestä nostettuna burka merkitsee elokuvan päähenkilölle vapautta ja mahdollisuutta unelmoida. Burka merkitsee myös vertauskuvallisesti talibanin ajattelutapaa ja siten eristäytyneisyyttä ja takapajuisuutta.
  • Kujala, Sampsa (2022)
    Tässä tutkielmassa tutkin kymmenen kristillisen lehden pääkirjoituksia aikavälillä 2000-2019. Tutkin kuinka ilmastonmuutosta on käsitelty näissä pääkirjoituksissa. Olen ottanut pääkirjoitukset tutkimukseni kohteeksi, sillä pääkirjoituksessa lehden päätoimittaja ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Esittelen näitä pääkirjoituksisa, sekä analysoin niiden sisältöä. Pääkirjoitusten analyysin toteutan työssäni tarkastelemalla, kuinka kirjoituksissa esitetyt näkemykset linkittyvät kolmeen keskeiseen kristilliseen teemaan. Nämä teemat ovat luominen, lankeemus sekä lunastus. Tämän lisäksi käsittelen myös sitä, minkälaisia uudistuskeinoja pääkirjoituksissa esitellään. Analyysin tueksi olen ottanut ekoteologista tutkimusta sekä mediatutkimusta. Aineistoni, teemojen sekä tutkimuskirjallisuuden avulla teen esittelyn siitä, kuinka ilmastonmuutosta on käsitelty kristillisten lehtien pääkirjoituksissa 2000-2019. Analysoin syitä, miksi aihetta on käsitelty miltäkin kannalta ja myös sitä, minkälaiset syyt aiheiden käsittelyn takana saattaisi olla.
  • Lanu, Anna (2022)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista eksplisiittistä ja implisiittistä uskonnollisuutta KonMari-menetelmästä on löydettävissä. KonMari on japanilaisen Marie Kondon kehittämä järjestelysiivousmenetelmä, jossa koti on tarkoitus saada järjestykseen vain kerran elämässä, koska suorittajan elämä muuttuu eikä koti enää koskaan palaa ennalleen sotkuiseksi. Samalla arvioidaan myös oman elämän henkistä sotkuisuutta ja sen järjestykseen saamista. Menetelmä lupaa suorittajansa elämän parantuvan ja muuttuvan onnellisemmaksi projektin suoritettuaan. Menetelmässä jokaisen esineen merkitys arvioidaan erikseen sen pirskahtelun osalta ja lopulta hävitetään kaikki pirskahtelemattomat esineet. Jokaiselle esineelle valitaan säilytyspaikka, jossa se saa levätä. KonMari-menetelmä on saanut vaikutteita japanilaisesta kulttuurista, mutta saavuttanut suuren suosion myös länsimaissa. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, miten menetelmästä löydettävä uskonnollisuus on vaikuttanut sen suosioon länsimaissa. Tutkielman aineistona toimivat Marie Kondon kirjoittamat teokset KonMari – siivouksen elämänmullistava taika sekä KonMari – iloa säkenöivä järjestys. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista tutkimusmenetelmää, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii implisiittisen uskonnon teoria, jota lähestytään sen kehittäjän, Edward Baileyn, sekä teoriaa soveltaneiden tutkimusten kautta. Aineistosta löytyy paljon sekä eksplisiittistä, että implisiittistä uskonnollisuutta. Eksplisiittinen uskonnollisuus näkyy suorina viittauksina ja uskonnollisiksi määriteltävien käsitteiden käyttönä sekä selkeissä institutionaalisen ja näkyvän uskonnon merkeissä. Implisiittinen uskonnollisuus on näkyvissä arvoissa sekä elämämuutoksessa ja merkitysjärjestelmissä. Implisiittinen uskonnollisuus tulee esiin, kun aineistoa tarkastellaan syvemmin, käyttäen apuna implisiittisen uskonnollisuuden teoriaa. Elottomien esineiden elollistaminen nousee myös merkittävään rooliin tutkielmassa.
  • Lampinen, Mika (2022)
    Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitkä syytteet korostuvat Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnissä ja lopulta johtavat Jeannen tuomitsemiseen kerettiläisenä. Tutkielmani ei ole täydellinen katsaus politiikkaan ja muihin vaikuttaviin tekijöihin, vaan alueeni on rajattu täysin kuulusteluissa ilmeneviin ja esiin nouseviin seikkoihin. Pyrin selvittämään miten kuulustelijat ja kirkko suhtautui kyseisenä aikana kuulusteluissa esiin nouseviin syytteisiin ja arvioimaan, mitkä tekijät vaikuttivat Jeannen lopulliseen tuomioon. Pääaineistonani käytän Jeannen kuulustelujen pöytäkirjoja ja lopullisia syytteitä pyrin selvittämään muun kirjallisuuden avulla. Tutkielmani alkaa Jeannen elämästä aina hänen vangitsemiseensa asti. Koen osaltaan tärkeänä kuvata elämää, jota Jeanne eli, koska koen sen osoittavan, minkälainen persoona kyseinen henkilö saattoi olla. Tämä auttaa ymmärtämään ja arvioimaan Jeannen tilannetta ja toimintaa oikeudessa. Kuulustelujen aikana alkaa tietty kaava selkeästi esiintymään. Kuulustelijat haluavat saada lisää tietoa Jeannen näyistä ja vaatteista. Noituusepäilyt ja hevosvarkaudet esiintyvät kyllä teksteissä, mutta ne jäävät lähinnä sivujuonteeksi. Lopulliset artiklat, jotka on koostettu Jeannen kuulusteluista painottavat selkeästi näkyjä ja niiden taustoja. Pukeutuminen kyllä ilmenee samoin artikloissa samoin kuin käskyjen rikkominen, mutta näyt vievät selkeästi huomion. Jeanne ei henkilönä ja persoonana sovi perinteiseen muottiin naisnäkijästä, ja tämä toimii häntä itseään vastaan. Hänen vahva uskonsa siitä, että hänen näkynsä ovat suoraan Jumalalta ja kieltäytyminen alistua taistelevalle kirkolla johtaa hänen tuomioonsa. Kuulusteluista ja tuomiosta saa selkeästi kuvan, että näyt ovat tärkeämmässä roolissa, kun punnittiin Jeannen syyllisyyttä. Pukeutuminen toimii ulkoisena vahvistuksena Jeannen sisäisille synneille. Pukeutumiselle mieheksi löydettiin niin puolustajia kuin vastustajiakin ja itse sääntö on tulkinnanvarainen, näyt on helpompi osoittaa muualta kuin Jumalalta tuleviksi. Tässä auttoi Jeannen oma persoona, joka palveli häntä hyvin taistelukentällä, mutta ei sovi näkijälle tai oikeuteen. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että Jeannen näyt ovat ratkaisevassa osassa tuomioita annettaessa.
  • Jolkkonen, Emmy (2022)
    Muuttuva työelämä on luonut uuden tarpeen ymmärtää erityisesti työelämän positiivisia ulottuvuuksia. Työn positiivisiin ulottuvuuksiin keskittyvän tutkimuksen myötä myös arvostus ja sen mahdolliset vaikutukset on tunnistettu työelämässä entistä laajemmin. Arvostus voidaan määritellä kokemukseksi ihmisten hyväksynnästä ja tunnustamisesta sekä kunnioituksen ja ihailun osoittamisesta. Arvostus on yhteydessä niin tarvittaviin työelämätaitoihin kuin työn voimavaratekijöihin ja on siksi keskeinen osa työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintaa. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on tarkastella arvostusta työyhteisössä. Tutkimuksen keskiössä ovat arvostuksen kokemus sekä arvostuksen koetut vaikutukset työyhteisössä etenkin psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Kvalitatiivisen tutkielman aineisto on kerätty sekä ryhmähaastatteluilla että kyselylomakkeella. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella arvostusta koetaan erityisesti inhimillisenä ja kunnioittavana kohteluna sekä suoraan työn kautta ilmenevänä arvostuksena. Arvostus ilmenee moninaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilöt kokevat tulevansa huomioiduiksi, kuulluiksi ja nähdyiksi yksilöinä. Inhimilliseen ja yksilölliseen kohtaamiseen lukeutuvat kokemukset tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, myötätuntoisuudesta sekä aitoudesta. Työn kautta ilmenevä arvostus nähdään erityisesti luottamuksen sekä tuen osoittamisena ja saamisena. Arvostusta osoitetaan muun muassa palkitsemalla sekä muiden ammattitaitoa tukemalla, mutta myös itsearvostuksen merkitys havaitaan. Keskeistä on tunnistaa arvostuksen ilmiön yksilöllinen luonne ja sen moninaisuus. Arvostuksen koetut vaikutukset psykologisen turvallisuuden näkökulmasta keskittyvät luottamuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Arvostavassa ilmapiirissä yksilöt uskaltavat ottaa sosiaalisia riskejä mikä osaltaan lisää psykologisen turvallisuuden kokemusta. Arvostus tukee lisäksi uskallusta toimia ja tehdä päätöksiä omana itsenään sekä avoimuutta toisia työntekijöitä kohtaan. Arvostuksen koetaan työyhteisön psykologista turvallisuutta tukemalla vaikuttavan laajemminkin esimerkiksi työhyvinvointiin sekä työkulttuuriin.
  • Niskanen, Venla (2022)
    Tutkielma selvittää koronaviruspandemian vaikutuksia vanhoillislestadiolaisten nuorten elämään ja arkeen. Vanhoillislestadiolainen liike joutui muun yhteiskunnan mukana sulkemaan ovensa yhteisiltä tapahtumilta keväällä 2020, kun koronaviruspandemia levisi ympäri maailman. Useat tärkeät toimintamuodot ja tapahtumat peruuntuivat tai siirtyivät verkkoon. Vahvasti yhteisöllinen vanhoillislestadiolainen liike oli uuden edessä. Tutkimuskysymys onkin, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut vanhoillislestadiolaisten nuorten elämään yhteisössä? Keräsin materiaalia tutkielmaani haastattelemalla oululaisia sekä helsinkiläisiä vanhoillislestadiolaisia nuoria. Haastattelut ovat tehty kevään 2022 aikana, kun koronaviruspandemia oli jyllännyt jo kaksi vuotta ja kerennyt vaikuttaa yhteisön toimintaa monin eri tavoin. Haastateltavia oli neljä ja he olivat iältään 21- 25 -vuotiaita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa haastateltavat saivat itse vapaasti muotoilla vastauksena kysymyksiini tai kerto aihealueista, jotka heille annoin. Aineistostani kävi ilmi, että vanhoillislestadiolaisilla nuorilla oli varsin kahtalaisia kokemuksia yhteisöllisyydestä ja liikkeen turvasta koronapandemian aikana, vuosina 2020-2022. Toisaalta osa nuorista koki yhteisön vahvana tukiverkkona pandemia-aikana, eivätkä edes peruuntuneet tapahtumat olleet esteenä vahvalle yhteisöllisyydelle. Toinen puoli oli se, että valmiiksi heikommat yhteydet liikkeen sisällä eivät kantaneet kovin vahvasti pandemia-aikana. Tällöin koettiin yksinäisyyttä ja etäisyyttä toisiin vanhoillislestadiolaisiin nuoriin. Suojaavia asioita näyttivät siis olevan jo valmiiksi vahvat sosiaaliset taidot sekä tukiverkot yhteisön sisällä, kun pahiten koronaviruspandemiasta kärsineet yhteisön nuoret kokivat, ettei vahvoja tukiverkkoja ollut ennen pandemiaakaan. Tällöin nuori koki, että pandemian aiheuttama eristäytyneisyys on etäännyttänyt erityisesti vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä kauemmaksi.
  • Ingman, Hanna (2022)
    Tämä tutkielma tarkastelee Life.Church nimisen online-kirkon julkaisemaa online-uskonnollisuutta käsittelevää videoaineistoa ja sen autenttisuuspuhetta. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millä lailla Life.Church rakentaa autenttisuuden tunnetta ja missä teemoissa autenttisuuspuhetta ilmenee. Tutkimuksen keskiössä ovat autenttisuuden, digitaalisen uskonnollisuuden ja internet-ympäristön teemat. Tutkielma edustaa laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta. Sen aineistona toimivat 73 Life.Church Open Network -palvelussa julkaistua opetusvideota, joiden aiheena ovat johtajuus ja online-seurakunnat. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka ohessa hyödynnetään kvalitatiiviseen tutkimukseen suunnattua analyysiohjelmistoa. Videomateriaalista tehdyn analyysin perusteella autenttisuuspuhe läpäisee koko aineiston. Life.Church pyrkii videoissaan luomaan itsestään kuvaa autenttisena kristillisenä yhteisönä, jonka ytimessä ovat yhteisöllisyys ja kristinuskon sanoma. Yhteisön työvälineenä nähdään olevan Jumalan lahjaksi antama online-maailma. Koska online-maailma on transendenttia alkuperää, siellä toimivat uskonnolliset tahot ovat autenttisia kristillisiä toimijoita.
  • Artte, Valdemar (2022)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Aleppon kellot -ilmiötä kehystetään valituissa medialähteissä. Aineisto koostuu yhteensä 64 lehtijutusta, jotka on julkaistu vuosien 2016–2017 aikana seuraavien medioiden internet-sivuilla: Helsingin Sanomat, Kirkko ja kaupunki, Kotimaa sekä Yleisradion uutiset. Mukaan on valittu tekstejä, joissa on maininta saattokellojen soittamisesta Aleppon pommitusten uhrien muistolle. Aiheen ei siis tarvitse olla lehtijutun pääaihe. Tutkielman tutkimusmetodina käytetään kehysanalyysiä. Analyysin alussa tutkitaan, mistä tekstissä puhutaan. Seuraavaksi lehtijutuista etsitään mahdollisia ongelmatilanteita, syy-seuraussuhteita, ratkaisumalleja sekä moraalisia arvostelmia. Tarkastelen tutkimuksessa myös sitä, miten tanskalaisen Stig Hjarvardin luoma uskonnon mediatisaatio -teoria voisi näkyä Aleppon kellot -mediailmiössä. Suurin osa aineiston teksteistä paikantuu tuen kehykseen. Saattokelloja soittamalla seurakunnat osoittivat myötätuntoa sekä solidaarisuutta Aleppon kaupungin pommitusten uhreille. Toinen löydetty kehystyyppi on muutoksen kehys, johon kuuluvat tekstit keskittyvät tarkastelemaan pääasiassa Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä tapahtuvia muutosrakenteita. Kolmas kehystyyppi paikantuu vallankäytön ympärille sekä kirkollisessa että yhteiskunnallisessa kontekstissa. Erityisesti vallankäytön kehyksen lehtijutuissa on mahdollista havaita medioitumista evankelisluterilaisen kirkon piiristä lähteneestä ilmiöstä kerrottaessa. Lisäksi uskonnon mediatisaatio -teoria tarjoaa tutkimuksen pohjalta aineksia keskusteluun uskonnon ja median monimutkaisista suhteista.
  • Sillanpää, Aleksi (2022)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää Final Fantasy -pelisarjan Reddit yhteisön suhtautumista uskontoon ja miten siitä keskustellaan. Tutkimuskysymyksen kiteytyessä näihin kahteen tavoitteeseen. Tämä tapahtuu tarkastelemalla Redditissä olevien Final Fantasy -pelisarjaan kuuluvien pelien subreddittien sisältöön. Sijoittaen tutkimuksen osaksi uskonnon ja videopelien tutkimusta sekä digitaalisen uskonnon tutkimusta, joiden parissa tutkimuksen pohjattava aiempi tutkimus sijoittuu Tutkielma toteutuu sisällönanalyysina, jossa katsotaan Final Fantasy subredditien keskustelujen sisältöä. Tutkimusta varten laajasta peli valikoimasta, ja niiden subredditeistä, piti rajata tiettyihin kokonaisuuksiin, ja tämä tapahtui hakemalla subredditeistä uskontoon liittyviä keskusteluja hakusanoilla. Aineisto rajautui osumien määrän mukaisesti. Haun myötä tutkimukseen sisältyy r/FinalFantasy, r/finalfantasyVII, r/FFVIIRemake ja r/ffxiv subredditit. Teoreettisena pohjana toimii Lars de Wildtin ja Stef Aupersin tekemän suhtautumisesta uskontoon videopelifoorumeilla. Analyysissä toteutetaan jaoettelemalla teksti de Wildtin ja Aupersin kategorioihin, jotka ovat torjuva, tyrmäävä, väittelevä sekä yhdistävä. Näistä neljästä kahta jälkimmäistä esiintyi merkittävästi. Osana analyysiä löytyi myös keskustelu teemoja, joista syntyi analyysin löydökset. Kattoteemoja on kolme, jotka jakautuvat pienempii teemoihin. Oppiminen ja opettaminen, jonka nimessä näkyvät alateemat. Nämä löydökset keskittyvät pelaajien oppimiskokemuksiin sekä tarpeeseen jakaa omaamansa tietoa liittyen pelisarjan uskonnollisiin elementteihin. Vertaus teeman parissa aineistosta ilmenee tarinalliset allegoriat sekä hahmolliset metaforat uskonnon parissa kuten Jeesus vertaukset sekä Uuden testamentin uudelleen kerronta. Aiheen parissa alkaa myös selkeytyy käyttäjäkunnan tietämys uskonnoista, muiden paitsi kristinuskon ollessa varsin tuntematonta ja pintapuolista, vaikkei kristinuskon tuntemuskaan ollut erityisen syvällistä. Reflektion parissa keskipisteessä on käyttäjien omat näkemykset, käsitellen tarkasti pelisarjan imagon uskonnonvastaisena ja katsoen käyttäjien uskontokriittisyyttä, jonka parissa tarkastellaan ateismia ja sen tuntemusta ja lopulta arvioidaan uskontovastaisuus imagon pitoa ja keskitytään uskontoon positiivisemmin suhtautuviin näkemyksiin. Keskustelujen suhtautuminen ja tyyli pysyttäytyy kriittisemmässä näkökannassa, käyttäjien joskus antaen myös uskonnolle armoa ongelmissaan ja käyttäjien joskus myös ollessa avoimesti uskonnollisesti vakaumuksellisia. Asetelman näkyessä varsinkin reflektiossa. Teeman ja aiheen vuoksi oppiminen ja opettaminen sekä vertaukset ovat neutraalimpia, jälkimmäisen kuitenkin usein miten käsitellessä uskontoa kriittisessä valossa myös.
  • Siukola-Ndure, Sanni (2022)
    Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää gambialaisten kansalaisjärjestöjen näkökulma naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen syihin ja siihen, millä keinoin he tekevät silpomisen vastaista työtä Gambiassa. Silpomiseen liittyy monia kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja myös uskontoon liittyviä näkökohtia. Gambia on pieni maa, jonka tilastot perinteen suhteen ovat verrattain korkeita, vaikka silpomisen kriminalisoiva laki säädettiin vuonna 2015. Tutkielman metodina on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Haastateltavina on viisi henkilöä neljästä eri gambialaisesta kansalaisjärjestöstä, joiden kaikkien toimialaan kuuluu silpomisen vastainen työ maanlaajuisesti. Haastattelut on toteutettu Gambiassa syksyllä 2021 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Saadun aineiston avulla on selvitetty, mikä on järjestöjen työntekijöiden kokemus siitä, miksi perinne ei lain säätämisen jälkeen ole osoittanut hiipumista Gambiassa ja kuinka he pyrkivät asiaan osaltaan vaikuttamaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin erilaisia teemoja, kuten silpomisen perusteleminen islamilla ja sillä, että kyseessä on vanha perinne, jota erityisesti tietyt etniset ryhmät, vanhemmat naiset ja uskonnolliset johtajat pitävät yllä. Tämän lisäksi perinnettä perustellaan monilla erilaisilla sosiaalisilla normeilla, kuten naisen avioliittokelpoisuudella, puhtaudella ja aikuistumisriitillä. Haastatteluista selvisi myös, että laki, sen täytäntöönpano ja tapauksista raportointi ovat puutteellisia, ja terveydenhuollon työntekijöillä on roolinsa silpomisperinteen päättämisessä. Tärkeimmäksi työkaluksi mainittiin eri kohderyhmille järjestettävät koulutukset ja kampanjat, tutkimuksen tekemiseen osallistuminen, poliittisen vaikuttamistyö ja raportoinnin tehostaminen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että syyt silpomisen jatkumiselle Gambiassa ovat yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti moninaisia, mutta oman lisänsä juuri Gambian tilanteeseen tuo se, että maa on pieni ja näin ollen yhteisöt erittäin tiiviitä. Silpomisen vastaista työtä tekevät järjestöt ovat kuitenkin erittäin hyvin verkostoituneita ja heillä on selkeä käsitys siitä, millaiset tekijät ovat Gambian korkeiden tilastojen taustalla ja kuinka asiaan on mahdollista vaikuttaa sekä ruohonjuuritasolla perinnettä harjoittavissa yhteisöissä että politiikassa.
  • Juutilainen, Iida (2022)
    Tutkielmassa tarkastelen, kuinka kulttuurien ja katsomusten tasa-arvo rakentuu peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Yhteiskunnan moninaistuminen on näkynyt koulutuspoliittisissa ratkaisuissa. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2015 voimaan tullut laki, joka edellyttää kaikilta peruskouluilta toiminnallista tasa-arvo suunnitelmaa. Tämän lisäksi kaikilla oppilaitoksilla on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta koulujen ympäristöt sekä oppilaiden taustat ovat todellisuudessa hyvin vaihtelevia. Tämän olen ryhmitellyt suunnitelmia alueellisesti perehtyen siihen, onko kulttuurillisen ja katsomusten tasa-arvon rakentumisessa havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja. Tutkielmani pohjaa sosiaalisen konstruktionismin näkemykseen, että todellisuus kohdataan aina jostakin näkökulmasta merkityksellistettynä. Kielen merkitys todellisuuden luomisessa ja muokkaamisessa on siis oleellinen. Tämän vuoksi analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Tutkielma on laadullinen ja analyysi perustuu aineistosta nousseisiin näkökulmiin, teemoihin sekä tekstien retorisuuteen. Aikaisempi tutkimus on käsitellyt koulutukseen liittyvää tasa-arvoa laajasti keskittyen etenkin sukupuolten tasa-arvoon, katsomusaineiden opetukseen ja kielellistenratkaisujen merkitykseen. Tutkielmani liittyy keskusteluun samojen käsitteiden ja lähtökohtien kautta, mutta keskittyy tapoihin, joilla kulttuurinen ja katsomusten tasa-arvo rakentuu vielä varsin uusissa suunnitelma teksteissä. Aineistosta esiin nousevat syrjinnän, katsomusten ja etnisyyden, sekä katsomusaineiden ja käytäntöjen diskurssit, joiden kautta kulttuurien ja katsomusten tasa-arvoa rakennetaan. Näkökulma on usein yksilössä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Alueelliset erot eivät muodostu aineistossa merkittäviksi. Alueellisten erojen tarkastelemiseksi tutkimusta olisi merkittävää tehdä laajalla aineistolla ja yhdistää tutkimukseen tarkkaa tietoa koulujen konteksteista.
  • Fellman, Trina (2021)
    Tutkielman aiheena on kuurojen matkapappi rovasti Otto Akseli Myyryläisen (1886–1961) ura ja elämä. Tutkielma on kvalitatiivinen ja kuuluu kirkkohistorian tutkimuksen alaan. Näkökulma on toimijakeskeinen, biografinen ja mikrohistoriallinen. Tutkimuskysymykseni ovat Miten hän toteutti matkapapin virkaa? Miten hän edisti kuurojen asemaa yhteiskunnassa? Minkälaisena hänet koettiin ihmisenä? Miten hän toteutti kristinuskon sanomaa? Lisäksi tarkastelen tutkielmassani, miten hänestä tuli kuurojenpappi ja millaista oli toimia kuurojenpappina tuolloisessa yhteiskunnassa. Primäärilähteinä on aikaisemmin julkaisematonta haastattelumateriaalia. Primäärilähteisiin kuuluu myös erilaiset arkistomateriaalit, kuten kirjeet, pöytäkirjat ja sanomalehdet. Muina lähteinä tutkielmassa on käytetty niin kuurojen historiaa käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia kuin Suomen historiaa kuvaavia teoksia. Rovasti Otto Akseli Myyryläinen (1886–1961) teki elämäntyönsä kuurojenmatkapappina. Hänen keskeisimmät työnantajansa toimiessaan Itä-Suomen kuurojenpappina vuosina 1917–1958 olivat Savonlinnan hiippakunta, Viipurin Hiippakunta sekä Mikkelin hiippakunta. Hänen toiminnassaan keskeisessä roolissa oli kuurojen aseman parantaminen. Hän oli mukana vaikuttamassa kuurojen avioliittokiellon lieventämisessä sekä vanhainkotiasian eteenpäin viemisessä. Käytössä olleiden aineistojen valossa käy ilmi, että Otto Myyryläinen nähtiin ajassaan poikkeuksellisena hahmona. Joissain teoksissa hänet esitetään jossain määrin negatiivisesti. Kuitenkin aineistoista ilmeni että, Otto Myyryläisen identiteetissä keskeiseksi nousee kristilliset arvot ja että häntä arvostettiin. Hänen toimintansa ytimessä oli aito lähimmäisen rakkaus, joka toimi eteenpäin vievänä voimana.
  • Saari, Juulia (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella epävirallista ja virallista seksuaalikasvatusta Helsingin NNKY:n Tyttöjen olohuoneella. Lisäksi tutkittiin, mitä Tyttöjen olohuoneen työntekijät tietävät NNKY-liikkeestä ja näkyykö kristillisyys työssä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta tekijästä: seksuaalikasvatuksen teoriasta ja nonformaalin kasvatuksen käsitteestä. Väitän, että nuorisotyön ympäristö on epämuodollinen kasvatusympäristö, jossa aikuiset ovat seksuaalikasvattajia. Havainnollistan, mikä rooli seksuaalikasvatuksella on nuorten kanssa tehtävässä työssä ja miksi sen huomioiminen on tärkeää. Osoitan, että seksuaalikasvatus ja nuorisotyö kuuluvat yhteen, linkittäen pohdintani Tyttöjen olohuoneelle. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kuudelta Tyttöjen olohuoneen työntekijältä syksyllä 2021 ja se analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymykseni oli, millaista epävirallista ja virallista seksuaalikasvatusta Tyttöjen olohuoneella tehdään? Tutkimuksen tuloksina Tyttöjen olohuoneen toiminnasta löydettiin runsaasti nonformaalia eli epävirallista seksuaalikasvatusta sekä hyvät valmiudet formaalin eli virallisen seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen.